Osakesäästötili tulee mahdollistamaan sijoittajien rakastaman korkoa korolle -ilmiön entistä tehokkaammin, koska osakesäästötilin sisällä osingot voidaan sijoittaa uudelleen ilman, että niistä menee välissä veroa. Ilmiön ansiosta pienistäkin säästöistä kasvaa vuosien kuluessa suuria summia. Lue, mitä osakesäästötili tarkoittaa niin kuluttajan kuin palveluntarjoajankin näkökulmasta.
Joulukuussa 2018 hallitus päätti osakesäästötilin käyttöönotosta. Tavoitteena on edistää piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista, ja samalla parantaa pääomien tarjontaa yrityksille.
Suomalaisten perusluonteen tuntien osakesäästötilistä voi ennustaa tulevan suosittu, sillä jokainen säästetty veroeuro aiheuttaa meissä mielihyvän hyrinää, vaikka verojen maksaminen tässä tapauksessa vain lykkääntyykin. Ruotsissa osakesäästötilistä on tullut todella suosittu, sillä se on käytössä jo 1,8 miljoonalla ihmisellä. Nykyiselläänkin tili soveltuu erinomaisesti ensimmäisille osakesijoituksille ja se tulee houkuttelemaan uusia osakesäästäjiä, jotka vihdoin uskaltautuvat sijoittamaan pankkitileillä lepäävät rahansa.
Voidaan siis toivoa, että ensi vuoden alussa on osakemarkkinoille tulossa merkittävästi lisää liikkuvaa pääomaa, jota suomalaiset ovat onnistuneet hamstraamaan 100 miljardia euroa pankkitileilleen (Tilastokeskus, 2018).
Osakesäästötili mahdollistaa myyntivoittojen ja osinkojen saamisen ilman välittömiä veroja tilin sisällä. Verot maksetaan myöhemmin varoja nostettaessa. Tili sallii ainoastaan suorat osakesijoitukset, joten esimerkiksi korko- tai rahastosijoitukset eivät kuulu tilin piiriin. Rahastosijoituksissahan saman edun saa muutenkin. Tilille siirrettävälle pääomalle on asetettu 50 000 euron katto, mutta varallisuus voi tilillä nousta tätä korkeammaksi tuottojen myötä. Nostorajoitteita tilillä ei ole kuten esimerkiksi PS-tilillä eli pitkäaikaissäästötilillä, jolla on aiemmin saanut vastaavan verohyödyn.
Suurimmat erot PS-tilin ja osakesäästötilin välillä ovat, ettei PS-tililtä voi nostaa varoja kuin vasta eläkeiässä. PS-tiliä käytettäessä säästäjä tekee säästösopimuksen pankin kanssa, jossa määritellään, kuinka maksuja maksetaan, mihin varoja sijoitetaan sekä minkälaisia riskejä sijoituksissa otetaan. Sijoittaja ei kuitenkaan itse saa päättää, mihin kohteisiin hänen rahansa sijoitetaan. Näin ollen esimerkiksi vastuullisesta sijoittamista unelmoivat sijoittajat jäävät nuolemaan näppejään. Käyttöoikeus PS-tilin varoihin on ainoastaan palveluntarjoajalla, mutta riski sijoitusten epäonnistumisesta on säästäjällä. Osakesäästötili antaa siis säästäjälle vallan päättää, mihin hänen varansa sijoitetaan.
Osakesäästötili on käytännössä pankkitili, jolle rahavarat talletetaan edelleen sijoitettavaksi ja sen voi avata kuka tahansa henkilö, myös alaikäinen. Tilille ei voi siirtää nykyisiä osakeomistuksia, ainoastaan rahaa. Tilin sisällä voi sijoittaa päälistan ja esimerkiksi First North -listan pörssiosakkeisiin. Ulkomaisiin osakkeisiin voi sijoittaa samoin edellytyksin kuin suomalaisiin. Palveluntarjoaja voi kuitenkin tehdä esim. maantieteellisiä rajoituksia sijoituskohteisiin. Osakesäästötilillä tehtävistä osakkeiden ostoista ja myynneistä tultaneen maksamaan kaupankäyntipalkkioita ja muita pankin perimiä palkkioita kuten sijoitussalkuissakin.
Osakesäästötili on mahdollista liittää varainhoitosopimukseen ja sille on mahdollista tehdä jatkuva säästösopimus. Osakesäästötilillä ja siihen liitetyssä säilytyksessä olevat varat ovat suoraan sijoittajan omissa nimissä ja hänellä on niihin täysi määräämisoikeus (esim. yhtiökokoukseen osallistuminen). Sopimuksen irtisanominen ei edellytä varojen realisointia vaan varat voi siirtää toiselle palveluntarjoajalle sopimuksen päättyessä.
Osakesäästötiliä saadaan käyttää ainoastaan osakesäästötilin säästövarojen vastaanottamiseen säästäjältä, säästövarojen sijoittamisesta johtuvien maksujen suorittamiseen ja sijoitusten myynnistä saatujen maksujen vastaanottamiseen. Palveluntarjoaja saa lisäksi veloittaa tililtä tilisopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot.
Palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että säästövarojen sijoittamisesta saadut osingot sekä sijoituskohteiden ja niihin liittyvien oikeuksien luovutuksesta kertyvät varat suoritetaan osakesäästötilille, jollei varoja välittömästi sijoiteta uudelleen. Palveluntarjoajan tulee valvoa, ettei 50 000 euron sijoituskatto ylity.
Osakesäästötilistä nostetuista varoista katsotaan tuotoksi se osa säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten määrän. Siten myös osakkeiden realisoitumaton arvonnousu on tuottoa.
Tuoton suhteellisen osuuden määrittely tilillä olevista varoista on suhteellisen monimutkainen käsite. Monimutkaisen siitä tekee se, että tilin laskennallinen tuotto pitää pystyä määrittelemään reaaliaikaisesti rahan nostohetkellä. Osakesäästötilillä olevan tuoton osuuden laskemiseksi selvitetään ensin tilillä olevien varojen sen hetkinen käypä arvo. Käypä arvo muodostuu tilillä olevien osakkeiden viimeisimpien kurssinoteerausten perusteella lasketusta markkina-arvosta lisättynä tiliin liitetyllä talletustilillä olevilla varoilla. Tämän jälkeen käyvästä arvosta vähennetään tilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä eli vähennetään tilille tehdyt rahasuoritukset ja lisätään aiemmin nostettujen määrien muuksi kuin tuotoksi laskettava osuus (pääoman nostot). Näin saadaan selville osakesäästötilillä olevan tuoton määrä. Tuoton suhteellinen osuus tilillä olevien säästövarojen käyvästä arvosta saadaan jakamalla tuoton määrä tilillä olevien varojen käyvällä arvolla. Kaikki tämä laskenta tarvitaan, jotta osakesäästötilin sijoituskatto pystytään pitämään ajan tasalla.
Osakesäästötilin tuottoa verotetaan, kun varoja nostetaan tililtä. Tuoton osuus tullaan laskemaan veronalaiseksi tuloksi. Nostettujen varojen kokonaismäärästä tullaan katsomaan tuotoksi sama suhteellinen osuus, kuin mikä osuus tilin käyvästä arvosta on tuottoa. Muu osa nostetuista varoista on verovapaata pääoman nostoa, joka pienentää tilille sijoitettua rahasuoritusten määrää. Osakesäästötilille siirrettyjen rahavarojen enimmäismäärän laskenta toimii vastaavasti kuin verotuksessa laskettavan pääoman laskenta. Laskennassa huomioidaan tuoton ja pääoman suhde. Tililtä nostetut pääomaerät huomioidaan varojen vähennyksenä sijoituskaton määrää laskettaessa. Enimmäismäärän laskennassa verovapaat pääoman nostot pienentävät tilille sijoitettujen rahasuoritusten määrää.
Palveluntarjoajalla on velvollisuus pitää kirjaa sopimuksen voimassa olon ajalta ja viisi vuotta sopimuksen päättymisestä tilitapahtumista ja säästövaroilla hankittujen arvopapereiden osto- ja myyntihinnoista sekä tilille kirjatuista osinkotuotoista. Palveluntarjoajan on annettava säästäjälle vähintään kerran vuodessa tieto säästövaroista ja niiden tuotosta, perityistä kuluista ja palkkioista sekä muista sellaisista sopimusta koskevista seikoista, joilla on säästäjälle ilmeisestä merkitystä, kuten sijoituskatosta.
Digia Financial Systems-järjestelmä tulee tarjoamaan osakesäästötilitoiminallisuuden vuoden 2020 aikana asiakkailleen versiossa 3.5. Teknisessä mielessä osakesäästötili DiFS-järjestelmässä pohjautuu jo olemassa oleviin rakenteisiin:
Uusina piirteinä tilille tulevat verolaskenta ja parametrisoitavan (nyt 50 000 EUR) sijoituskaton seuranta. Osakesäästötilin sisällä tapahtuvat luovutusvoitot, osingot ja muut pääomatulot rajataan normaalin kotimaisen veroraportoinnin ulkopuolelle. Varojen nostot, osakesäästötilisopimuksen lopetustapahtumat sekä muut osakesäästötilisopimuksiin liittyvät Verohallintoon toimitettavat tiedot toimivat DiFS-järjestelmässä verottajalta saatavan ohjeistuksen mukaisesti. DiFS tarjoaa myös lisäarvopalveluita perusrakenteiden päälle, kuten säästösuunnitelmia, mallisalkun mukaisen allokaatiosijoittamisen, sijoitus- ja säästölaskurit sekä nostosuunnitelman.
Alkukevään asiakastapaamisten yhteydessä kaikki tapaamamme asiakkaat ovat olleet erittäin innostuneita osakesäästötilistä ja he uskovat sen tuovan uusia osakesijoittajia pankkien asiakkaiksi. Tästä johtuen toimivan ratkaisun saaminen lain astuessa voimaan on erittäin tärkeää, jotta pankit pääsevät heti tarjoamaan osakesäästötiliä asiakkailleen.
Osakesäästötilin hinnoittelu loppuasiakkaille tulee varmasti olemaan haastavaa, koska kulut vaikuttavat nopeasti osakesäästötilin kannattavuuteen. Onneksi DiFS-järjestelmässä on jo valmiina monipuoliset toiminnollisuudet erilaisten hinnastojen ylläpitoon ja palkkioiden perintään.
Antti Airola, Product Manager, Digia