Toimivat, ketterät digityökalut ovat avainasemassa sotesektorin toimijoiden sujuvan arjen rakentamisessa. Tämän päivän maailmassa digitaalisten työkalujen ja ratkaisujen rakentaminen ei välttämättä tarkoita suurta kehityshanketta, joka edellyttää merkittävää investointia ja vuosien työtä. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla arjen rutiinien tehostamista ja manuaalisen tietotyön vähentämistä kehitetään vähäkoodisten eli ns. low-code-ratkaisujen avulla.
Sotesektorin murros ja hyvinvointialueiden toimintamallien kehitys jatkuu edelleen, ja arjen digitalisaatio nostetaan yhdeksi tärkeimmistä ratkaisuista säästöpaineiden selättämiseen ja jokapäiväisen työn tehostamiseen. Moni hyvinvointialue etsiikin nyt kuumeisesti kustannustehokkaita ja ketteriä digitaalisia ratkaisuja tehokkuuden lisäämiseen ja arjen sujuvoittamiseen.
”Hyvinvointialueilla on varaa moniin asioihin – varaa epäonnistuakin nopeasti – mutta ei varaa olla tekemättä mitään”, toteaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ICT- ja teknologiaprojektipäällikkö Harri Halinen.
Sekä Kanta-Hämeessä että Päijät-Hämeessä on jo käytössä uusia digitaalisia työkaluja, joilla arjen toimintoihin haetaan tehoa. Vähäkoodiset ratkaisut mahdollistavat mobiilisovellusten tuottamisen ilman syvällistä IT- ja koodausosaamista, joten uudet digitaaliset työkalut saadaan käyttöön nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Kanta-Hämeen keskussairaalan päivittäistä työtä sujuvoittaa low-code-alustalle rakennettu palvelupyyntösovellus, joka kokoaa erilaiset tilaukset, pyynnöt ja ilmoitukset sähköpostien, puhelinkeskustelujen ja erillisten sovellusten sijaan yhteen mobiilikäyttöliittymään. Mobiilisovelluksessa voidaan hoitaa esimerkiksi siivouspyyntöjä, tilata sairaalan sisäiset potilaskuljetukset tai antaa vikailmoitus LVI-laitteistosta tai lääkinnällisistä laitteista.
”Yhteen helppokäyttöiseen työkaluun tuotuna nämä toiminteet eivät enää kuormita ammattilaisia, ja aikaa jää varsinaiseen potilastyöhön”, kertoo Harri Halinen.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella low-code -alustoja hyödynnetään esimerkiksi uuden sairaalarakennuksen äidinmaitotilauskokonaisuudessa, jota on kehitetty Microsoft Power Platformin vähäkoodisilla työkaluilla. Aiemmassa sairaalarakennuksessa käytetty putkiposti on korvattu mobiilisovelluksella, joka rakennettiin käyttäjien kanssa yhdessä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja käyttäjää ohjaavaksi. Sovellus vähentää virheitä tilauksissa, suoraviivaistaa tilausten tekemistä ja vastaanottamista, pitää pienten asiakkaiden henkilötiedot turvassa ja mahdollistaa toiminnan suunnittelun kertyvän datan pohjalta.
”Sovellus on alusta asti rakennettu käyttäjien avulla vastaamaan heidän tarpeitaan”, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelumuotoilija ja ICT-asiantuntija Johanna Järvelä.
Vähäkoodisten ratkaisujen helppous mahdollistaa sen, että niitä kehitetään tiiviissä yhteistyössä niitä päivittäisessä arjessaan hyödyntävien työntekijöiden kanssa.
”Low-code-ratkaisut ovat tärkeä väline siihen, että ammattilaisten ääni saadaan kuuluviin hyvinvointialueiden toimintamalleja ja digityökaluja kehitettäessä”, Halinen kertoo.
Järvelä on samaa mieltä.
”Power Platformin visuaaliset työkalut mahdollistavan sairaalatoiminnan asiantuntijoiden aidon osallistamisen kehitystyöhön”, hän iloitsee. ” Visuaalisuus on low-code-välineissä erittäin tärkeä elementti, jotta ei-tekniset ja tekniset tekijät voivat tehokkaasti toimia koko prosessin optimoimiseksi.”
Low-code -kehittämishankkeessa ratkaisujen toimivuutta pystytään todentamaan aidossa ympäristössä pala kerrallaan. Tämä helpottaa paitsi kustannushallintaa, myös muutoksen johtamista. Mukanaolo suunnittelu- ja toteutustyössä on koettu kentällä tärkeäksi – jopa yllättäväksi. Kun toteutukset rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa, ne ovat alusta asti intuitiivisia, helppokäyttöisiä ja tutunoloisia.
”Käyttäjät ovat jo käyttöönottovaiheessa kiintyneet ratkaisuihin”, Järvelä toteaa.
Toimivat digityökalut optimoivat ammattilaisten työtä ja ajankäyttöä, mikä näkyy pitkällä tähtäimellä työn tehokkuudessa. Järvelä mainitsee toisena esimerkkinään tasapainolaskurin, jossa helpoilla digityökaluilla korvattiin ns. Paras-vastaanottomittausten tekeminen paperille tukkimiehen kirjanpitona ja moninkertainen tietojen siirtäminen järjestelmiin. Nyt mittaus on rakennettu työpöytäsovellukseen, jossa mitattavat merkitsevät työtehtävänsä tabletilla tökkäämällä, ja tulokset uivat suoraan järjestelmään, josta ne saadaan hyödynnettyä tulevien työvuorojen suunnitteluun.
Yksi vähäkoodisten alustojen merkittävimmistä eduista on nopeus: uusi sovellus on mahdollista saada käyttöön jopa alle viikossa. Kanta-Hämeessä vähäkoodisten ratkaisujen nopeus päästiin testaamaan itse, kun koronapandemia alkoi ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin 2500 työntekijää oli saatava nopeasti rokotettua. Rokotusaikojen ajanvaraukseen ja hallinnointiin luotiin sovellus, joka rakennettiin ideasta tuotantoon kuukaudessa.
”Asiantuntijat olivat jopa järkyttyneitä siitä, kuinka nopeaa kehittäminen oli”, Halinen nauraa.
Digitaalinen muutos on ollut merkittävä askel hyvinvointialueiden organisaatioille sekä Kanta-Hämeessä että Päijät-Hämeessä. Vähäkoodiset ratkaisut ovat osaltaan mahdollistaneet koko ajattelumallin muutoksen.
”Muutuimme pelkistä ostajista kehittäjiksi,” Harri Halinen kiteyttää.
Johanna Järvelä ja Harri Halinen kertovat lisää aiheesta Teknologian supervoimat -podcastissa – kuuntele jakso "Fiksuilla ratkaisuilla helpotusta terveydenhuollon arkeen" alta:
Lisätietoa Kanta-Hämeen muutoshankkeista ja toteutetuista sovelluksista voit lukea täältä. Päijät-Hämeen low-code-ratkaisuista voit lukea lisää täällä.