Case KSF Media

Taustalla vaikutti KSF Median ja Haaralan suurempi tavoite yhtenäistää konsernin eri medioiden digitaalista pohjaa. HBL:n sovelluskehityksen rinnalla KSF Media uudisti uutissisällön taustajärjestelmäänsä. Tämä tarjosi mahdollisuuden kehittää korkealuokkaiset mobiilisovellukset kustannustehokkaasti myös paikallislehdille. Uusi taustajärjestelmä oli yhteinen ja HBL:n mobiilisovellus kyettiin rakentamaan siten, että pienillä muutoksilla saatiin toteutettua myös paikallislehtien sovellukset.

”Hufvudstadsbladetin sovellus oli lukijakuntansa laajuuden vuoksi tärkein ja se haluttiin saada ensimmäisenä valmiiksi. Toisaalta halusimme myös käyttää aikaa tuotteen viilaamiseen ja käyttökokemuksen hienosäätöön. Ja kun isoin työ oli jo tehty, saatiin paikallislehtien sovellukset valmiiksi muutamassa viikossa. Paikallislehdissä kilpailu lukijoista ei ole aivan yhtä kovaa kuin valtakunnallisessa sanomalehdessä, joten hyvillä mobiilisovelluksilla pystymme pienellä vaivalla vahvistamaan asemaamme koko Uudenmaan alueella”, Haarala kertoo.

Mikko Sairanen Digialta toimi Delivery Leadina KSF Median kanssa tehdyssä yhteistyössä. Sairanen oli tehnyt yhteistyötä Haaralan kanssa jo aiemmin, joten yhteinen kieli löytyi nopeasti.

”Saimme luotua lopullisen ehdotuksen sovellusten arkkitehtuurista melko nopeasti, sillä ymmärsimme, mitä KSF Media halusi. Tärkeintä meidän oli huomioida se, että sovelluksiin saadaan natiivisovelluksen käytettävyys ja toiminnot, mutta web-teknologioiden joustavuus uutissisältöjen julkaisemiseen. Samalla se oli myös kustannuskysymys, sillä web-teknologioiden hyödyntäminen säästi aikaa ja rahaa”, Sairanen kertoo.

Käyttäjäkokemus muodostuu kaikesta, mikä liittyy mobiilisovelluksen käytettävyyteen. Tämä kattaa:

• Toimivan rakenteen ja helpon navigoinnin.
• Mobiililaitteeseen sisäänrakennettujen käytettävyysominaisuuksien hyödyntämisen. Esimerkiksi liikkuminen palvelun sisällä ruutua pyyhkäisemällä, eli ”swaippaamalla”.
• Miellyttävän visuaalisen ilmeen.
• Teknisen toimintavarmuuden ja nopeuden.

Näistä viimeiseksi mainittu kuului Digian vastuulle. Mediasisällöt koostuvat tänä päivänä tekstin ja kuvan lisäksi monimuotoisista elementeistä, kuten erilaisista visualisoinneista ja ulkopuolisista linkeistä. Näiden toteuttaminen siten, etteivät ne hidasta sovelluksen käyttöä, oli projektin suurin tekninen haaste.

”Meillä oli sisäisesti vahva visio siitä, mitä haluttiin saada aikaan, mutta meiltä puuttui toteutuksen vaatima tekninen osaaminen. Tämän saimme Digialta ja he varmistivat, että kehitetyt sovellukset toimivat nopeasti ja varmasti. He ymmärsivät hyvin meidän visiomme siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja kykenivät proaktiivisesti ehdottamaan valintoja, jotka paransivat sovelluksen käytettävyyttä ilman, että budjetti levisi käsiin. Tästä he ansaitsevatkin erityiset kiitokseni, sillä varsinkaan nopeuden merkitystä käyttökokemukseen ei voi korostaa liikaa”, kertoo Haarala.

Mikko Sairanen Digialta kertoo tiimin tekemistä teknisistä valinnoista seuraavasti:

”Päädyimme toteuttamaan sovelluksen hybridimallilla, jossa aloitussivut ja uutislistaukset on tehty natiivisti iOS- ja Android-alustalle, mutta yksittäiset artikkelinäkymät Reactilla, webbiteknologiaa hyödyntäen. Näin pystyimme minimoimaan tiedonsiirron määrän ja maksimoimaan suorituskyvyn. Lopputuloksena syntyi käyttäjän näkökulmasta hyvin natiivin oloinen sovellus, jossa artikkelit latautuvat nopeasti.”

Antti Haaralalle oli alusta asti selvää, että yhteistyö tulee toteuttaa ketterän sovelluskehityksen malleilla ja että koko tiimin, mukaan lukien Digialaisten, tulisi työskennellä samassa tilassa. Tämä mahdollisti sen, että erilaisia prototyyppejä oli helppo rakentaa ja lopulliset sovellukset syntyivät iteroinnin kautta.

”Ennen kuin koronaviruspandemia pakotti meidät etätöihin, työskentelimme kaikki samassa tilassa. Minun näkemykseni on, että tämä on paras tapa tehdä yhteistyötä sovelluskehityksen parissa, sillä se antaa parhaat mahdollisuudet tehdä nopeita kokeiluja matalla kynnyksellä. Joustava ja ketterä yhteistyö jatkui kuitenkin lähes entisellään myös etänä”, Haarala toteaa.

Hufvudstadsbladetin mobiilisovellus julkaistiin joulukuussa 2019 ja paikallislehtien sovellukset kevään 2020 aikana. Seuraavaksi KSF Media aikoo markkinoida sovelluksia ja kerätä kokemuksia niiden toiminnasta sekä mahdollisesti toteuttaa käyttäjätutkimuksen, jonka avulla selvitetään uusia kehityssuuntia. Ajatuksia on myös kehittää maksullisten palvelujen ostamista sovelluksen sisällä.

”Nyt vedämme vähän henkeä kehitystyöstä ja pyrimme kasvattamaan sovellusten käyttäjämääriä sekä keräämään palautetta. Meillä on nyt toimiva alusta ja ratkaisu, jota voimme jatkokehittää mihin suuntaan tahansa ja yhteistyötä Digian kanssa jatketaan varsin suurella todennäköisyydellä. Tarkoituksenamme on kehittää ainakin tilausten tekemistä suoraan sovelluksesta”, Haarala toteaa lopuksi.

Toimivan käyttöliittymän lisäksi mobiilisovelluksen kehitysteknologiavalinnalla on suuri merkitys sovelluksen elinkaarelle. Kuinka valita oikein? Lue lisää blogistamme >>