Marraskuun lopussa on kolme vuotta siitä, kun generatiivinen tekoälysovellus ChatGPT räjähti suuren yleisön tietoisuuteen ja käynnisti koko maailmaa järisyttävän tekoälymurroksen. Kolmessa vuodessa on nähty edistystä ja huteja. Tärkeimmät muutokset ja hyödyt voi kiteyttää viiden otsikon alle.
Vaikka tekoälyä on kehitetty ja hyödynnetty jo paljon ennen ChatGPT:tä, aloitti se kuitenkin täysin uuden aikakauden: ChatGPT toi tekoälyn kenen tahansa ulottuville. Samalla se nosti tekoälyn hyödyntämisen yrityksissä ja julkishallinnossa uudella tavalla keskiöön.
Aluksi tekoäly nähtiin vain yksittäisiä tehtäviä automatisoivana työkaluna. Kolmen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut syvempi muutos. Tekoäly on muuttumassa perustavanlaatuiseksi, yleiskäyttöiseksi teknologiaksi, joka integroituu kaikkeen toimintaan – samaan tapaan kuin sähkö tai internet aikoinaan.
Tekoälyn tuomat suurimmat muutokset ja hyödyt voi tiivistää viiden otsikon alle.
Suurin ja välittömin vaikutus on nähty asiantuntijatyön tuottavuudessa. Tekoäly ei ole korvannut ihmisiä, vaan siitä on tullut korvaamaton työpari, joka tehostaa, nopeuttaa ja parantaa työn laatua useilla aloilla.
Yksi merkittävimmistä muutoksista on innovoinnin kynnyksen madaltuminen. Aiemmin monimutkaisten digitaalisten palveluiden luominen vaati suuria tiimejä ja pääomia. Nyt generatiivisen tekoälyn avulla pienetkin tiimit – tai jopa yksittäiset henkilöt – voivat kokeilla ja rakentaa toimivia sovelluksia ja palveluita murto-osassa ajasta. Tämä on synnyttänyt uuden aallon startupeja ja mahdollistanut suurille yrityksille aiempaa nopeamman sisäisen innovoinnin ja kokeilukulttuurin.
Tekoäly mahdollistaa siirtymän reaktiivisesta toimintatavasta proaktiivisuuteen. Esimerkiksi teollisuudessa ennakoiva kunnossapito on saanut aivan uuden ulottuvuuden, kun tekoäly analysoi sensoridataa ja ennakoi laiterikkoja ennen kuin ne tapahtuvat. (Lue esimerkiksi, kuinka Fintraffic hyödyntää koneoppimista liikenteen automaattisten mittauspisteiden ennakoivassa kunnossapidossa.)
Vastaavasti liiketoiminnassa tekoäly voi analysoida markkinadataa ja asiakaskäyttäytymistä ja tunnistaa nousevia trendejä sekä riskejä, antaen näin yritykselle aikaa toimia proaktiivisesti.
Kehitys on ottanut harppauksen perinteisestä ohjelmistorobotiikasta (RPA) kohti älykästä automaatiota. Nyt ei enää vain automatisoida yksittäisiä, toistuvia klikkauksia, vaan kokonaisia liiketoimintaprosesseja muotoillaan uudelleen. Tekoäly voi orkestroida monimutkaisia työnkulkuja, tehdä itsenäisiä päätöksiä ja käsitellä poikkeuksia dynaamisesti.
Viimeisin ja mahdollisesti mullistavin askel on tekoälyagenttien kehitys. Agentit ovat autonomisia järjestelmiä, jotka eivät ainoastaan vastaa kysymyksiin, vaan voivat itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa monivaiheisia tehtäviä saavuttaakseen annetun tavoitteen. Ne voivat käyttää eri työkaluja, selata internetiä, käyttää sovelluksia ja kommunikoida muiden järjestelmien kanssa.
Tämä muuttaa ihmisen roolin suorittajasta valvojaksi ja strategian asettajaksi ("human-on-the-loop"). Agentti ei enää ole työkalu, vaan tiimin jäsen. Esimerkiksi myyntiassistentti-agentti voisi saada tehtäväkseen: "Etsi 10 uutta potentiaalista asiakasliidiä Pohjoismaiden valmistavasta teollisuudesta." Agentti ryhtyisi itsenäisesti toimeen, ja sen työskentely voisi edetä seuraavasti:
Miten näihin hyötyihin on päästy – ja pääsee – käsiksi? Monessa tapauksessa onnistuminen on vaatinut kantapään kautta opettelua.Tekoälyn do’s and don’ts, eli viime vuosilta kertyneet opit tekoälyn hyödyntämisestä, pääset lukemaan täältä.
Digian AI-asiakastoteutuksiin voit tutustua täällä.
Haluatko kuulla lisää, kysyä, keskustella? Ilmoittaudu mukaan 20.1. pidettävään AI-aamuun, jossa Juhana Jupon johdolla ravistellaan ajatuksia siitä, miten tekoälystä saa parhaiten hyötyä.