Tekoäly muuttaa tietotyötä ja sen vaatimuksia. Työn orkestrointi ja johtaminen ovat asiantuntijoiden välttämättömiä taitoja. Parhaiten menestyvät he, jotka suhtautuvat muutokseen uteliaana ja yhdistävät uusien työkalujen mahdollisuudet omaan asiantuntemukseen. Organisaatioiden tehtävä on mahdollistaa uudenlaisen työn tekeminen – vastata osaamisen ja muutoksen johtamisesta.
Keskustelu tekoälyn työelämää mullistavasta vaikutuksesta kiihtyy samaa tahtia teknologian kehityksen kanssa. Jo useat yritykset ovat perustelleet henkilöstövähennyksiään huonon suhdanteen lisäksi tekoälyn vaikutuksella.
Erityisen tarkkaan tekoälyn muutosvoimaa on seurattu ohjelmistoalalla, jossa vaikutukset ovat merkittäviä. Suurten murrosten kynnyksellä uudet rakenteet ovat usein pitkään hämärän peitossa, mutta joitain selkeitä kehityskulkuja tekoälyn vaikutuksesta työhön on jo havaittavissa. Ajan myötä ne löytävät tiensä laajalti työelämään.
“Ensimmäinen muutos on se, että työ muuttuu tehtäväosaamista vaativista suoritteista kohti jatkuvaa systeemistä ymmärrystä vaativaan osaamiseen. Ja tämä pätee aivan kaikkeen tietotyöhön, ei pelkästään it-alaan”, Digian CTO Juhana Juppo sanoo.
Kyse on siitä, että tekoälyn alkaessa vastata enenevissä määrin erilaisista liiketoimintaan liittyvistä tehtävistä, vastuu suoritusten laadusta säilyy kuitenkin ihmisillä. On siis ymmärrettävä, miten tekoälyn tekemiset vaikuttavat laajempaan liiketoiminnalliseen ja jopa yhteiskunnalliseen viitekehykseen.
Toinen iso seuraus teknologian kehityksestä on tekoälyosaamisen muuttuminen kerrokselliseksi.
Perustasolla riittää, että pystyy työskentelemään tekoälyn kanssa, eli hallitsee tekoälyn “normaalin lukutaidon”. Toisella tasolla on ymmärrettävä tekoälyn lisäksi kulloistakin toimintaympäristöä, oli se sitten tietty toimiala tai vaikka rooli yhtiön sisällä.
“Voi olla vaikka terveydenhuollon, rahoitusalan tai henkilöstöhallinnon asiantuntija, joka kykenee tehokkaasti hyödyntämään juuri näitä rooleja varten rakennettua tekoälyä. Sellaiselle osaamisyhdistelmälle tulee olemaan paljon kysyntää”, Juppo sanoo.
Ja kolmannella tasolla on ymmärrettävä syvällisesti itse tekoälyä, eli kyettävä rakentamaan ja ylläpitämään liiketoiminnassa tarvittavia tekoälyjärjestelmiä.
Käsillä olevassa työelämän murroksessa on kuitenkin kyse myös paljon muusta kuin yllä kuvatusta tekoälyyn itseensä liittyvästä osaamisesta. Teknistyvässä maailmassa tiimi koostuu yhä useammin ihmisistä ja koneista, jolloin inhimillisten taitojen, varsinkin kommunikaation, arvo kasvaa.
“Tiimin menestyksen tärkeä tekijä on, kuinka sen jäsenet pystyvät toimimaan yhteistyössä keskenään ja kuinka he pystyvät välittämään toisilleen osaamistaan, kun työskennellään tekoälyn kanssa. On myöskin turha kuvitella, että sopeutuminen työelämän teknologisiin muutoksiin onnistuisi ilman korkeatasoista kommunikaatiota ja johtamista”, Juppo sanoo.
Työ onkin muuttumassa ajallisesti rajattujen tehtävien suorittamisesta työn jatkuvaksi orkestroinniksi. Voidaan esimerkiksi puhua tekoälytyön ohjauksesta (englanniksi AI stewardship), mutta orkestroinnissa kyse on paljon laajemmasta työtehtävien johtamisesta. Se pitää sisällään kaiken ihmisten ja koneiden yhdessä ja erikseen tekemän työn hallinnoinnin.
“Orkestroinnin osaaminen on välttämätöntä yrityksen kaikilla tasoilla. Yksittäisen työntekijän on pystyttävä hallinnoimaan omaa tekoälyn kanssa tekemäänsä työtä. Tiimipäälliköiden on kyettävä orkestroimaan tekoälyagenttien ja ihmisten työtä. Liiketoimintajohtajien on osattava orkestroida tiimien ja eri toimintojen työtä ja niin edelleen kaaviossa ylöspäin”, Juppo kuvaa.
