Case Liikennevirasto

SOA-toimisto ennustaa liiketoiminnan tulevaisuuden tarpeita

 



Kun Liikennevirasto perustettiin 2010, haluttiin samalla pyrkiä vastaamaan paremmin liiketoimintojen tulevaisuuden tarpeisiin. Ratkaisu löytyi palvelukeskeisestä arkkitehtuurista, joka ohjaa ajattelua järjestelmäkeskeisyydestä palvelukeskeisyyteen. Digian kanssa muodostettu SOA-toimisto tarjoaa nyt Liikenneviraston projekteille tärkeää konsultointia ja teknistä apua.


Hyödyt:

  • Palvelukeskeinen ajattelu poistaa turhia siiloja ja saattaa järjestelmiin kertyvän tiedon joustavasti kaikkien käyttöön.
  • Päällekkäinen tekeminen vähentyy, kun tarpeisiin vastataan koko viraston käytössä olevilla palveluilla.
  • SOA-toimisto varmistaa, että toimintamallit ovat samoja kaikissa projekteissa toimittajasta huolimatta, eikä teknisesti vääriä päätöksiä synny.


Palvelumme ja ratkaisumme:

Yhteistyö Digian kanssa on ollut avointa ja ratkaisulähtöistä. Ongelmia on aina, mutta niihin ei olla jääty vellomaan. Kaipaamme ratkaisuja ja ratkaisuvaihtoehtoja, ja niitä olemme myös saaneet.

Esko Hätälä, ICT-palveluiden yksikön päällikkö, Liikennevirasto



SOA-toimisto ennustaa liiketoiminnan tulevaisuuden tarpeita

Liikennevirasto siirtyi pistemäisistä järjestelmäratkaisuista palveluihin havaitessaan, että samanlaisia järjestelmätarpeita esiintyi ympäri virastoa. Palveluarkkitehtuuri vähentää päällekkäistä työtä ja auttaa ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita.

 

Kun Liikenneviraston liiketoiminnoissa, kuten kunnossapidossa tai taloushallinnassa havaitaan tarve uudelle palvelulle, 80 % tapauksissa tarpeeseen on olemassa jo valmis ratkaisu. Tällaisia ovat muun muassa häiriötiedotteiden välittäminen eri viestintäkanavien kautta tai väylätietojen vieminen koordinaatistoon. Tämän mahdollistaa SOA-toimisto, joka seuraa jatkuvasti liiketoiminnan suunnitelmia ja tunnistaa mahdollisia tarpeita ja puutteita.

SOA, eli Service Oriented Architecture, ohjaa ajattelua järjestelmäkeskeisyydestä palvelukeskeisyyteen: sen sijaan, että kukin järjestelmä toimii omissa siiloissaan omine arkkitehtuureineen ja ylläpitoineen, ne noudattavat samaa kokonaisarkkitehtuuria ja käyttävät ristiin toistensa palveluita. Samalla eri järjestelmiin kertyvä tieto saadaan joustavasti kaikkien käyttöön.

Palveluarkkitehtuurimallin avulla Liikennevirastossa on pystytty ulkoistamaan järjestelmien tekniset toteutukset.

”Keskitymme omalta osaltamme toiminnan suunnitteluun. Pyrimme siihen, että ohjaus varsinkin teknologian osalta olisi mahdollisimman kevyttä. Määrittelemme vain palveluita, joita tarvitsemme, ja sen, milloin niitä tarvitaan”, kertoo Liikenneviraston tuotantopäällikkö Jarmo Purkunen.

Matka kohti palveluarkkitehtuuria

Nykyisen SOA-toimiston ideologiset juuret ulottuvat jo aikaan ennen Liikennevirastoa. Jo 2003 silloisessa Tiehallinnossa mietittiin mallia, jossa esimerkiksi integraatioita ei suunniteltaisi järjestelmäkohtaisesti, vaan luotaisiin yksi yhteinen toimintamalli. Lopputuloksena oli tuolloin Digian kanssa toteutettu SONJA-palvelu, joka huolehti kaikista järjestelmien välisistä integraatioista, niin sisäisesti, kuin Tiehallinnon järjestelmien ja ulkoisten järjestelmien välillä.

Tiehallinnon muodostaessa yhdessä Ratahallintakeskuksen ja Merenkulkulaitoksen kanssa Liikenneviraston vuonna 2010, Digia seurasi SONJA-palvelunsa kanssa mukana. Samoihin aikoihin syntyi ajatus SOA-toimistosta.

”Olimme miettineet jo aiemmin Tiehallinnossa, että tulevaisuuden suuntana tulee olemaan palveluarkkitehtuuri. Ei riittänyt, että tarjoamme vain järjestelmien välisen integraation. Tulisi uusia laatuvaatimuksia ja tarve hallita palveluita”, Purkunen taustoittaa.

