Suomalaisten terveyden turvaava SOTE-uudistus vaatii irtautumista siilomaisesta IT-ajattelusta

SOTE-uudistuksen johtoajatuksena on rakentaa palvelut asiakkaasta käsin, organisaatiorajat ylittävinä saumattomina asiakaspolkuina. Tämä potilasturvallisuudenkin kannalta keskeinen periaate tarkoittaa historiallisia uudistuksia myös IT-palveluissa. Uudistus vaatii irtautumista siilomaisesta IT-ajattelusta sekä eri toimijoiden vahvuuksien monipuolista hyödyntämistä.

Uudistuksen taustalla on tarve tuottaa SOTE-palvelut entistä tehokkaammin, mutta samalla turvata niiden saatavuus ja laatu. Keskeisenä ratkaisuna on esitetty palveluiden jäsentämistä yksittäisten organisaatioiden sijaan asiakkaasta käsin. Toiminnan jäsentäminen organisaatiorajoja häivyttäen vaatii paljon sekä prosesseilta että tietojärjestelmiltä. ”Asiakas keskiössä” onkin SOTE-uudistuksen yhteydessä usein kuultu lausahdus, mutta käsitykset sanaparin sisällöstä vaihtelevat.

”Suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja sairauksia tulee pystyä hoitamaan suunnitelmallisesti, eli kohdistetusti, tehokkaasti ja oikeaan aikaan”, johtaja Sami Rantanen Digialta kiteyttää.

SOTE-toimijoiden näkökulmasta se tarkoittaa, että seuraavat neljä toimintoa on laitettava kuntoon:

1) Asiakkaaseen liittyvän tiedon pitää olla yhteisesti käytettävissä.

2) Jossain on hallittava yhteismitallisesti suunnitelmat siitä, miten erilaista hoitoa toteutetaan.

3) Palveluntuottajien on toteutettava yksittäiset palvelut yhtenäisesti eri puolilla Suomea, ja siksi palveluiden on oltava jossain yhteisesti kuvattuna.

4) Nämä asiat mahdollistavat lopulta asiakkuudenhallinnan ja kokonaisvaltaisen näkymän asiakkaisiin – mikä puolestaan on avain tehokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon.

”Perinteinen, siilomainen malli, jossa toiminta on organisoitunut ennemmin palvelua tuottavasta organisaatiosta kuin asiakkaasta käsin, ja jossa asiakastieto ei siirry edes organisaation sisäisten järjestelmien välillä, saati organisaatioiden kesken, on johtanut tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta. Kokonaisvaltainen, entistä suunnitelmallisempi toimintamalli mahdollistaa siirtymisen reaktiivisesta sairaudenhoidosta proaktiivisiin palveluihin, jotka tukevat yksilöä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja sairastumisen ennaltaehkäisyssä”, Sami Rantanen sanoo.

SOTE-sektori kaipaa modulaarisuutta – osatoimittajankin ymmärrettävä kokonaisuus

Digia tarjoaa SOTE-sektorille tiedon yhteiskäyttöisyyden ja resurssien optimoinnin ratkaisuja, prosessien uudistamiseen liittyvää konsultointia ja kokonaisarkkitehtuurisuunnittelua sekä sähköisten palveluiden suunnittelua ja toteutusta.

Hyvä esimerkki uudenlaisen ajattelun ja digitalisaation hyödyistä on Digian toteuttama ja kuntatoimijoiden omistama palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) ja sen ympärille luotu toimintamalli, jotka ovat käyttäjäkunnissa tehostaneet toimintaa jopa 80 %:lla tarjoten samalla kuntalaisille läpinäkyvyyttä palveluihin.

”SOTE-sektorilla on aika siirtyä monella muulla toimialalla yleiseen käytäntöön hankkia järjestelmiä modulaarisesti, useita eri toimijoita ja näiden erilaisia vahvuuksia hyödyntäen. Kun kokonaisuutta rakennetaan pala kerrallaan, IT-toimittajilla on oltava vahva ymmärrys SOTE-ekosysteemistä ja kyky toimia osana sitä”, Sami Rantanen summaa.

***

Digian asiantuntijat esittelevät tuoreessa katsauksessa näkemyksensä, mitä asiakkaan asettaminen SOTE-uudistuksen keskiöön tarkoittaa, millaisia toiminnallisia muutoksia asiakaslähtöisyys vaatii ja miten digitalisaatio tukee uudistusta. Lataa katsaus täältä!


Lisätietoja:
Sami Rantanen
Toimialajohtaja, julkishallinto ja SOTE
Digia Oyj
sami.rantanen(at)digia.com / 040 772 2920

Takaisin ylös