Ulkopuolista dataa on saatavilla, mutta osaavatko organisaatiot vielä hyödyntää sitä täysvaltaisesti? Digian kartoituksen mukaan esimerkiksi suurimmat kaupungit ovat kunnostautuneet datan avaamisessa. EU-tasolla Suomi on kuitenkin datan avoimuudessa vielä kaukana kärjestä.
Digitalisaation myötä dataa on tarjolla yhä enemmän kaupallisista ja ei-kaupallisista lähteistä. Yritysten kilpailuetu on myös tiiviimmin sidottuna tarjolla olevaan dataan sekä yrityksen kykyyn tuottaa datamassoista liiketoiminnalle arvokasta informaatiota. Yritykset, jotka epäonnistuvat tietopääoman käyttöönotossa, ovat vaarassa menettää kriittisen kilpailuedun.
Digia toteutti sisäisen tutkimuksen tarjolla olevasta ulkoisesta datasta ja koosti 06/2020 tilannekuvan saatavilla olevasta avoimesta datasta ja maksullisesta datasta. Tutkimuksen taustalla toimi ajatus, että yleisellä tasolla ei ole vielä ymmärretty yrityksen ulkopuolisen datan tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnan analytiikan tukena. Datamassojen avautuessa avautuu koko ajan uusia ja erilaisia tapoja hyödyntää ulkoista dataa. Kerättyä tietoaineistoa voidaan käyttää arvioitaessa tarjolla olevaa ulkoista dataa osana asiakkaalle toimitettavaa analytiikkaratkaisua.
Tilannekuva toteutettiin keräämällä tietoa avoimesta datasta ja maksullisesta datasta 125 eri datan tarjoajalta. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia (esimerkiksi EU:n komission tiedonanto Euroopan datastrategiasta), joissa on todettu datan avaamisen olevan varsin pitkällä keskeisiä perustietovarantoja hallinnoivissa organisaatioissa, kun taas yksityisten yritysten hallussa olevan datan jakaminen ei ole kehittynyt riittävässä laajuudessa. 125 suurimman datan tarjoajan joukosta ensimmäinen yksityisen alan yritys, Profinder Oy oli sijalla 33. Profinder Oy tarjoaa maksullisena datana asiakastietokannan päivitystä ja rikastamista. Tutkimus osoittaa myös kaupunkien aktivoitumisen datan avaamisessa. 16 suurimman datan tarjoajien joukossa ovat mm. Suomen kuusi suurinta kaupunkia; Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu, jotka ovat olleet mukana 6Aika-strategiahankkeessa luomassa datan avaamisen yhteisiä toimintamalleja.
Suurimmat ulkoisen datan kategoriat olivat Alueet ja kaupungit (28 %), Liikenne (13 %), Väestö ja yhteiskunta (10 %) sekä Rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri (9 %). Suurin osa tietoaineistosta on tarjolla avoimena datana (noin 96 %) ja tietoaineisto on ohjelmallisesti hyödynnettävissä (93 %). Tiedon kerääminen toteutettiin ulkoisen datan jakelukanavista; Suomen kansallisen tason portaali (Avoindata.fi), alueelliset dataportaalit, datan avoimuuden edistäjät sekä yritysten ja organisaatioiden verkkosivut ja -palvelut. Kerätty tietoaineisto rajattiin koskemaan Suomen liiketoiminta-aluetta.
Vaikka Euroopan Unionin tärkeimmiksi määrittelemien tietoaineistojen avaaminen avoimena datana on toteutunut Suomessa, Suomi ei lukeudu avoimessa datassa Euroopan kärkimaihin. Euroopan Data Portaalin tuoreimman tutkimuksen mukaan Suomi tippui avoimen data maturiteettia kuvaavalla 27 maan listalla vuonna 2020 viisi sijaa edellisestä vuodesta sijalle 14 . Vastaavasti Suomen kansallisen tason portaalin yksittäisten vierailijoiden lukumäärä väkimäärään suhteutettuna on kuukaudessa jopa noin 88 % pienempi kuin vastaava lukumäärä Ranskassa.
Malleja avoimella datalla toteutettuihin sovelluksiin voitaisiin hakea muista EU-maista. Virossa on toteutettu sovellus ”Kuhuviia”, jolla ratkaistaan ongelma mitä tehdä tavaroilla, joita ei enää tarvitse. Ranskassa on käytettävissä sovellus ”NosDéputés”, jolla kansalaiset voivat seurata ja analysoida asettamiensa kansanedustajien työtä.
Digiallakin olemme olleet useassa hankkeessa mukana, jossa avointa dataa on valjastettu hyötykäyttöön.