Uskalletaanko teillä testata? Liiketoimintaideoiden kehittelyn lisäksi niitä pitäisi myös testata. Prototyyppi on testaamisen luonteva työväline, joka auttaa konkretisoimaan ideaa. Lue Marko Knuutilan vinkit prototypointiin!
Kokeilukulttuurin harjoittaminen liitetään menestyviin startup-yrityksiin, mutta se toisi hyötyjä kaiken kokoisille yrityksille. Itseään toteuttaen kokeilukulttuuria voi lähteä soveltamaan liiketoiminnan kehittämisessä pienillä askeleilla jatkuvasti tuloksia analysoiden – siis kokeilemalla.
Kokeileminen edellyttää paitsi liiketoimintaideoiden jatkuvaa kehittelyä, myös yhtä lailla niiden käyttökelpoisuuden arviointia eli testaamista. Testaaminen ei ole pelkkä tuotteisiin ja palveluihin kuuluva toimenpide, vaan myös (ja jopa erityisesti) liiketoimintaideoiden testaaminen pitäisi olla jokaisen yrityksen strategiassa.
Prototyyppi on testaamisen luonteva työväline, jolla kerätään palautetta idean toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä. Se konkretisoi ideaa ja toisaalta ohjaa pohtimaan idean myöhempään jalkauttamiseen ja toteuttamiskelpoisuuteen liittyviä realiteetteja. Testaamisen ohella prototyyppi on muutenkin valtavan käyttökelpoinen työkalu: sen avulla pystyy selkeyttämään ideaa itselleenkin, kommunikoimaan ja selittämään asiaa sidosryhmille, keräämään näkemystä ja kehitysideoita, tukemaan päätöksentekoa sekä perustelemaan rahoittajille investointia ideaan.
Prototyypin toteutustapa ja laajuus valitaan validoitavan idean luonteen ja kypsyyden mukaan. Peukalosääntönä voisi sanoa, että mitä korkeamman tason tai suuremman abstraktiotason idea, sitä kevyempi prototyyppi. Tämä tukee idean kehittelyn ekonomisuutta, sillä alkuvaiheen ideoissa muutokset ovat suurempia, jolloin kevyempi prototyyppi auttaa hallitsemaan hukkaan heitettävän työn määrää. Ideavaiheessa prototyyppi on usein paperia tai korkeintaan nopeita digitaalisia luonnoksia. Idean jalostuttua tuote- tai palveluaihioksi siirrytään viimeistellymmän oloisiin ja toiminnallisempiin prototyyppeihin ja edelleen lopulta proof-of-concept -toteutuksiin ja alfa-asteen tuotteisiin.
Itse käytän prototyyppejä lähes kaikessa työssäni. Oman näkemykseni mukaan prototyyppien hyödyntämisessä on kolme perustavanlaatuista periaatetta:
Idean jalostamisen ja tuotteen kehittymisen aikana prototyyppejä on syytä luoda enemmän kuin kädessä on sormia. Mieluummin tehdään fail fast -hengessä quick’n’dirty -versioita nopeasti iteroiden kuin kattava versio hitaasti ja pieteetillä.
Niin liiketoimintaideaa ja palvelukokemussuunnitelmaa kuin tuoteaihiota ja toteutusversioita on syytä validoida.
Prototyypin arvioinnista pitää olla takaisinkytkentä idean tai palvelun jalostamiseen ja jatkokehittelyyn, eli miten tehdyt huomiot ja herätetyt ahaa-elämykset tekevät seuraavasta versiosta paremman. Myös prototyypeille pitää asettaa tavoitteet ja KPI:t.
Ja jottei todellisuus unohtuisi, on syytä pitää jatkuvasti mielessä, että prototyyppien luonne ja tarkoituskin on tulla hylätyksi ja lentää roskakoriin. On väärin ajatella, että vain riittävän arvokkaista ja toteutuskelpoisista ideoista tehdään prototyyppejä. Sen sijaan on ilolla tervehdittävä sitä, että prototyypin avulla havaitaan idean olevan huono – tämähän nimenomaan säästää yritystä kalliilta virheiltä myöhemmin.
Siksi prototypoidaan paljon, usein ja kevyesti, jolloin ainoastaan timanttisimmat ideat ja prototyypit jäävät elämään.