Digitaalisuus on muuttunut hypetermistä arkipäiväisemmäksi aiheeksi, mutta elämmekö jo aidosti digiarjessa? Mitä ovat nykypäivän digitaalisuuden mahdollistajat – tai rajoittajat?
Joitain vuosia sitten digitaalisuudesta tuli päivän kuuma termi. Digi oli ennen kaikkea kokeiluita, ja monesta vanhasta ATK-kilkuttimestakin tuli digiä. Syntyi uusia ammattiryhmiä ja asiantuntemuksen uusi aalto pongahti eteenpäin. Merkittävä asia, joka syntyi ja nosti päätään, vaikkakin jäi vähemmälle huomiolle, oli aito kokeilukulttuuri. Lähdettiin entistä rohkeammin uusille alueille tietämättä tarkasti lopullista tulosta ja sen jatkumoa. Tätä varmasti auttoi myös positiiviseen suuntaan kääntynyt taloussuhdanne.
Nyt kun aika on kulunut ja asiat arkipäiväistyneet, on hyvä palata teeman pariin. Mitä se ihmeen digitaalisuus oikeasti on, ja miten siitä tulee digiarkea – tai jopa digiarvoa? Onko kyse sittenkin ihan vain liiketoimintalähtöisestä IT-kehittämisestä?
Totuus on, että digi on luonut ja luo enenevässä määrin mahdollisuuksia. Miten teknologian mahdollisuudet sitten tuodaan osaksi arkea?
Joskus (nykyään kyllä yhä harvemmin) kuulee puhuttavan teknologian rajoituksista. Teknologiat itsessään ovat tänä päivänä jo niin kehittyneitä, ja niiden määrä on kasvanut niin merkittävästi, että teknologisista puutteista tai rajoituksista kehitys harvoin on kiinni. Enemmänkin rajoitteita aiheuttavat perinteiset kehityksen hidasteet, eli ihmismieli, ymmärrys, kyvyt ja pitkäjänteisyys.
Nykyään myös mahdollisuuksia on ja niitä kehittyy kovaa vauhtia lisää. Alla muutamia, jotka ovat erittäin kiinnostavia mahdollisuuksia jo itsessään, mutta ennen kaikkea toimivien ekosysteemien muodossa:
Datan määrä maailmassa lisääntyy käsittämätöntä vauhtia. Joka vuosi kasvua on lähteistä riippuen useita kymmeniä prosentteja ja vauhti vain kiihtyy. Dataa pitää jalostaa, että siitä saadaan informaatiota. Ja jos liiketoiminnassa halutaan aitoa dataohjautuvuutta, pitää itse ymmärtää sitä (tai ainakin mitä haluaa siltä), eikä jättää datan penkomista IT:n vastuulle. Timo Kohtala kirjoittaa blogissa, kuinka yritykset voivat liiketoiminnassa lunastaa datan mahdollisuudet.
5G räjäyttää pakkaa, kun se saadaan kunnolla käyttöön. Sen kautta mobiiliyhteydet ovat yhtä luotettavia kuin perinteisissä kaapeleissa, ja myöskään nopeudesta ei tarvitse tinkiä. Aika- ja paikkariippumattomuus lisääntyvät entisestään. 5G-verkko mahdollistaa pienemmät blokit, joten yhä paikallisemmin on mahdollista pystyttää omia verkkoja, jotka kytkeytyvät suurempaan kokonaisuuteen.
Ketterä kehitys mahdollistaa aidon kokeilukulttuurin, jolloin pienemmillä panoksilla päästään näkemään osatuloksia, eikä tarvitse ajaa perinteisesti projektien kautta maaliin asti, että päästään näkemään, mitä syntyi ja tuliko hyvää.
Teknologiat kehittyvät, mutta IT-kehitystyössä (jota digitaaliset palvelut myös tekniseltä osuudeltaan ovat) eniten haasteita aiheuttavat samat lainalaisuudet ja rajoitteet kuin aina ennenkin. Pohjimmiltaan kyse on ihmisten kommunikaatiosta. Itse asiassa mitä enemmän teknologia mahdollistaa ja kehitysvauhti kiihtyy, sitä tärkeämpää on, että asioita mietitään ja tehdään yhdessä. Tämä ei ole pelkästään asiakkaan tai toimittajan asioita vaan 100% saumatonta yhteistyötä.
Ketterä kehitys ja varsinkin sen ostaminen on erilaista kuin perinteinen malli, ja sitä ostettaessa pitää ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Mika Lehtinen listaa hyvin ketterän kehityksen ostamisen dos ja don’ts.
Esimerkiksi: Organisaatio haluaa itselleen yhteistyöhankkeen ohjauksen, mutta käytännössä ei ole henkilöitä, joilla olisi aikaa ja riittävää osaamista tehdä sitä.
Yrityksien IT-arkkitehtuuri on usein aikamatka historiaan. Se koostuu eri aikakausien järjestelmistä. Jos järjestelmät ovat hyvin iäkkäitä, ei kaikkia modernin kehityksen vaatimia asioita voi tehdä. Teknologiasta tulee siinä tilanteessa hidaste ja pahimmassa tapauksessa este.
Ongelmia syntyy, jos tarvittavat henkilöt eivät ole mukana hankkeessa, tai alussa ei ole pystytty käyttämään riittävästi aikaa sen miettimiseen, mitä ihan oikeasti ollaan tekemässä. Ei ole ihme, jos toteutus ei vastaa odotuksia, jos kaikilla on vähän eri odotukset. Tällaiset tilanteet aiheuttavat usein myös ihan turhaa vastakkainasettelua.
Milloin digistä sitten tulee digiarkea? Sitähän se on jo nyt. Digitaalisuus on ja on ollut jo kauan itsestään selvästi mukana monissa asioissa, joita ilman on vaikeaa pyörittää arkea, ja joita emme enää miellä mitenkään "seksikkäiksi", kuten lipun osto kännykällä, lomamatkan suunnittelu ja hankinta tai palveluiden/tuotteiden ostaminen verkossa. Tuotokset siis luovat enemmän arvoa kokonaismaturiteetin kasvaessa. Ekosysteemit mahdollistavat ja aktiivisuus sisäisesti ja ulkoisesti ratkaisee onnistumiset!
Siirrymme siis oikeaan digiarkeen, joka tuottaa aitoa digarvoa joka todella toimii ja tuntuu – vähän eri vaiheissa, mutta ennemmin tai myöhemmin näin tapahtuu jokaisen hypen kohdalla. Sitten tulee taas uusia hienoa termejä, Kaikella on aikansa, kuten sanotaan. Niin myös hype kestää aikansa ja lopulta ne kuolevat tai niistä tulee arkipäivää. Palvelut ja puhetapa arkistuvat, mutta todellinen arvo kasvaa.
Arjen yhteistyökyvyt ratkaisevat tuotosten arvon. Tärkein uusien asioiden onnistumisen kriteeri on aina saumaton yhteistyö ja kumppanuus.
Ei ole me eikä te vaan yhdessä.