Sähköiset vaalit ovat edelläkävijän ratkaisu

Sähköiset vaalit ovat edelläkävijän ratkaisu

Lastentarhanopettajaliitto järjesti kevään 2014 valtuustovaalit kokonaan sähköisesti. Taustalla oli halu sijoittaa jäseniä käyttämään enemmän sähköisiä palveluja.

Lastentarhanopettajaliitto (LTOL) päätti yhtenä ensimmäisistä ammattiliitoista Suomessa kokeilla kokonaan sähköisesti järjestettyjä vaaleja kevään 2014 valtuustovaalien yhteydessä. Liiton järjestösihteerinä pitkään toiminut Harri Myllynen kertoo, että keskustelu asiasta juontaa kauas.

”Uurnavaalit ovat toimineet hyvin, ja perinteisten toimintamallien digitalisoinnissa on aina omat haasteensa. Toisaalta postivaaleissa kaikkine ehdokaslistoineen, äänestyslappuineen ja palautuskuorineen on joka kerta melkoinen show, kun vaalipiirejäkin on 12”, Myllynen kertoo.

Yksi syy, miksi LTOL lopulta päätti lähteä aktiivisesti kehittämään sähköistä vaaliratkaisua, oli halu ohjata jäsenistöä ylipäätään sähköisten palvelujen käyttäjäksi. Jäsensivut ovat liiton helpoin ja tavoitettavin väylä jakaa erilaista ajantasaista tietoa, mutta vain pieni osa jäsenistä on löytänyt tiensä sivuille.

”Halusimme luoda vaalien kautta ’positiivisen pakon’ kirjautua jäsensivuille”, Myllynen naurahtaa ja täydentää, että äänestäminen oli mahdollista jäsentunnusten lisäksi TUPAS-tunnistautumisen eli verkkopankkitunnusten avulla.

Sähköisen järjestelmän suurimpia etuja ovat nopeus ja helppous.

Kuinka digitalisoida vaaliperinteet?

Sähköisen järjestelmän suurin etu on Myllysen mukaan sen nopeus ja helppous.

”Äänestää voi työkoneella, kotikoneella, älypuhelimella – oikeastaan millä tahansa laitteella”, Myllynen selostaa.

Sähköinen vaali myös karsii inhimillisten erehdysten ja tulkinnanvaraisuuksien riskiä. Ei tarvitse arvailla, onko paperissa ykkönen vai seiska.

”Sähköisessä järjestelmässä on tietysti omanlaisiaan haasteita: käyttöliittymän täytyy olla todella yksinkertainen, selkeä ja käyttäjää opastava. Tästä asiasta meille karttui paljon oppia, kuinka järjestelmää kehitetään seuraaviin vaaleihin”, Myllynen sanoo.

Siirtyminen paperilapuista digitaalisen uurnan ääreen voi myös herättää epävarmuutta ja muutosvastarintaa.

"Saimme palautetta, että jäsenet kaipaavat konkreettista äänestystilaisuutta paperilappuineen. Työpaikoilla voi sähköisenkin vaalin yhteydessä järjestää yhteisen äänestystilaisuuden ja vaalikahvit. Vaaliuuranan toimii vain tietokone", Myllynen pohtii.

Vaalitulos enterin päässä

Sähköisyys helpottaa vaalityötä myös järjestäjien kannalta olennaisesti monessa vaiheessa. Postirumban saa unohtaa. Lisäksi esimerkiksi äänioikeuden tarkistamisen takarajan pystyy jättämään melko lähelle itse vaalia, kun postivaaleissa siihen on täytynyt varata muutama kuukausikin.

”Maaliskuussa toteutetun sähköisen äänestyksen kohdalla tammi-helmikuun aikana liittyneet uudet jäsenet voisivat jo olla äänioikeutettuja, vaikka nyt ensimmäisellä kerralla emme vielä muuttaneet käytäntöä”, Myllynen kertoo.

Vaalien jälkeen ääntenlaskuun ja tarkastuslaskuun ei tarvitse päiväkausia aikaa, vaan ”tulos on enterin päässä”.

Myllynen on vakuuttunut siitä, että sähköisiä vaaleja kannattaa jatkaa ja kehittää.

”Sähköiset vaalit ovat tulevaisuuden ratkaisu. Ensimmäinen kokeilu haasteineenkin vahvisti päätöstä siitä, että haluamme olla edelläkävijöitä”, hän sanoo.