Voimmeko jotenkin muuttaa toimintaamme siten, että se aiheuttaisi vähemmän ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä kasvihuonepäästöjä? Ja jos voimme, niin miten ja kuinka paljon? Pohdimme tätä kysymystä Näkemyksellistä analytiikkaa -tapahtuman yhteydessä. Vastaamiseen tarvitsimme avuksi analytiikkaa.
Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen elinkaaren tai toiminnan aikana syntyy. Hiilijalanjäljen käsite on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Esimerkiksi yritykset voivat käyttää hiilijalanjälkeä tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa.
Hiilijalanjälki ilmaistaan yleensä CO2 ekvivalentteina (CO2 ekv). Se on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Sen laskemiseen löytyy useita, eri tarpeisiin suunniteltuja työkaluja.
Digia järjesti 7.11.2019 Näkemyksellistä Analytiikkaa -tapahtuman. Laskimme tämän tapahtuman hiilijalanjäljen ja analysoimme siihen vaikuttavia tekijöitä. Otimme laskennassa mukaan ne osa-alueet, joihin katsoimme itse voivamme vaikuttaa suoraan tapahtuman järjestäjänä. Nämä olivat tapahtuman järjestämispaikka ja tapahtumassa tarjottu lounas. Emme siis ottaneet huomioon esimerkiksi kiinteistön energiankulutusta tai elinkaarikustannuksia.
Analyysissä hyödynnettiin monipuolisesti avoimia tietolähteitä. Tapahtuman järjestämispaikan sijainti aiheuttaa ilmastokuormaa osallistujien matkustaessa paikalle. Laskimme sen kysymällä osallistujilta mistä ja millä he matkustivat. Käytimme HERE APIa, josta saimme kilometrit ja matka-ajat eri kulkuvälineillä tapahtumapaikkaan osallistujien ilmoittamista osoitteista. Kilometrit kerroimme CO2 ekv arvolla, jonka saimme Lipasto -tietokannasta eri kulkuvälineille. Lounaan ilmastokuorman laskimme kysymällä osallistujilta heidän valinnoistaan buffetpöydästä. Ruokavalintojen laskemisessa käytimme Sitran elämäntapatestin laskentaperusteita ja siinä mainittuja lähteitä. Lounaan annoskoot arvioimme Ruokatieto yhdistys ry:n sivuston avulla. Teetimme osallistujilla kyselyn tapahtuman aikana. Tulokset haettiin Power BI -raportointityökaluun, jossa tehtiin laskenta ja esitettiin tulokset dashbordilla. Teknisestä toteutuksesta kerromme tarkemmin tulevassa blogissa.
Jotta voisimme tehdä vertailun siitä, olivatko ratkaisumme ympäristöystävällisiä tai miten meidän kannattaisi toimia tulevaisuudessa, laskimme vertailuun muutaman skenaarion eri toimintamalleille. Teimme listan mahdollisista kokoustiloista pääkaupunkiseudulla ja esimerkiksi Tampereella, jossa Digialla on myös toimisto. Näistä laskimme hiilijalanjäljeltään optimaalisen sijainnin tapahtumalle. Lounas vaihtoehtoina vertailimme kala ja liha -vaihtoehtoja.
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki jakautuu neljään, jokseenkin yhtä suureen osa-alueeseen, joista kaksi on matkustus ja ruoka. Asiat, joihin tartuimme, eivät siis ole suinkaan mitättömiä, vaikka yksittäisen päivän tapahtumina luvut kuulostavatkin pieniltä. Tapahtuman hiilijalanjäljeksi saimme 105 osallistujalla noin 165 kg CO2 ekv. Tämä muuttuu helpommin hahmotettavaksi luvuksi, kun mietimme sen vuositasolla. Suuri yritys saattaa helposti järjestää viisikymmentäkin erilaista tapahtumaa vuodessa. Tällöin pienikin muutos oikeaan suuntaan alkaa jo merkitä jotain. Analyysimme osoitti, että tapahtuman suunnittelulla hiilijalanjäljen voi enemmän kuin puolittaa. Jos siis suunnittelemme tapahtuman niin, että se järjestetään keskeisellä paikalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä ja tarjoamme kana- tai kalaruokaa punaisen lihan sijaan, voimme vähentää hiilijalanjälkeämme vuodessa noin 10 000 kg CO2 ekv. Tämä luku on samaa luokkaa kuin yhden suomalaisen hiilijalanjälki vuodessa (www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/).
Laskemamme arvot ovat suuntaa-antavia. Laskennassa joutuu tekemään paljon yleistyksiä ja oletuksia. Esimerkiksi eri ikäisten autojen hiilidioksidipäästöt eroavat toisistaan merkittävästi. Joudumme tällaisissa tapauksissa yleistämään ja käyttämään tietokannasta löytyvää keskilukua. Samoin seminaaripaikan sijainnin optimoinnissa teimme laskennassamme oletuksen siitä, että ihminen matkustaa johonkin paikkaa julkisella liikenteellä vain jos matka-aika ei ole enempää kuin kaksi kertaa pidempi kuin autolla. Tarkkaa laskennasta ei saa, mutta ei siitä tarvitsekaan saada. Laskennan tarkoitus on olla niin tarkka, että se ohjata meitä tekemään oikeansuuntaisia valintoja. Toisaalta opimme paljon jo Näkemyksellistä analytiikkaa -tilaisuudessa, pelkästään laskemalla auki päästöjen suhteet. Jo tällä tavalla laskenta voi alkaa ohjata toimintaamme oikeaan suuntaan.
Näemme, että meillä on kaksi tapaa vaikuttaa positiivisesti omalla toiminnallamme. Omat valintamme vaikuttavat suoraan suunnittelemiemme toimintojen ja palveluiden ilmastokuorman suuruuteen. Teemme siis työssämme päätöksiä, joilla on oikeasti merkitys tulevaisuuden kannalta. Toisaalta nostaessamme näitä asioita esille luomme ympärillemme kulttuuria, joka tukee ympäristön kannalta vastuullista toimintaa. Analytiikka antaa paitsi keinoja myös faktapohjan sille, miten näitä tekoja toteutetaan ja miten voimme näyttää toteen tekojemme vaikutukset. Samalla tavalla, kun uskomme tulevaisuudessa tekoälyn olevan yhä suurempi osa arkeamme, uskomme myös, että tarvitsemme ratkaisuja, joilla nämä tulevaisuudenskenaariot voidaan tuottaa vastuullisesti ja mahdollisimman pienellä ilmastokuormalla.
Näkemyksellistä analytiikkaa -tapahtuman hiilijalanjälki. Laskettu tapahtumassa kyselyyn vastanneiden perusteella.
Laskelman ja dashboardin toteuttivat Digian asiantuntijat Emmi Hilasvuori ja John Arputharaj.