Yllättävän usein liiketoiminnan ohjaus nojaa fiilikseen faktojen sijaan. Faktat taas muodostuvat datasta, mutta joskus matka datasta ymmärrykseen ja hyvään päätökseen on kuitenkin pitkä. Tätä välimatkaa pyritään kuromaan umpeen analytiikan avulla. Mikko Varila käy läpi analytiikan hyödyntämisen perusasiat.
Digitaalinen liiketoimintaympäristö on täynnä datalähteitä toiminnanohjausjärjestelmistä asiakastietojärjestelmiin ja sensoreista somekirjoituksiin. Niiden sisältämä data voi olla hyödyllistä sellaisenaankin, mutta tyypillisesti se on raakamuodossaan vaikeasti hahmotettavaa tai sitä voi yksinkertaisesti olla liian paljon omaksuttavaksi. Usein dataa onkin jalostettava, jotta siitä kyetään löytämään mielekästä ja yllättävääkin informaatiota, toisinaan jopa ennusteita tai suoria toimintaohjeita.
Datan jalostamisessa oleellisessa asemassa on analytiikka. Sitä voisi lyhyesti luonnehtia tilastomatemaattisten menetelmien hyödyntämiseksi datan käsittelyssä.
Tarkoituksena voi olla:
Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita päätöksentekijä käy liiketoimintaa ohjatessaan läpi. Analytiikan avulla kysymyksiin voi olla tarjolla valmiit vastaukset.
Sovelluskohteita analytiikalle on äärettömästi. Periaatteessa kaikkea, mistä saadaan dataa, voidaan myös analysoida. Eri toimialoilla tietyt analytiikan sovelluskohteet ovat kuitenkin mielekkäämpiä kuin toiset. Suuri määrä asiakkaita puoltaa dataan ja analytiikkaan perustuvan asiakasymmärryksen ja asiakastoimenpiteiden suunnittelun tarvetta. Kriittisessä asemassa olevat koneet ja laitteet saattavat luoda tarpeen analytiikkapohjaiselle ennakoivalle kunnossapidolle. Suuret määrät samankaltaisia tehtäviä tekeviä henkilöresursseja taas voivat olla otollinen tilaisuus luoda kustannustehokkaampi työvuorosuunnitelma matemaattisen optimoinnin avulla.
Analytiikka on poikkitieteellinen alue, joka vaatii monenlaista osaamista ja ymmärrystä. Tilastollisten ja matemaattisten menetelmien hallinnan lisäksi on kyettävä soveltamaan niitä eri ohjelmistoteknologioilla. Välttämätöntä on myös tuntea analytiikan kohteena oleva käytännön ilmiö tai liiketoimintaprosessi, ja miten siihen liittyvää ohjausta voidaan analytiikan avulla tukea. Jäävuoren huippuna on ymmärrettävä myös, miten analytiikka vaikuttaa liiketoiminnan menestyksen mittareihin kuten kannattavuuteen tai asiakastyytyväisyyteen.
Liikkeellelähtö analytiikassa tapahtuu tyypillisesti kokeilujen kautta. Analytiikkaharjoitukset antavat kuvan tuotosten osumatarkkuudesta, mutta toimivat pohjana myös kyvykkyyksien ja valmiuksien kartoittamiselle – ja tietysti taloudellisten hyötyjen arvioinnille.
Matka analytiikan käyttöönottoon vaatii aina myös rohkeutta, mutta ketterästi toteutetulla harjoituksella ensimmäinen askel voidaan ottaa kevyesti.