Blogi

Traficomin Saarimäki: ”AI:lla tavoitellaan usein vääriä asioita” – on paljon parempikin tapa

Kirjoittanut Digia | 20.4.2026 6:33

Tekoälyä ei usein ole käytetty parhaalla tavalla, kertoo Suomen tärkeimmän AI-viranomaisen Traficomin pääjohtaja. Jos tavoitteena on vain tuottavuuden kasvu, ajaudutaan helposti useisiin ongelmiin. Hän antaa uudenlaisen näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen ja kertoo, millaisia isoja muutoksia on odotettavissa valtion palveluihin ja viranomaisten toimintaan.

"Uskon, että tekoälyn tuoma muutos on radikaali, suurempi kuin osaamme tällä hetkellä ennakoida. Tarvitsemme myös rohkean suunnanmuutoksen tavassa, jolla ajattelemme viranomaisten palveluja ja roolia", sanoo Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.

Hän seuraa näköalapaikalta, miten tekoäly muuttaa valtion ja organisaatioiden toimintaa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa Suomessa esimerkiksi liikenteen ja viestinnän sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Traficom on lisäksi kansallinen tekoälyviranomainen. Toistaiseksi AI:n mitattavat hyödyt ovat olleet maltillisia. Digian teknologiajohtaja Juhana Jupon haastattelussa Saarimäki herätteleekin organisaatioita pohtimaan, edistetäänkö tekoälyn käyttöä parhaalla ja kestävällä tavalla.

"Turhan usein tekoälyä lähdetään käyttämään tuottavuusterä edellä, mikä ei välttämättä ole motivoivin tapa ihmisille. ’Tule tekemään työtä, jolla teet itsesi työttömäksi’, on aika hankala myyntiargumentti."

On myös ilmeinen vaara, että tällä tavalla tuotteiden ja palvelujen laatu heikkenee, sillä tekoäly ei yleensä pysty luotettavaan toimintaan ilman ihmisen valvontaa.

 

Parempi tapa: asiakkaat ja työntekijät AI-kehityksen keskiöön

Yleensä fiksuin lähtökohta AI:n hyödyntämiselle on asiakkaiden parempi palveleminen, mikä on organisaatioiden menestymisen elinehto.

"Sekä yritysmaailmassa että viranomaiskentässä asiakkaan täytyy olla kaiken keskiössä. Jos lähdetään joillain muilla motiiveilla tekemään kehitystyötä, on iso riski, että mennään harhaan. Tuottavuus syntyy sitä kautta, että löydetään parempia tapoja tehdä asioita", Saarimäki sanoo.

Traficom kehittää omia palvelujaan tällä ajatuksella – työntekijät huomioiden. Palveluja pyritään automatisoimaan mahdollisimman pitkälle. Ihmisen rooli rutiininomaisessa tekemisessä pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi, mutta työntekijälle jää edelleen tärkein osa, jonka vain ihminen voi tehdä.

”Asiakkaan täytyy olla kaiken keskiössä. Jos lähdetään joillain muilla motiiveilla tekemään kehitystyötä, on iso riski, että mennään harhaan.”

"Haluamme huolehtia työntekijöistämme ja siitä, että ihmisille on tarjolla kiinnostavia ja haastavia tehtäviä valtionhallinnossa tulevaisuudessakin."

Nyt kannattaa ajatella isosti – kehitteillä aivan uudenlaisia palveluja

Saarimäki neuvoo, että tekoälyn kehittämisessä ei kannata ajatella liian pienesti, sillä AI mahdollistaa aivan uudenlaisia asioita. Ei kannata tyytyä vaikkapa vain prosessien osien tehostamiseen vaan miettiä, voitaisiinko asioita hoitaa eri tavalla. Uusi teknologia tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön, ja samalla on uudistettava toimintamallit, päätöksenteko ja vastuut.

"Meillä on Traficomissa esimerkiksi yli 600 erilaista lupaprosessia. Lähdemme nyt miettimään lupaprosessia kokonaan uudella tavalla ja pohtimaan, mitä tekoäly ja automaatio mahdollistavat".

