Integraatioihin liittyviä päätöksiä ja ratkaisuja tehdään usein pistemäisesti – kunnes moneen suuntaan kasvanut kokonaisuus alkaa jarruttaa kehitystä ja kasvattaa ylläpitokustannuksia. Haastattelimme Digian Martin Heliniä siitä, mihin tarvitaan integraatiostrategiaa, mihin kysymyksiin se vastaa ja miten sellainen syntyy käytännössä.
”Kun tehdään pistemäisiä ratkaisuita ilman kunnollista strategiaa, ennemmin tai myöhemmin törmätään erilaisiin ongelmiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi tiedonkulkuun, jolloin eri yksiköissä toteutetaan samoja asioita toisistaan tietämättä tai hankitaan päällekkäistä teknologiaa, mikä ei tietenkään ole tehokasta.
Näemme paljon sitä, että organisaation eri osissa tehdään päällekkäistä työtä, ja silloin tätä ylimääräistä työtä voidaan vähentää. Lisääntyneen monimutkaisuuden lisäksi yhteisen näkemyksen puute paisuttaa ohjelmisto- ja lisenssikuluja sekä kasvattaa tuotannon ylläpidon kustannuksia uuden kehittämisen kustannuksella.
Toisinaan asiakkaalla on jo olemassa esimerkiksi integraatioalusta, mutta järjestelmien kilpailutuksessa ei huomata vaatia toimittajalta alustan hyödyntämistä integraatioitten osalta. Ikään kuin sallitaan uudelle toimittajalle vapaus toteuttaa integraatioita heidän tavallaan ja työkaluillaan. Tällöin taloon hiipii jälleen uusia toteutustapoja ja mahdollisesti myös uutta teknologiaa tai jopa täysin räätälöityjä ratkaisuita, joissa jäädään helposti toimittajaloukkoon. Räätälöityjen ratkaisuiden ylläpito ja monitorointi voi olla hankalaa varsinkin ajan kuluessa: ongelmia ei havaita ja niihin ei pystytä reagoimaan automatisoidusti ja ripeästi.
Sääntelyn näkökulmasta GDPR ja NIS2 sekä muut toimialakohtaiset säädökset asettavat velvollisuuksia, joiden täyttäminen on vaikeaa strategian puuttuessa. Strategian puuttumisen huomaa esimerkiksi siitä, että levyn kulmalle saattaa osana integraatioratkaisua syntyä pistemäisen lähestymisen takia uusia henkilötietokantoja, joita ei ole tiedostettu ja jotka eivät ole keskitetyn hallinnan piirissä.
Toisin sanoen integraatiostrategian puute aiheuttaa monenlaisia kustannuksia, hitautta ja tehottomuutta organisaation toimintaan.”
”Hyvä integraatiostrategia auttaa tekemään tulevaisuuden integraatiokehityksestä selkeämpää ja suoraviivaisempaa. Se antaa myös tuleviin kilpailutuksiin linjaukset, jotka voivat vähentää ostettavan tai itse tehtävän työn määrää. Ja lisäksi se auttaa yhtenäistämään jo käyttöön otettuja toimintamalleja ja alustoja.
Onnistunut integraatiostrategia hyödyttää koko organisaatiota ja täyttää sen tarpeet, mutta on samaan aikaan mahdollisimman yksinkertainen.
Strategiassa on tärkeä huomioida myös kysymys siitä, mikä on juuri tälle organisaatiolle järkevä tapa organisoida tätä toimintaa: tehdäänkö itse, kumppanin kanssa vai ehkä monitoimittajatiimillä? Ja millaisia asioita tästä taas seuraa.
Käytännössä hyvä integraatiostrategia siis linjaa, miten kyseinen organisaatio haluaa jatkossa toimia integraatioiden suhteen ja tämän strategian äärellä on helpompi tehdä käytännön ratkaisuja.”
”Kun mietitään digitaalisten palveluiden kehittämistä, niin usein niihin liittyy halu tehdä nopeita kokeiluja. Ja nykyään vielä merkittävästi enemmän kuin ennen. Vaikka kokeilu olisi pieni kohderyhmältään, tai vain sisäiseen käyttöön tarkoitettu, niihin saatetaan kuitenkin tarvita laajamittaista integraatioiden toteutusta.
Jos integraatiostrategia ja sitä myötä kehittämisen pohja eivät ole kunnossa, niin kaikki tehtävät saattavat kulkea keskitetyn IT:n kautta, joka taas voi olla aivan tukossa muusta työstä. Eli muodostuu pullonkaula liiketoiminnan kehitykselle ja nopeille kokeiluille.
Reaaliaikaisuuden vaatimukset ovat yleisesti ottaen lisääntyneet. Aiemminhan on ollut tyypillistä, että tehdään yöllä eräajo ja raportointi päivittyy kerran vuorokaudessa. Nykyään tällainen ei riitä monelle organisaatiolle, kun reaaliaikaisella datalla saatetaan ohjata tuotannollistakin toimintaa. On siis tärkeää ymmärtää strategian osana, mitkä organisaation tarpeet datan reaaliaikaisuudelle ovat, ja miten ne laitetaan kuntoon.
Datan kanssa kipuilu korostuu tällä hetkellä myös tekoälyn takia. Tekoälytyökalut vaativat oikeanlaista ja ajantasaista dataa eri lähteistä. Eli saatetaan muodostaa konkreettinen este AI:n hyödyntämiselle organisaatiossa, jos strategia ei ole kunnossa.”
”Strategiavaiheessa ei yleensä oteta kantaa teknologiavalintoihin. Siihen meillä on omat seuraavat askeleet arkkitehtuuriin ja teknologiaan liittyen, joiden edistämistä voidaan jatkaa suoraan strategian luomisen jälkeen.
Integraatiostrategiassa halutaan nimenomaan luoda ne isot linjat, joita organisaatio seuraa tulevina vuosina, jotta se pystyy kasvamaan ja toimimaan tehokkaasti.”
”Usein törmäämme siihen, että talon sisällä on yritetty linjata näitä asioita omin voimin. Meillä on kuitenkin satoja asiakkaita, todella syvää osaamista monelta toimialalta ja 60 integraatioarkkitehdin keskenään jakamaa kokemusta, joten pystymme tuomaan lisäsyvyyttä ja toimivia ratkaisuita nopeastikin asiakkaidemme käyttöön.
Valmiiden toimintatapojen ansiosta pääsemme hyvin liikkeelle, ja kuusi viikkoa on realistinen pituus kalenteriajassa integraatiostrategian luomiselle.
Se on todella pieni investointi siihen nähden, miten paljon nopeasti mitattavia hyötyjä integraatiostrategian luomisella ja toteutuksella voidaan saavuttaa.”
Haluatko tietää lisää?
Tutustu integraatiopalveluihimme ja ota yhteyttä – autamme rakentamaan muutoskykyisiä arkkitehtuureita.
Liity myös linjoille tulevaan webinaariimme:
AI in integrations 27.1.2026