Blogi

Teknouteliaisuus pakolliseksi yritysjohtajille – liiketoiminnan arvoketjut voivat muuttua nopeasti

Kirjoittanut Timo Levoranta | Toimitusjohtaja | 16.8.2023 12:31


Teknologian nopea kehitys ja tekoäly vaikuttavat lähivuosina kaikkiin yrityksiin. Uteliaisuus ja jokin omakohtainen kytkentä digitalisaatioon auttavat johtajia ymmärtämään, mihin kaikkeen uutta teknologiaa voidaan hyödyntää ja mitä mahdollisia riskejä siihen sisältyy, kirjoittaa Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta.

Tekoäly on suurempi murros kuin Internet aikanaan. Internet on passiivinen väline, mutta tekoäly on aktiivinen muutosvoima, joka vaikuttaa monen yrityksen arvonluontimalleihin.

Juuri nyt elämme suurta tekoälyhypen aikakautta. Ilmassa on sekä faktaa että fiktiota, ja ne menevät kauniisti sekaisin. Luonnollisesti olemme jo pitkään hyödyntäneet monia tekoälyavusteisia palveluja, kuten auton navigaattoria. Se generatiivinen tekoäly, joka on kaikkien huulilla juuri nyt, on ChatGPT.

Kukaan ei vielä tarkasti tiedä, kuinka paljon erityisesti generatiivinen tekoäly muuttaa liiketoimintamalleja ja arvoketjuja. Selvää kuitenkin on, että älykkäät ja oppivat ohjelmistot pystyvät tekemään koko ajan suuremman osan töistä, joihin on aiemmin tarvittu ihmisälyä. Epäselvää on, mitä sellaisia tehtäviä tekoäly hoitaa niin hyvin, että yrityksen nykyiset ansaintamallit häviävät.

Jos yrityksen johdolla ei ole riittävää ymmärrystä, ajantasaista tilannekuvaa ja rohkeutta toimia, voivat liiketoiminnan peruskivet alkaa huomaamatta murentua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia mennä ohi. Tämä muutos voi olla nopea.

Kuinka aktiivisesti haluamme itse ajaa muutosta ja millaiseksi haluamme mitoittaa yrityksemme investointi- ja riskinottotason, ovat kysymyksiä, joihin johdon ja hallituksen tulee löytää strategiset linjat ja perusteltu lähestymistapa.

Päätöksenteon tuskaa lisää se, että lainsäädäntö ei pysy teknologian kehityksen rinnalla. Kesäkuun 14. päivä 2023 EU-parlamentti hyväksyi kantansa Tekoälyasetukseen (Artificial Intelligence Act), joka luo riskiperusteisen lainsäädäntökehikon tekoälylle, mutta ”kehikko on kehikko”. Siinä on paljon liikkumatilaa ja tulkinnanvaraa. Tulemme lähivuosina olemaan lainsäädännön näkökulmasta tulkinnanvaraisessa toimintaympäristössä.

Jos epäilee tietotekniikan roolia liiketoiminnan mullistajana, kannattaa miettiä, mitä koronan pakottama digiloikka teki työelämälle ja mitä etätyö teki vaikkapa toimitilabisnekselle tai lounasravintoloille. Ja etätyö oli sentään hyvin vaatimaton muutos teknologian näkökulmasta! Tekoälyn osalta tilanne on toinen. Generatiivinen tekoäly ei ole vain passiivinen mahdollistaja, vaan luo itse muun muassa koodia, tekstiä, kuvaa ja ääntä.

Jokaisessa johtoryhmässä ja hallituksessa ei tarvitse olla tekoälygurua, mutta uteliaisuus ja jokin omakohtainen kytkentä digitalisaatioon auttavat ymmärtämään, mihin kaikkeen uutta teknologiaa voidaan organisaatioissa kulloinkin hyödyntää ja mitä mahdollisia riskejä siihen sisältyy.

Yksi vaativimmista asioista ajoituksessa on hypen erottaminen siitä, mikä on oikeasti vietävissä käytäntöön. Mutta jos aina odottaa hetkeä, jolloin uusi teknologia on valtavirtaa, ei voi saavuttaa etumatkaa kilpailijoihin. Hyvä esimerkki tästä on verkkokauppa.

Jokaisella yrityksellä ja yhteisöllä tulisi olla johto – sekä johtoa tukeva hallitus –, jossa on näkemystä, kokemusta, ymmärrystä ja uteliaisuutta teknologian vaikutuksista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Aina pitää ja saa olla valmis oppimaan uutta.

Kirjoitus on julkaistu 27.6.2023  Directors' Institute Finlandin blogissa.