Työn orkestrointi on uudenlainen, välttämätön taito, jota ilman yritysten kilpailukyky rapautuu väistämättä. On itsestään selvää, että tekoälyn varhaisten omaksujien kilpailuetu muihin yrityksiin kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun ne oppivat uusien työkalujen mahdollisuudet ja sen, kuinka niitä voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmin yhdessä ihmisten kanssa. Siksi yritysten pitäisi olla erityisen uteliaita sen suhteen, mitä uutta osaamista ne tarvitsevat .
“Muutos on hankalaa ja pelottavaakin, mutta sen edessä ei pidä etsiä syitä jatkaa niiden asioiden tekemistä, jotka aikaisemmin olivat oikein, mutta eivät enää ole”, Juppo sanoo.
Toimialoista pisimmällä tekoälyn hyödyntämisessä on ohjelmistoala. Toisin kuin vanha sanonta väittää, tässä tapauksessa suutarin lapsilla todellakin on kengät: tekoälyä hyödynnetään erittäin aktiivisesti.
Tekoälyn yleistymisen ja varsinkin vibe-koodaamisen myötä on syntynyt illuusio, että kaikki osaavat koodata. Digian sovelluskehityksestä vastaava johtaja Maria Hintikka sanoo, että kyseessä on vähintäänkin lievä väärinkäsitys.
“Voihan sitä koodia teettää tekoälyllä, mutta ilman omaa koodausosaamista on mahdoton arvioida, tekeekö tekoälykoodi aikanaan juuri sitä mitä pitää. Työelämähavaintoni on, että konkarit tekevät agenttien kanssa tehokkaasti laadukasta koodia, mutta vain siksi, että heillä on koodaamisesta pitkä oma kokemus.”
Koodaaminen ei siis olekaan mikään auringonlaskun ala, vaikka niinkin kuulee väitettävän, päinvastoin.
“Ongelmien ratkaisu on koodarien leipälaji, ja nyt he voivat tehdä sitä aiempaa paljon tehokkaammin. Uudet työkalut ovatkin tuoneet työhön semmoista siistiä kutinaa”, Hintikka sanoo.
Tekoäly mahdollistaa aiempaa huomattavasti nopeammat kehityssyklit, jopa uusien versioiden esittämisen lähes samantien. Se puolestaan muokkaa asiakkaan kanssa käytävää dialogia aivan uudeksi. Toimintaympäristön muuttuessa myös työn vaatimukset muuttuvat.
“Koodareidenkin on alettava aiempaa enemmän ymmärtää liiketoimintaa. Samalla tietysti kommunikaation merkitys kasvaa ohjelmistoalalla aivan samalla tavoin kuin muillakin aloilla.”
Teknologisten loikkien on aina arveltu vievän ihmisiltä työt. Mutta usein onkin käynyt päinvastoin, kun katoavien töiden tilalle on tullut läjäpäin uusia. Tekoälyloikan pelätään kuitenkin olevan niin perustavanlaatuinen, että uusia töitä ei synnykään katoavien tilalle. Sekä Juppo että Hintikka arvelevat, että pelkoon ei ole aihetta.
“Tekoäly ei ole Suomelle työttömyysuhka, vaan mahdollisuus, jota pitäisi pystyä käyttämään hyväksi. Ajat muuttuvat ja työt muuttuvat, mutta tekoälyn mahdollistamaa tuottavuusloikkaa ei kannata jättää käyttämättä”, Juhana Juppo sanoo.
It-alalla tilanne on samankaltainen kuin yhteiskunnassa keskimäärin, vaikka tekoälyn hyödyntäminen onkin alalla jo välttämätöntä arkea.
“Alan työttömyysluvut eivät johdu tekoälystä, haasteet tulevat muualta. Kun pysyy kehityksen mukana, töitä riittää”, Maria Hintikka sanoo.
Hän muistuttaa, että varsinkin tällä hetkellä opiskelevat nuoret tulevat aikanaan työelämään AI-natiiveina, eli heidän osaamisellensa on varmasti kysyntää.
“Itse asiassa alamme aika pian tarvita AI-natiivia osaamista, ja samalla muuntokoulutamme jo työelämässä olevat sukupolvet käyttämään tekoälyä tehokkaasti”, Hintikka sanoo.
Työn uusi järjestäminen ihmisten ja koneiden tiimeiksi edellyttää inhimillisiä taitoja, erityisesti kommunikaation merkitys korostuu.
Tekoälyosaamisen ja toimialan tuntemuksen yhdistelmä on koko ajan tarpeellisempi työelämätaito.
Muutospelko estää kokeilemasta ja löytämästä tekoälyn hyötyjä.
Ohjelmisto-osaaminen on yhä olennaista, koska ilman sitä ei voi käyttää tekoälyä turvallisesti ja tehokkaasti .
Yritysten tulisi keskittyä osaamisen ja muutoksen johtamiseen, eli siihen, miten ihmiset voivat tehdä työnsä paremmin, mieluummin kuin yksipuoliseen tehokkuus- ja tuottavuusajatteluun.
Varmista tekoälyn hyödyt oman organisaatiosi toiminnan kehittämisessä