Kun puhumme AI:n vaikutuksesta ohjelmistokehitykseen, keskustelu pelkistyy helposti siihen, kuinka paljon nopeammin koodia voidaan tuottaa. Asiakkaat eivät kuitenkaan osta koodirivejä. He ostavat ratkaisuja liiketoiminnan ongelmiin.
AI auttaa tiedonhaussa, vaihtoehtojen kartoittamisessa ja koodin tuottamisessa. Se muistaa syntaksin, löytää esimerkkejä sekunneissa ja vähentää aikaa, joka aiemmin kului dokumentaation tai keskustelupalstojen läpikäymiseen.
Parhaimmillaan AI ei ole vain yksittäisiä ehdotuksia nopeasti tuottava työpari, vaan aktiivinen osa koko kehitysprosessia. Se voi osallistua arkkitehtuurin suunnitteluun, tuottaa ja refaktoroida koodia, rakentaa ja suorittaa testejä sekä auttaa ratkaisuvaihtoehtojen arvioinnissa. Ammattilaisen tehtäväksi jää ohjata kokonaisuutta ja varmistaa, että lopputulos on turvallinen, ylläpidettävä ja tarkoituksenmukainen.
AI:n rooli voi jatkua toteutuksesta myös operointiin. Se voi analysoida lokitietoa, tukea ympäristöjen valvontaa ja auttaa erilaisissa muutos-, ylläpito- ja tuotantotukitehtävissä. Se voi tehdä juurisyyanalyysejä, ehdottaa korjauksia ja toteuttaa niitä valvotusti. Kyse ei siis ole vain nopeammasta koodaamisesta, vaan kehitys- ja ylläpitoprosessin laajemmasta uudistumisesta.
Tästä ei kuitenkaan vielä seuraa, että kokonaisen järjestelmän toimittamiseen tarvittava työ vähenisi samassa suhteessa. Asiakkaat eivät myöskään osta koodirivejä, vaan ratkaisuja tehokkaampaan, sujuvampaan ja tuloksellisempaan liiketoimintaan. Siksi ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin toteutusta. Tarvitaan tavoitteiden ymmärtämistä, prosessien kehittämistä, ratkaisujen suunnittelua, integraatioita, tietoturvaa, testausta, käyttöönottoa ja jatkuvaa kehittämistä. Tässä kokonaisuudessa koodi on tärkeä, mutta vain yksi osa.
Ohjelmistoja ei rakenneta yhdellä pyynnöllä valmiiksi. Toteutuksen aikana syntyy jatkuvasti uutta tietoa, vaatimukset tarkentuvat, liiketoiminnan tarpeet muuttuvat ja aiempia ratkaisuja joudutaan arvioimaan uudelleen.
AI pystyy jo hoitamaan itsenäisesti rajattuja tehtäviä monissa kehityksen vaiheissa. Se ei kuitenkaan yksin muodosta yhteistä näkemystä organisaation tavoitteista, toimintaympäristöstä tai muutoksen vaikutuksista ihmisiin ja prosesseihin. Vaikka AI voi ehdottaa ratkaisuja ja toteuttaa niitä valvotusti, vastuu tavoitteista, päätöksistä ja lopputuloksesta säilyy ihmisillä.
Siksi AI:n merkitys ei rajoitu asiantuntijoiden työn nopeuttamiseen. Kun AI ottaa suuremman roolin suunnittelussa, toteutuksessa, testauksessa ja operoinnissa, ihmisten ja organisaatioiden huomio voi siirtyä entistä vahvemmin kehitysprosessin alkuun ja loppuun: oikeiden tavoitteiden määrittelyyn, ratkaisun ohjaamiseen sekä syntyvän liiketoiminta-arvon varmistamiseen.
AI ei muuta vain tapaa rakentaa ratkaisuja. Se muuttaa myös asiakkaan ja toimittajan välistä yhteistyötä.
Perinteisesti projektien johtamiseen on liittynyt paljon toteutuksen seurantaa: kuinka paljon työtä tehdään, montako tuntia käytetään ja eteneekö projekti suunnitelman mukaisesti. Kun toteutus tehostuu ja osa työstä automatisoituu, huomio siirtyy vähitellen työn seuraamisesta lopputuloksen johtamiseen.
Asiakkaan tärkein tehtävä on määritellä tavoite, prioriteetit ja tavoiteltava liiketoimintahyöty. Toimittajan tehtävä on huolehtia siitä, että tavoite saavutetaan laadukkaasti, turvallisesti ja hallitusti.