Taustalla vaikutti myös halu poistaa päällekkäistä tekemistä.

”Aiemmin mietimme kaiken järjestelmäkohtaisesti. Havaitsimme, että ympäri taloa on saman tyyppisiä järjestelmätarpeita. Tästä syntyi ajatus, että miksi emme toteuttaisi sen sijaan palveluita, jotka olisivat kaikkien käytössä”, lisää ICT-palveluiden yksikön päällikkö Esko Hätälä.

SOA-toimisto tarjoaa Liikenneviraston projekteille tärkeää konsultointia ja teknistä apua.

Konsultointi tarjoaa suuntaviivat

SOA-toimisto tarjoaa Liikenneviraston projekteille tärkeää konsultointia ja teknistä apua. Toimiston kahdella osalla, hallinnolla ja osaamiskeskuksella on omat tärkeät tehtävänsä.

Liikenneviraston ja Digian yhdessä muodostama hallinnointi vastaa siitä, että eri projekteissa noudatetaan sovittua toimintamallia, jotta esimerkiksi hyväksyntäketjut ja palaverikäytännöt ovat yhteneväisiä. SOA-toimiston ollessa mukana projekteissa alusta lähtien varmistetaan, ettei toimintatapojen vastaisia ja teknisesti vääriä päätöksiä synny.

Digian vetämä osaamiskeskus taas huolehtii, että integraatiot on toteutettu yhtenäisesti ja sovituilla työkaluilla projektista huolimatta. Osaamiskeskuksesta on Liikenneviraston näkökulmasta myös muita etuja.

”Osaamiskeskus tuo meille joustovaraa. Mietimme, millaisia palveluita liiketoiminta tulee tarvitsemaan, mutta emme voi ennustaa todellista tarvetta. Jos sitten jokin suunnittelemamme tai tunnistamamme palvelutarve lyökin läpi, omalla porukalla toteutettuna joustovara loppuisi nopeasti. Osaamiskeskuksen kautta saamme nopeasti käyttöömme resursseja ja Digian erikoisosaamista”, Hätälä kuvailee.

Tiehallinnon ajoilta alkanut yhteistyö Digian kanssa saa Hätälältä ja Purkuselta kiitosta.

”Yhteistyö Digian kanssa on ollut avointa ja ratkaisulähtöistä. Ongelmia on aina, mutta niihin ei olla jääty vellomaan. Kaipaamme ratkaisuja ja ratkaisuvaihtoehtoja, ja niitä olemme myös saaneet”, Hätälä kertoo.

Tavoitetila tilannekuvaa vaille valmis

Palveluarkkitehtuuritoimintamalliin siirryttäessä Liikennevirastossa tehtiin kypsyysanalyyseja, joiden perusteella etenemistä on seurattu. Tavoitetila on nyt lähes saavutettu.

”Olemme nyt lähellä toimintavalmiutta. Tavoitteena on saada vielä mukaan tilannekuva- ja raportointipalvelu. Sen jälkeen pääsemme täysimääräisesti hyödyntämään SOA-mallia. Tämän jälkeen teknologia ja toimittajat eivät enää vaikuttaisi Liikenneviraston liiketoiminnan visioiden ja projektien toteutumiseen”, Purkunen kertoo.

Toimintavalmiuden myötä SOA-toimiston hyödyt alkavat näkyä myös liiketoiminnassa. Päällekkäinen kehittäminen on vähentynyt, kun laajempia palvelutarpeita on tunnistettu. Esimerkki tällaisesta yhteisestä tarpeesta on asianhallinta.

”Kaikki sähköiset palvelumme tulevat tukeutumaan asianhallintaan. Tällöin ei ole järkevää, että jokaisessa järjestelmässä on omansa. Sen sijaan asianhallinta suunnitellaan palveluna, joka tehdään asiakkaan, ei yksittäisen järjestelmän näkökulmasta”, Purkunen summaa.

”SOA-toimiston avulla pystymme monipuolisemmin tukemaan liiketoiminnan projekteja ja elinkaaren hallintaa. Voimme auttaa arkkitehtuurissa, palvelusuunnittelussa ja -toteutuksessa. Palvelutarjoama on todella kattava”, Hätälä lisää.

Tulevaisuudessa häämöttää myös SOA-toimiston suurempi volyymi, joka asettaa myös haasteita.

”Tulemme tarvitsemaan konsultointia entistä enemmän ja laajemmin. Tämän hetkisellä paletilla ja määrällä olemme hyvällä tasolla. Laajeneminen kuitenkin asettaa tulevaisuudessa haasteita, jotta pystymme vastaamaan liiketoiminnan kasvaviin tarpeisiin”, Hätälä päättää.

Takaisin ylös