IT-palvelumarkkina on murroksessa. Kyse ei ole vain taloussuhdanteesta, vaan asiakkaiden odotusten ja investointipäätösten pysyvästä muutoksesta. Tekoäly haastaa alan perinteiset toimintamallit ja pakottaa pohtimaan uudelleen, mistä asiakkaalle syntyy arvoa.
Suomalaisessa IT-palvelumarkkinassa puhutaan nyt paljon heikosta kysynnästä. IT-investointeja harkitaan aiempaa tarkemmin, uusia hankkeita käynnistetään varovaisemmin ja hintakilpailu on kiristynyt.
Jos markkinaa tarkastelee vain yksittäisten konsulttiyhtiöiden haasteiden kautta, voi syntyä kuva teknologian merkityksen hiipumisesta. Tekoälyn käyttöönottoa koskeva data kertoo kuitenkin päinvastaisesta kehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan keväällä 2025 tekoälyteknologioita käytti jo 38 prosenttia suomalaisista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Sadan henkilön yrityksissä osuus oli jo 68 prosenttia ja informaatio- ja viestintäalalla 80 prosenttia.
Myös Eurostatin vertailussa Suomi kuuluu tekoälyn yrityskäytön kärkimaihin Euroopassa. Teknologian merkitys ei siis ole vähenemässä. Päinvastoin.
Muuttunut on se, millä perusteilla investointeja tehdään. Teknologia ei enää ole itseisarvo. Sen on tuotettava liiketoiminnalle mitattavia hyötyjä.
Tekoälyn vaikutuksesta ohjelmistokehityksen tuottavuuteen on jo vahvaa tutkimusnäyttöä.
GitHubin ja Microsoft Researchin tutkimuksessa Copilotia käyttäneet ohjelmistokehittäjät ratkaisivat tehtävän noin 56 prosenttia nopeammin kuin vertailuryhmä. McKinseyn tutkimuksissa generatiivinen tekoäly nopeutti esimerkiksi uuden koodin kirjoittamista 35–45 prosenttia ja dokumentointia 45–50 prosenttia.
Luvuista ei pidä päätellä, että kokonaiset ohjelmistohankkeet valmistuisivat puolet nopeammin. Koodin kirjoittaminen on vain osa kokonaisuutta. Suunta on silti selvä: sama osaaja pystyy tuottamaan enemmän samassa ajassa. Samalla työn määrä menettää merkitystä arvon mittarina.
Tämä nostaa IT-palvelualalla esiin kiinnostavan paradoksin. Jos myymme aikaa ja teknologia auttaa meitä käyttämään siihen vähemmän aikaa, parempi tuottavuus voi tarkoittaa pienempää laskutusta. IT-yhtiön pitäisi investoida parhaisiin osaajiin, tekoälyyn, automaatioon ja toimintatapojen kehittämiseen, vaikka onnistuminen näissä investoinneissa voi vähentää laskutettavien tuntien määrää.
Ongelma ei ole tuntihinnoittelu itsessään. Ongelma syntyy silloin, kun tekemisen määrä tulee arvon mittariksi. Eikä halvin tunti ole sama asia kuin halvin lopputulos.
Mitä enemmän tekoäly automatisoi teknistä työtä, sitä tärkeämmäksi nousee osaaminen, jota on vaikea automatisoida.
Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät asiakkaan liiketoimintaa, tunnistavat oikeat kehityskohteet ja hahmottavat järjestelmien, tiedon, prosessien ja ihmisten muodostamaa kokonaisuutta. Myös tekoälyn tuottamia lopputuloksia täytyy arvioida ja niistä täytyy kantaa vastuu.
Tekoäly ei siis välttämättä tee asiantuntijuudesta halvempaa. Se voi tehdä siitä entistä arvokkaampaa.
Siksi pelkkään tuntihintaan perustuva kilpailu voi johtaa lopputulokseen, joka ei ole asiakkaan kannalta paras mahdollinen. Jos toimittaja optimoi myytyjä tunteja ja asiakas yksikköhintaa, kumpikaan ei välttämättä optimoi sitä, millä lopulta on eniten merkitystä: syntyvää liiketoimintahyötyä.
Jos teknologian arvo mitataan yhä vahvemmin sillä, mitä sen avulla saadaan aikaan, myös asiakkaan ja teknologiakumppanin välistä suhdetta on tarkasteltava uudelleen.
Rakennusalalla tätä on lähestytty allianssimalleilla, joissa tilaaja ja toimittajat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin sekä riskien ja hyötyjen jakamiseen.
IT-palveluihin mallia ei voi kopioida sellaisenaan, mutta sen perusajatus on kiinnostava. Asiakkaan ja teknologiakumppanin kannustimet voidaan rakentaa aidosti samaan suuntaan.
Kuvitellaan hanke, jossa tekoälyn ja asiantuntijoiden avulla tavoiteltu liiketoiminnallinen lopputulos saavutetaan huomattavasti arvioitua pienemmällä työmäärällä. Perinteisessä tuntimallissa asiakas hyötyy pienemmästä laskusta, mutta toimittajan liikevaihto pienenee. Toisenlaisessa mallissa syntynyttä hyötyä voitaisiin jakaa. Tällöin asiakkaan ja toimittajan yhteinen tavoite olisi sama: saada aikaan parempi lopputulos mahdollisimman tehokkaasti.
Vastaus ei aina voi olla euromääräinen ROI. Teknologiainvestoinneilla tavoitellaan myös parempaa asiakaskokemusta, nopeampia prosesseja, pienempiä riskejä, korkeampaa laatua ja uudistumiskykyä. Kaikkia näitä ei voi muuttaa välittömästi euroiksi.
Siksi tarvitsemme ROI:n rinnalle laajemman käsityksen arvon realisoitumisesta. Jo ennen investointia pitäisi pystyä vastaamaan kolmeen kysymykseen: Mitä haluamme muuttaa? Mistä tiedämme, että muutos tapahtui? Miten syntynyt hyöty jaetaan?
Näin teknologiainvestointi muuttuu IT-projektista liiketoiminnan kehittämiseksi.
Tuntihinnoittelu ei katoa eikä sen tarvitsekaan. Monissa tilanteissa asiakas tarvitsee kapasiteettia, erityisosaamista tai lisäresursseja oman organisaationsa tueksi.
Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin enemmän yhteisiin tavoitteisiin ja tuloksiin perustuvia kaupallisia malleja. Tekoäly tekee muutoksesta entistä ajankohtaisemman, koska se muuttaa työn tuottavuutta tavalla, jota nykyiset mallit eivät täysin huomioi.
Teknologia ei ole se, mistä asiakas lopulta maksaa. Koodi ei ole arvoa. Käytetty tunti ei ole arvoa. Eikä valmis järjestelmäkään ole automaattisesti arvoa. Arvo syntyy vasta siitä, mitä näiden avulla tapahtuu asiakkaan liiketoiminnassa.
Siksi tulevaisuuden menestyvä IT-yhtiö ei ensisijaisesti myy teknologiaa tai tunteja. Se myy kykyä aikaansaada asiakkaalle merkityksellisiä tuloksia. Ja juuri siksi IT-alan seuraava suuri murros ei lopulta ole teknologinen. Se on arvonluonnin murros.
Ota yhteyttä, kun haluat keskustella aidosti tuloshakuisesta yhteistyöstä.
Lue myös, miten asiakkaamme ovat muuttaneet teknologian konkreettisiksi liiketoimintahyödyiksi: Kaikki on mahdollista.