Tekoälyn do’s and don’ts – miten tekoälystä saa oikeasti hyötyä?

Kolmessa vuodessa monissa organisaatioissa on päästy tekoälyn hyödyntämisessä vauhtiin, ja hyödyt alkavat näkyä arjessa mitattavina lukuina. Mitä kolmessa vuodessa on opittu parhaista toimintatavoista? Mikä toimii, mikä ei?  

ChatGPT:n julkaisu kolmisen vuotta sitten käynnisti ennennäkemättömän teknologisen murroksen, jonka myötä lähes jokainen organisaatio alkoi pohtia, miten tekoälyä voisi hyödyntää. Niin asiakaskeskustelussa kuin julkisuudessa on korostunut kysymys: miten tekoälystä saa oikeaa, arjessa mitattavaa hyötyä?

Digialla katsomme aihetta pitemmällä perspektiivillä, sillä erilaisia tekoälysovelluksia on hyödynnetty yrityksissä jo paljon ennen generatiivisen tekoälyn läpimurtoa.

Tässä tiivistetysti opit vuosien asiakasprojekteista ja -keskusteluista: mitä tekoälyn kanssa kannattaa ja mitä ei ainakaan kannata tehdä.

Kaikki tietävät AI-projektin, joka ei mennyt putkeen

Kansainvälisissä tutkimuksissa on raportoitu, että yli 70 prosenttia AI-piloteista epäonnistuu eikä etene tuotantoon. Elokuussa 2025 MITin raportti kohautti maailmaa kertomalla, että 95 prosentista ei synny minkäänlaisia mitattavia tuloksia.

Epäonnistumisten taustalla ovat harvoin teknologiset rajoitteet. Yleensä haasteet liittyvät organisaation toimintatapoihin tai jopa strategisen tason kysymyksiin.

Yleisimmät kompastuskivet havaintojemme mukaan ovat:

• ”Kiiltävän lelun syndrooma”: Ostetaan tekoälyä, ”kun kaverilla/kilpailijallakin on”. Projekteja käynnistetään ilman selkeää liiketoiminnallista tavoitetta tai omistajuutta. Keskitytään teknologiaan, ei ongelmanratkaisuun.
• Puutteellinen integrointi: Tekoälyratkaisuja kehitetään erillisissä siiloissa, eikä niitä kytketä osaksi ydinprosesseja.
• Epäselvät ROI-mittarit: Hyötyjä ei ole määritelty etukäteen, jolloin onnistumista on mahdotonta mitata.
• Organisatoriset haasteet: Muutosvastarinta, osaamisen puute ja siiloutunut toiminta estävät tekoälyn tehokkaan käyttöönoton.

Toisin sanoen: Älä osta tekoälyä. Ratko bisnesongelmia.

Onnistuminen on vain 10 % teknologiaa – eli mistä se on kiinni?

Kerta toisensa jälkeen tulee selväksi, että menestyksellisessä tekoälyn hyödyntämisessä teknologia on vain jäävuoren huippu. 

Mikä ratkaisee tekoälyhankkeissa onnistumisen? Näkemyksemme mukaan:

But first… Strategiset valinnat, joita ei voi välttää, ja johtajuus, jota ei voi kiertää

Ennen kuin millään edellä mainitulla on väliä, tai onnistumisella on minkäänlaisia edellytyksiä, on tehtävä muutamia strategisia valintoja siitä, mitä tekoälyn hyödyntämisellä tavoitellaan ja mihin siinä keskitytään. Tekoäly vaatii investointeja, ja niiden tekemiseksi on oltava kirkas ajatus siitä, missä tekoäly tuottaa organisaatiolle suurimman hyödyn. Tekoäly vaatii siis johtamista.

Ensimmäisten kokeilujen ja helppojen voittojen jälkeen suurin strateginen valinta on: tehostetaanko nykyistä vai luodaanko kokonaan uutta?

• Tekoälyavusteinen (”AI-aided”) liiketoiminta: Tekoälyä käytetään tehostamaan olemassa olevia prosesseja ja palveluita. AI tuo tehokkuutta ja parantaa laatua, mutta ei muuta liiketoiminnan perusteita.
• Tekoälyvetoinen (”AI-driven”) liiketoiminta: Tämä on kunnianhimoisempi tie. Tekoäly valjastetaan liiketoiminnan ytimeen, mikä mahdollistaa uusien palveluiden, prosessien ja liiketoimintamallien luomisen. Tälle tielle lähteminen vaatii huolellista arviointia, mutta rajumpi uudistaminen tarjoaa myös mahdollisuuksia suurempaan kilpailuetuun.

Yhteenveto: Tee näin, niin saat tekoälystä mitattavaa hyötyä

1. Tunnista strategiset, mitattavaa arvoa tuottavat käyttökohteet. Vain niihin kannattaa investoida.

2. Johda muutosta ja sitouta ihmiset matkan alusta alkaen. Kyse on paljon enemmän toimintatavoista kuin IT-hankkeesta.

3. Varmista, että tekoälyratkaisut siirtyvät ideatasolta tuotantoon ja tuottavat hyötyjä. Piloteista tuotantoon siirtyminen vaikuttaa olevan yksi tämän hetken pullonkauloista. Kuitenkin vasta tuotannossa tekoälystä on organisaatiolle hyötyä. Pidä huolta myös tekoälyn käyttämiseen liittyvän sääntelyn vaatimuksista ja tietoturvasta/-suojasta.

4. Huolehdi tekoälyn koko elinkaaresta jatkuvan kehityksen ja hallinnan avulla. Tekoäly muistaa ja oppii. Tekoälypohjainen sovellus on siis dynaamisesti tuotannossa muuttuva järjestelmä, toisin kuin perussoftat, ja vaatii siksi ylläpidolta hieman erilaisia asioita.

Yhteenvetona voikin siis todeta: älä odota, että tekoäly on yrityksesi uusi, kaikkitietävä nero. Se on ennemminkin yli-innokas harjoittelija, joka on lukenut koko internetin, mutta jolla ei ole hajuakaan, mitä juuri teidän firmassanne tehdään. Ilman hyvää johtamista, perehdytystä ja selkeitä työtehtäviä se ehkä sekoittaa kahvihuoneen ja tulostaa loputtomasti kissavideoita – ja lasku juoksee.

Lue myös: Kolme vuotta AI-murrosta: Miten tekoäly on muuttanut maailmaa – ja bisnestä?

Haluatko kuulla lisää, kysyä, keskustella? Ilmoittaudu mukaan 20.1. pidettävään AI-aamuun, jossa Juhana Jupon johdolla ravistellaan ajatuksia siitä, miten tekoälystä saa parhaiten hyötyä.