Tämä ei tarkoita, että asiakkaan rooli vähenisi. Päinvastoin. Liiketoiminnan tavoitteiden määrittely, päätöksenteko ja muutoksen johtaminen ovat entistä tärkeämpiä. Samalla myös toimittajalta odotetaan enemmän kuin pelkkää teknistä toteutuskykyä. Toimittajan on ymmärrettävä asiakkaan liiketoiminnan tavoitteita, prosesseja ja toimintaympäristöä riittävän syvällisesti, jotta osallistuminen tavoitteiden asettamiseen, tarpeiden määrittelyyn ja ratkaisun muotoiluun on mahdollista.
Harva asiakas tulee valmiin suunnitelman kanssa etsimään sopivaa teknologiaa. Useammin tarve on vielä osittain jäsentymätön: asiakas tietää, mitä liiketoiminnassa halutaan saavuttaa, mutta ratkaisun muoto, laajuus ja vaikutukset eri toimintoihin tarkentuvat yhteistyössä. Siksi toimittajan rooli siirtyy yksittäisten pistemäisten ratkaisujen toteuttajasta kohti kokonaisratkaisujen rakentajaa. Tällainen kumppani pystyy yhdistämään liiketoiminnan tarpeen, teknologian ja muutoksen hallituksi kokonaisuudeksi. Tämä on myös Digian strategian mukaista kehitystä. Pistemäisistä ratkaisuista siirrytään kohti tekoälyn ohjaamia autonomisia ratkaisuja ja prosesseja, jotka palvelevat asiakkaan liiketoimintaa koko elinkaaren ajan.
AI-aikakausi tarjoaa mahdollisuuden uudistaa myös tapaa, jolla palveluja ostetaan ja johdetaan. Kun toimittaja pystyy hyödyntämään uusia työkaluja ja työskentelytapoja entistä tehokkaammin, asiakkaalle syntyvää arvoa ei pidä arvioida vain tehdyn työn määrän tai käytettyjen tuntien perusteella. Olennaisempaa on, että sovittu lopputulos saavutetaan laadukkaasti, hallitusti ja ennakoitavasti.
Tämä muuttaa myös asiakkaan ja toimittajan välistä työnjakoa. Asiakkaan aikaa ei kannata sitoa tarpeettomasti toimittajan päivittäisen työn ohjaamiseen tai yksityiskohtaiseen seurantaan. Arvokkaampaa on käyttää aikaa tavoitteiden kirkastamiseen, päätöksentekoon ja organisaation sitouttamiseen.
Parhaassa tapauksessa yhteistyö perustuu luottamukseen. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä yksittäisiä menetelmiä, työkaluja tai AI-ratkaisuja toteutuksessa käytetään. Tärkeintä on, että yhteinen tavoite saavutetaan sovitulla laadulla, turvallisuudella ja aikataululla.
Kyse ei ole asiakkaan projektijohdon poistamisesta tai vastuiden siirtämisestä. Kyse on siitä, että sekä asiakkaan että toimittajan aikaa käytetään tarkoituksenmukaisemmin ja vaikuttavammin.
AI voi vähentää yksittäisiin tehtäviin käytettävää aikaa. Samalla se madaltaa uusien ratkaisujen rakentamisen kynnystä ja mahdollistaa entistä nopeamman kokeilun.
Siksi kiinnostava kysymys ei ole, tehdäänkö tulevaisuudessa vähemmän ohjelmistokehitystä. Todennäköisemmin tehdään enemmän. Kun ratkaisuja voidaan toteuttaa nopeammin, myös uusia ideoita voidaan kokeilla ja kehittää aiempaa enemmän.
Tulevaisuuden kilpailuetu ei synny siitä, kuka tuottaa eniten koodia. Se syntyy siitä, kuka osaa yhdistää liiketoiminnan tarpeen, teknologian ja muutoksen hallituksi kokonaisuudeksi.
Ohjelmistokehityksessä on helppo mitata koodirivien määrää tai toteutukseen käytettyä aikaa. Asiakkaalle niillä on kuitenkin harvoin itseisarvoa.
AI tehostaa yhä useampia tehtäviä koko ohjelmiston elinkaaren aikana. Samalla se nostaa entistä tärkeämmäksi työn, jota ei voida ulkoistaa teknologialle. AI ei siis korvaa ohjelmistokehitystä. Se automatisoi yhä suuremman osan kehitysprosessista ja siirtää arvon yksittäisten työvaiheiden suorittamisesta tavoitteiden, kokonaisuuden ja liiketoimintavaikutusten johtamiseen.
Ota yhteyttä, kun haluat keskustella aidosti tuloshakuisesta yhteistyöstä.
Lue myös, mitä organisaation kannattaa tehdä, kun tehtävien suorittamisesta siirrytään työn jatkuvaan orkestrointiin.