Mediamaailmassa on käynnissä useita mielenkiintoisia murroksia, jotka ravistelevat median käyttöä ja rahoitusmalleja. Laajojen lukijamassojen ja klikkien tavoittelusta ollaan siirtymässä takaisin juurille – laadukkaan sisällön tuottamiseen etupäässä tilaajille. Monelle voi olla yllätys, miten keskeiseen rooliin mobiilisovellukset tässä kehityksessä nousevat.
Mediamaailmassa eletään useiden historiallisten murrosten keskellä. Tutumpi muutos on se, että paperilehdistä ollaan siirtymässä digitaalisuuteen. "Paperilehtien tilaajamäärät laskevat, ja tilaajien keski-ikä on todella korkea. Tämä on suurin muutos, jota ei voi korostaa liikaa", kertoo digijohtaja Antti Haarala KSF Mediasta. Se on Suomen johtava ruotsinkielinen mediatalo, joka julkaisee esimerkiksi Hufvudstadsbladet-lehteä.
Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut toinenkin merkittävä muutos, joka mullistaa digitaalista jakelua. "Jo 70 prosenttia HBL:n digitaalisesta käytöstä tapahtuu älypuhelimilla", kertoo Haarala. Kun tabletit lasketaan mukaan, mobiililaitteiden osuus nousee jo 80 prosenttiin. Muutos on ollut vauhdikas, sillä mobiililaitteet ohittivat perinteiset tietokoneet vasta muutamia vuosia sitten.
Jo 80 prosenttia HBL:n digitaalisesta käytöstä tapahtuu mobiililaitteilla. Ne ohittivat tietokoneet muutama vuosi sitten.
Näistä kahdesta murroksesta seuraa, että mobiili ei ole enää vain mielenkiintoinen uusi kanava. Älypuhelin- ja tablettisovelluksista on tulossa median selvästi tärkein jakelukanava, jonka kautta pyörii valtaosa liiketoiminnasta. Muutosta korostaa se, että mobiilipalvelut lisäävät sisällön kuluttamista.
"Mobiilisovelluksen käyttäjät lukevat sisältöä jopa kolmisen kertaa enemmän kuin muut, ja myös viikkovierailuja on enemmän", kertoo Mikko Sairanen, joka vastaa HBL:n sovellusten kehittämisestä Digialla.
Käynnissä on toisenkinlainen murros, joka myös korostaa mobiilisovellusten roolia. Mediamaailman suurimpia kysymyksiä on ollut se, miten laadukkaan sisällön tuottaminen rahoitetaan, kun paperilehtien tilausmaksut ja mainostuotot laskevat.
"Digitaalinen mainospuoli ei ole ollut ratkaisu. Sieltä tulee toki tuloja, mutta ne eivät voi ikinä täysin korvata paperilehden tilaustuloja. Niinpä katseet ovat kääntyneet maksulliseen sisältöön verkossa", toteaa Haarala.
Hän kertoo, että vuosia kestäneen murrosvaiheen jälkeen rahoitusmallit ovat alkaneet löytyä. "Tuntuu, että ihmiset ovat aika sinut sen kanssa, että sisältö on maksullista. He ymmärtävät, että ei ole ilmaista laadukasta sisältöä. Ei myöskään ole uusi juttu, että ihmiset maksavat sisällöstä, sillä näinhän esimerkiksi HBL on pohjimmiltaan toiminut jo 150 vuotta ", Haarala muistuttaa.
Hän kertoo, että maksumallin vakiintuminen on johtamassa medioissa kiinnostavaan sisällölliseen muutokseen. Aiemmin digikanaviin tehtiin usein sisältöjä, joilla haettiin mahdollisimman suuria lukijamääriä ja sen myötä suurempia mainostuloja. Näkökulma kuitenkin muuttuu, kun ymmärretään, että tulot saadaan pääosin tilaajilta.
Näkökulma digikanavien hyödyntämiseen muuttuu, kun ymmärretään, että tulot saadaan pääosin tilaajilta.
"On huomattu, että isoilla käyttäjämäärillä ei ole niin merkitystä, vaan laadulla on enemmän merkitystä. Myös mittarit ovat menossa enemmän siihen suuntaan, että mitä tilaajat ovat lukeneet ja mikä heitä kiinnostaa. Koska tilaajat maksavat sisällöstä ja heiltä varsinainen tulos saadaan, heitä pitää palvella hyvin", kertoo Haarala.
Myös tämä korostaa mobiilisovelluksen asemaa, sillä se on tilaajien eniten käyttämä kanava. Haarala kertoo, että satunnainen käyttäjä tulee median sivuille yleensä selaimella, mutta tilaaja asentaa mieluummin sovelluksen. "Applikaatio palvelee juuri uskollisinta ykköskäyttäjäryhmää, joille HBL on tärkeimpiä medioita", hän toteaa. Mobiilisovelluksen kehittämisestä onkin tullut mediatalojen tärkeimpiä keinoja asiakassuhteen parantamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Kun Haarala tuli KSF Mediaan kolmisen vuotta sitten, yhtiöllä oli jo mobiilisovellus, mutta sen kehittämismahdollisuudet olivat tulossa tiensä päähän. Niinpä HBL:lle alettiin Digian kanssa kehittää uutta sovellusta. Työssä oli kaksi haastetta, joihin molempiin löydettiin resursseja säästävät ja työtä tehostavat ratkaisut.
Ensimmäinen haaste oli se, miten mobiilisovellus saataisiin tehtyä tehokkaasti myös konsernin kahdelle paikallislehdelle. "Julkaisemme Östnyland-lehteä Porvoossa ja Västra Nyland -lehteä Tammisaaren ja Raaseporin alueella. Syntyi ajatus, että rakennetaan yksi sovelluspohja, joka voidaan myöhemmin monistaa näille paikallislehdille, ja se onnistui tosi hyvin", Haarala kertoo. HBL:n uusi sovellus julkaistiin vuosi sitten, ja paikallislehtien sovellukset valmistuivat tämän vuoden keväällä.
Toinen haaste liittyi mobiilisovellusten tekniseen toteutukseen. Mediamaailmassa sovellusten nopeus on hyvin tärkeää, ja siihen päästään käyttämällä mobiilialustojen natiivityökaluja. Toisaalta monipuolisten ja näyttävien digisisältöjen vieminen sovellukseen natiivitekniikoilla on työlästä ja siten kallista.
Digian Sairanen kertoo, että ratkaisuksi luotiin fiksu hybridimalli. Siinä sovellukset on toteutettu natiivitekniikoilla, mutta mediasisältö ladataan median verkkosivuilta. Näin sovelluksesta saadaan nopea ja tehokas, ja samalla säästyy työtä ja kustannuksia.
Paperilehden levikit ovat pienemmät kuin koskaan, mutta samalla lukijoita on enemmän kuin koskaan. Median tulevaisuus näyttää digiajassa yllättävänkin lupaavalta.
Median tulevaisuus näyttää uusien digitaalisten kanavien ja maksumallien myötä yllättävänkin lupaavalta. "Paperilehden levikit ovat pienemmät kuin koskaan, mutta samalla lukijoita on enemmän kuin koskaan", toteaa Haarala. Siksi myös KSF Media jatkaa panostuksiaan digitaalisuuden ja mobiilikanavan kehittämiseen.
Antti Haarala, Digijohtaja, KSF Media ja Mikko Sairanen, Digia