Saarimäki ajattelee, että AI:n avulla on mahdollista viedä viranomaisten tarjoamia palveluja aivan uudelle tasolle. Tämä on myös tehokkain tapa saavuttaa säästöjä, jotka ovat nykyisessä taloustilanteessa välttämättömiä.

"Meidän pitää Suomessa jatkossakin pystyä turvaamaan ihmisille laadukkaat palvelut, mutta meidän pitää löytää uudet tavat tehdä niitä. Uskon, että teknologia ja tekoäly ovat tässä keskeisessä roolissa."

AI:n avulla on mahdollista nostaa viranomaisten tarjoamia palveluja aivan uudelle tasolle.

Valtionhallinnossa tehdään laajaa yhteistyötä tekoälykehityksessä. Verkostossa on mukana 70 eri valtionhallinnon toimijaa ja yli 200 jäsentä, ja yhdessä kehitetään esimerkiksi uudenlaisia tapoja lupien myöntämiseen.

Traficom rakentaa myös valtionhallinnon yhteistä chatbot-ratkaisua tukemaan asiakaspalvelua, ja hankkeessa on mukana jo kahdeksan virastoa.

"Ei ole mitään järkeä tehdä näitä yksinään ja virastokohtaisesti", Saarimäki toteaa.

Hän näkee tekoälyssä myös mahdollisuuksia laajojen järjestelmäkokonaisuuksien hallintaan. Traficomilla on noin 300 järjestelmää, joista osa on hyvin vanhoja ja hoitaa vain pientä osaa kokonaisuudesta. Tällaisten järjestelmien uusiminen olisi kallista ja kestäisi kauan. Jos järjestelmien päälle voitaisiin kuitenkin rakentaa AI-agenttien kerros, jotka hakevat tietoja rajapintojen avulla, käyttäjille pystyttäisiin tarjoamaan parempia palveluja nopeammin ja pienemmin kustannuksin.

 

Haasteet liittyvät investointeihin ja ihmisiin

Saarimäki kertoo, että Suomen julkisen sektorin toimijoita ei juuri tarvitse kannustaa tekoälyn käyttöön. Kaikilla on siihen vahva motivaatio. Haasteena on tunnistaa, mihin kehityspanostuksia kannattaa suunnata – varsinkin teknologian kehittyessä nopeasti. Johdon onkin tärkeää luoda visio siitä, mihin ollaan menossa, asettaa sen mukaisia tavoitteita ja luoda myös suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseen.

Toinen haaste on saada organisaatioiden ihmiset mukaan muutokseen. Tyypillinen riski on, että AI-työkalun käyttöön tulee ensin piikki, ja käyttäjillä on kovat odotukset. Kun kaikki eivät täyty, palataan melkein alkuperäisiin toimintatapoihin.

Saarimäki muistuttaa, että osa työnantajavastuuta on auttaa henkilöstöä pääsemään mukaan AI-murrokseen. On tärkeä varmistaa tarvittava osaaminen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Hän painottaa myös sitä, että vanhoista toimintamalleista täytyy pystyä aikanaan luopumaan.

"Olemme huomanneet omissa projekteissamme, että johdon on käytettävä merkittävä osa ajasta, jopa 40 prosenttia, muutosjohtamiseen", kertoo Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo.

On joka tapauksessa selvää, että yrityksille ja julkiselle sektorille avautuu tekoälyn myötä täysin uudenlaisia mahdollisuuksia, joita kannattaa hyödyntää.

"Ehkä konkreettisin tekoälyn vaikutus tähän mennessä on ollut ajattelua ravisteleva puoli. On oivallettu, että nyt meillä on oikeasti mahdollisuus miettiä tekemistä uudelleen", Saarimäki toteaa.

Tutustu Digian ratkaisuihin, joilla varmistat tehokkaasti AI:n hyödyt liiketoiminnan kehittämisessä >>

Tekoäly ja data tekevät mahdottomasta mahdollista. Sinun ei tarvitse tietää mitään muuta kuin ongelma tai tavoite. Löydämme oikeat teknologiat, työskentelytavat ja ratkaisut, joilla tuomme älykkyyttä liiketoimintaasi. Tehdään yhdessä mahdottomasta mahdollista. Tutustu mahdollisuuksiin >>