Asiakkaan odotukset ovat muuttuneet. Kuluttajana olemme tottuneet hyvin nopeaan mielihyvän saamiseen ja siihen, ettemme joudu odottamaan. Kärsimättömyys on uusi musta. Emme jaksa odotella montaakaan sekuntia applikaation latautumista, tai jos verkkoyhteys pätkii, katastrofi on valmis. Toimiva internet-yhteys on noussut perustarpeiden hierarkiassa ruuan ja juoman rinnalle.
Nämä odotukset siirtyvät suoraan myös muihin inhimillisen toiminnan osa-alueisiin. Olipa kyse uudisrakentamisesta tai haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmästä, odotuksemme palveluntarjonnan laadulle ja nopeudelle ovat aivan eri luokkaa kuin aiemmin.
Näin ollen arvontuotannon haasteessa ei ole enää vain perinteisesti kyse siitä, mitä uutta arvoa voidaan tuottaa vaan myös siitä, miten se voidaan toimittaa asiakkaan saataville ja varmistua siitä, että toiminta on laadukasta kaiken aikaa ja myös palvelujen saatavuus huippuluokkaa.
Tämän haasteen ratkaisemisessa ovat ekosysteemit ja nimenomaan digitaaliset ekosysteemit avainasemassa. Digitaalisuus on nopeudessaan, skaalautuvuudessaan ja resurssitehokkuudessaan aivan keskeinen kilpailutekijä millä tahansa toimialalla.
Ekosysteemi on määritelmänsä mukaan uudenlainen taloudellinen rakenne, jossa toisiaan täydentävät tuotteet ja palvelut muodostavat kokonaisuuden ilman hierarkkista koordinointia. Tässä uudentyyppisessä verkostomaisessa rakenteessa toimijat (esimerkiksi liiketoiminnot, organisaatiot, koneet, laitteet) jakavat muun muassa dataa, osaamista ja palveluita yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Tällainen yhteinen tavoite voi olla sellainen ylivertainen ratkaisu asiakkaalle, jota organisaatio ei kykene yksin tarjoamaan, tai vaikkapa täysin uusi liiketoiminta- tai palvelumalli (esimerkiksi 'alustatalouden ratkaisu'), jonka ekosysteemin toimijat yhdessä pystyvät tarjoamaan loppuasiakkailleen.
Näitä digitaalisia ekosysteemejä voi muodostua tiettyyn toimintaympäristöön, esimerkkinä vaikkapa teollinen valmistus, tai toimialaan, josta esimerkkinä mainittakoon energia, finanssi ja logistiikka. Digitaalinen ekosysteemi voi syntyä myös yli perinteisesti käsitettyjen toimialojen, kuten on käynyt kiertotaloudessa, jossa kaikki materiaali- ja ravinnekierrot on rakennettu uudelleen varmistamaan kestävän kehityksen tavoitteisiin pääseminen. Esimerkiksi liikkuminen palveluna ("MaaS") tarkoittaa sitä, että koko liikennejärjestelmä rakentuu asiakas- ja palvelulähtöisesti. Erityisen kiinnostavaksi nämä kehityskulut tekee se, että niistä moni on saatu liikkeelle ja etenemään erityisesti EU:n tai kansallisen lainsäädännön muutoksilla.
Arvon luominen digitaalisessa maailmassa edellyttää käytännössä ainakin seuraavia ICT-kyvykkyyksiä:
Lisäksi ekosysteemin toimijoilla tulee olla systeemisen liiketoiminnan luonteen ja tarpeet mahdollistava strategia, toimintamalli, organisoituminen, sekä kulttuuri. Pitkä lista vaatimuksia siis.
Kun katsotaan Pohjoismaiden markkinaa ja siellä toimivia organisaatioita, on monella toimialla jo onnistuttu rakentamaan digitaalisiin ekosysteemeihin pohjautuvaa ylivertaista asiakasarvoa. Toisaalta monella toimialalla, joissa digitaalinen disruptio on vielä tulossa, tarvittavien kyvykkyyksien rakentamiseen tarvitaan isoja satsauksia lähivuosina.
Aivan oleellista on kyky rakentaa uudenlaisia bisnesmalleja, joissa hyödynnetään sekä asiakastarpeiden muutosta että teknologiaan pohjautuvia ICT-kyvykkyyksiä oivaltavilla tavoilla.
Miten digitaalisissa ekosysteemeissä luodaan arvoa? Katso videolta Marko Seppäsen ja Mikko Hakolan pohdinnat aiheesta: