Blogi

Kuntien taloushallinnon seuraava loikka: tekoälystä tukea arkeen, ei vain tulevaisuuden visioihin

Kirjoittanut Katariina Ojala, Junior Marketing Specialist | 16.11.2026 7.35

Kuntien taloushallinto on viime vuosina ottanut merkittäviä digiloikkia. Sähköiset prosessit, modernit järjestelmät ja automaatio ovat monessa organisaatiossa jo arkipäivää. Keskustelimme kuntien taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa eri puolilta Suomea, ja yksi viesti nousi esiin ylitse muiden: digitalisaation perustyö on pitkälti tehty. Nyt katseet ovat siinä, miten olemassa olevista ratkaisuista saadaan enemmän irti.

Digitalisaatiosta tehokkaampaan hyödyntämiseen

Monessa kunnassa taloushallinnon perusprosessit toimivat jo hyvin. Haastatteluissa korostui kuitenkin tarve kehittää työn sujuvuutta, vähentää manuaalisia työvaiheita ja hyödyntää tietoa nykyistä paremmin.

Painopiste on siirtymässä järjestelmien käyttöönotosta niiden tehokkaampaan hyödyntämiseen. Organisaatiot etsivät keinoja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa rutiineista arvoa tuottavaan työhön, kuten analysointiin, suunnitteluun ja päätöksenteon tukemiseen.

Järjestelmiä ei vaihdeta ilman selkeitä hyötyjä

Haastattelujen perusteella kuntien taloushallinnon järjestelmäympäristöt koostuvat useista integroiduista ratkaisuista, mutta markkina koetaan melko keskittyneeksi. Moni koki, että vaihtoehtoja on rajallisesti, eikä ratkaisujen välillä aina nähdä sellaisia eroja, jotka yksinään perustelisivat järjestelmäuudistuksen.

Sen sijaan organisaatiot haluavat kehittää nykyisiä ratkaisujaan ja saada niistä enemmän hyötyä. Samalla esiin nousi toive kilpailun lisääntymisestä eri järjestelmien välillä. Laajemman kilpailun uskotaan vauhdittavan erityisesti käytettävyyden, automaation ja tekoälyominaisuuksien kehittymistä.

Järjestelmävalinnoissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat käytettävyys, toimintavarmuus ja kuntasektorin erityistarpeiden ymmärtäminen.

Ostolaskut ja raportointi kiinnostavat eniten

Vaikka nykyisiin ratkaisuihin oltiin pääosin tyytyväisiä, haastatteluissa tunnistettiin myös selkeitä kehityskohteita.

Erityisesti ostolaskuprosesseihin toivottiin lisää automaatiota, tekoälyä hyödyntäviä toiminnallisuuksia sekä käyttäjäystävällisempiä käyttöliittymiä. Tavoitteena ei ole korvata asiantuntijoita, vaan vähentää aikaa vieviä rutiineja.

Myös raportointi nousi vahvasti keskusteluissa esiin. Raportointia hyödyntävät nykyisin yhä useammin myös muut kuin taloushallinnon ammattilaiset, mikä lisää vaatimuksia ratkaisujen selkeydelle, saavutettavuudelle ja helppokäyttöisyydelle.

Tekoäly on jo mukana arjessa

Tekoäly ei ole kuntien taloushallinnossa enää pelkkä tulevaisuuden mahdollisuus. Useat asiantuntijat kertoivat hyödyntävänsä sitä jo nyt esimerkiksi tiedonhaussa, raportoinnissa, analysoinnissa, tekstien tuottamisessa ja ostolaskujen käsittelyn tukena.

Käyttö on kuitenkin vielä pitkälti avustavaa. Monessa organisaatiossa tekoälyn hyödyntäminen perustuu yksittäisten asiantuntijoiden aktiivisuuteen, eikä se ole vielä laajasti osa keskeisiä prosesseja.

Tästä huolimatta tekoäly nähdään yhtenä taloushallinnon merkittävimmistä kehityssuunnista.

Missä tekoälystä saadaan suurin hyöty?

Haastatellut asiantuntijat näkivät tekoälyn suurimman potentiaalin tehtävissä, joissa käsitellään suuria tietomääriä tai tehdään paljon toistuvia työvaiheita. 

Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:

  • ostolaskujen käsittely
  • raportointi
  • analytiikka
  • poikkeamien tunnistaminen
  • ennustaminen
  • taloussuunnittelu

Ajatus on yksinkertainen: kun tekoäly hoitaa osan rutiineista, asiantuntijoille jää enemmän aikaa analysointiin, kehittämiseen ja päätöksenteon tukemiseen. 

Teknologia ei ole suurin este 

Kiinnostava havainto keskustelujen pohjalta oli, että suurimmat haasteet eivät liity teknologiaan.

Haastatteluissa esiin nousivat ennen kaikkea osaamisen kehittäminen, resurssien riittävyys, ajan puute sekä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset. Lisäksi moni organisaatio kaipaa konkreettisia esimerkkejä siitä, missä tekoäly tuottaa aidosti mitattavaa hyötyä.

Halua edistää tekoälyn käyttöä löytyy, mutta onnistuminen vaatii osaamista, käytännön kokemuksia ja selkeitä käyttötapauksia.

Kunnat haluavat oppia toisiltaan 

Yksi haastattelujen vahvimmista havainnoista liittyi yhteistyön merkitykseen.

Monet asiantuntijat kertoivat kaipaavansa enemmän käytännön esimerkkejä, kokemusten vaihtoa ja mahdollisuuksia kokeilla uusia ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Erityisesti samankokoisten kuntien kokemukset koetaan arvokkaiksi, sillä haasteet ovat usein hyvin samankaltaisia.

Yhteistyön nähdään vähentävän päällekkäistä kehitystyötä ja helpottavan uusien teknologioiden käyttöönottoa koko kuntakentässä.

Seuraava kehitysvaihe on jo alkanut

Kuntien taloushallinto on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Digitalisaation perusta on monessa organisaatiossa kunnossa, ja seuraavat kehitysaskeleet liittyvät ennen kaikkea automaation syventämiseen, tiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä tekoälyn käytännön soveltamiseen.

Tekoälyn mahdollisuudet tunnistetaan laajasti, mutta nyt tarvitaan konkreettisia käyttötapauksia, kokeiluja ja yhteistä oppimista. Ne organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään teknologian, toimivat prosessit ja osaamisen kehittämisen, ovat vahvoilla myös tulevaisuuden taloushallinnossa.

Jos haluat kuulla lisää aiheesta, liity mukaan webinaariimme "Kuntien ja kaupunkien talous ja taloushallinto vuonna 2030"!