Verkkopalveluita mobiilissa käyttää jo valtaosa suomalaisista, mutta silti mobiilipuolen käytettävyyteen ei kiinnitetä usein tarpeeksi huomiota. Käyttökokemuksen kannalta natiivisovellus on usein paras ratkaisu, mutta muitakin vaihtoehtoja on.
Responsiivisten verkkopalveluiden piti olla mobiilisovellusten tappaja: verkkopalvelut suunniteltiin pitkään desktop edellä ja mobiilia varten tehtiin vain ns. kavennettu näkymä sen enempää miettimättä mobiilipalveluiden käyttäjien tarpeita. Valitettavasti tätä tehdään edelleenkin ja lopputulos mobiilikäyttäjää ajatellen on usein huono.
Mitä vaihtoehtoja mobiilikäyttöön soveltuvan palvelun toteuttamiseen sitten on? Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi:
Verkkopalvelun toteutusteknologia vaihtelee käyttötarkoituksen ja käytetyn palvelualustan mukaan, mutta käyttöliittymäkerros toteutetaan usein React.JS -teknologialla ja taustajärjestelmään se on usein yhteydessä GraphQL / REST APIn kautta. Taustajärjestelmän teknologiavalinnoilla ei ole juurikaan merkitystä mobiilipalveluiden toteuttamisessa, kunhan ne mahdollistavat nykyaikaiset ja nopeat rajapinnat.
Natiivisovellus on rakennettu yksilöllisesti iOS- ja Android-laitealustoille. Kehitystyö voi joissain tapauksissa kestää ja maksaa muita toteutustapoja enemmän, mutta lopputuloksen plussat ovat painavia. Natiivisovelluksen käytettävyys ja suorituskyky ovat huippuluokkaa ja jatkokehitysmahdollisuudet rajattomat. Natiiviteknologioin kehitetty seuroille monistettava Liigan mobiilisovelluskehys on esimerkki siitä, miten monipuolinen ja käyttöliittymältään nopea sovellus saadaan aikaan.
React Native on kuitenkin hyvä valinta, kun yritys kaipaa nopeasti julkaistavaa sovellusta, joka ei välttämättä tarvitse kaikista parasta suorituskykyä. React Nativen ja muiden Cross Platform -kehitysalustojen pulmana on eritasoisten versioiden yhteensopimattomuus, joka aiheuttaa helposti sovelluksen rikkoutumisen muutosten yhteydessä. React Native soveltuu kuitenkin hyvin myös isoihin ja liiketoiminnallisesti tärkeisiin sovelluksiin kunhan kehityksessä otetaan huomioon alustan ylläpidon vaatimat tehtävät. HSL:n sovellus on hyvä esimerkki hyvin toteutetusta React Native-sovelluksesta.
Sovelluksen kehityksessä voidaan hyödyntää myös jo olemassa olevia web-palveluihin tehtyjä toiminnallisuuksia osana mobiilisovellusta. KSF Medialle toteutetussa Hufvudstadsbladetin sovelluksessa artikkelinäkymissä hyödynnetään React.Js:lla toteutettua sivunäkymää, joka sellaisenaan toimii sekä iOS että Android -sovelluksissa. Näkymä muodostetaan vasta laitteessa sovelluksen lataamaan sisältösyötteen pohjalta.
Osana mobiilipalvelun suunnittelua mietimme aina kyseiseen tarpeeseen parhaan mahdollisen toteutustavan. Käyttökokemusta ja jatkokehitystä ajatellen natiivisovellus on aina paras vaihtoehto, mutta myös muilla tavoilla päästään hyvään lopputulokseen.
Mobiilipalveluiden kehitysvaiheen jälkeen on tärkeä muistaa, että kehitettyä palvelua tai sen taustajärjestelmää ei voi vain unohtaa pilveen ja käyttäjien laitteisiin. Tietojärjestelmien ja palvelujen häiriötön toiminta on tärkeää, jottei asiakaspalveluun, tuotantoon tai muihin prosesseihin synny katkoksia eikä esimerkiksi tietoturva vaarannu.
Pelkkä jatkuvuus ja toimintavarmuus eivät kuitenkaan riitä: maailma muuttuu koko ajan, ja myös järjestelmien ja palvelujen on kehityttävä mukana. Esimerkiksi kotimainen Service Center -palvelumme takaa järjestelmille kokonaisvaltaisen ylläpidon sekä tuen yhdestä pisteestä.
Meillä Digialla kehitysvaiheen jälkeisen ajan suunnittelu on aina mukana projektissa ja tavoitteena on tuottaa hyvin toteutettu kokonaisvaltainen ratkaisu, jossa elinkaaren ajattelu on mukana. Näin tuotamme hyvän loppuasiakaskokemuksen, koska osapuolet voivat olla varmoja palvelun toimivuudesta ja loppukäyttäjät saavat lisäarvoa hyvin suunnittelusta ja toteutetusta palvelusta, jonka toimintavarmuus ja käytettävyys ovat huippuluokkaa.