Teknologian merkitys Suomen taloudelle kasvaa nopeasti, mutta teknologiapolitiikan johtaminen jakautuu usealle eri hallinnonalalle. Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen teknologiapolitiikka kaipaa nykyistä selvemmän johtamisen mallin.
Samaan aikaan tekoälyn nopea kehitys, geopoliittinen kilpailu, kyberturvallisuus ja kriittisten teknologioiden merkitys haastavat Suomen kykyä tehdä päätöksiä ja viedä uusia teknologioita nopeasti käytäntöön.
Teknologiateollisuus esittää seuraavalle hallituskaudelle teknologia- ja digiasioiden ministeriä. Ministeri johtaisi myös teknologia- ja digiasioiden ministerityöryhmää.
“Asiat ovat hajallaan eri ministeriöissä, eikä kokonaisuus ole kenenkään hallussa. Ruotsiin, Viroon ja Hollantiin on viime vuosina tullut vastaavia digitalisaatioon ja teknologiaan vastuutettuja ministereitä. Vaikka tekisimme kaiken oikein, saatamme silti jäädä jälkeen”, Susiluoto painottaa.
Susiluodon mukaan teknologiaministerin ensimmäinen tehtävä olisi muodostaa Suomelle yhteinen teknologiapolitiikka: määritellä, missä teknologioissa Suomi tavoittelee maailman kärkeä ja miten tavoitteisiin päästään. Samalla pitäisi varmistaa kasvun vaatima rahoitus ja kumppanuudet sekä ratkaista teknologian hyödyntämistä hidastavia ristiriitoja sääntelyssä.
Levoranta pitää tärkeänä, että Suomella on selkeä näkemys teknologian ja digitalisaation roolista kilpailukyvyn, investointien ja talouskasvun rakentamisessa.
”Teknologiapolitiikka luo edellytyksiä kasvulle, osaamiselle ja investoinneille, mutta lopulta kilpailukyky ratkaistaan yrityksissä. Ratkaisevaa on se, kuinka nopeasti yritykset pystyvät muuttamaan teknologisen kehityksen tuottavuudeksi, uusiksi liiketoiminnoiksi ja kasvuksi”, Levoranta sanoo.
Levorannan mukaan käynnissä oleva murros näkyy erityisesti tekoälyn kehityksessä, mutta kyse on laajemmin digitalisaation seuraavasta vaiheesta.
”Tekoäly on hyvä esimerkki muutoksen nopeudesta. Kyse ei ole enää vain uuden teknologian käyttöönotosta, vaan toimintamallien uudistamisesta. Voittajia ovat ne, jotka kykenevät uudistumaan ja hyödyntämään teknologiaa kilpailijoitaan nopeammin."
“Suomen ja yritysten suurin riski ei ole toimintaympäristön epävarmuus. Suurin riski on se, että yritämme pärjätä uudessa maailmassa vanhoilla toimintamalleilla. Myös teknologiaministeri on ennen kaikkea osa tätä uudistumismatkaa, ei hallinnollinen tavoite itsessään”, Levoranta lisää.
Susiluodon mukaan Suomi on teknologiayhteiskunta, jonka menestys on aina perustunut teknologiamurrosten hyödyntämiseen.
“Suomen elinkeinorakenne on aina uudistunut teknologisen murroksen kautta: maatalousvaltaisesta maasta metsäteollisuuden, metalli- ja konepajateollisuuden sekä elektroniikan ja matkapuhelinten kautta nykyiseen, jossa edessä on jälleen suuri teknologinen murros”, Susiluoto kommentoi.
Susiluodon mielestä Suomella ei ole pulaa innovaatioista tai teknologiaosaamisesta, mutta haasteena on niiden skaalaaminen kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Suomen pitäisi pystyä rakentamaan toimintaympäristö, jossa yrityksillä on mahdollisuus kasvaa kansainvälisiksi menestyjiksi Suomesta käsin.
”Tarvitsemme nopeutta, mittakaavaa ja rohkeutta. Pelkkä leikkaava politiikka ei tuo kasvua, vaan tarvitsemme myös kasvua luovaa politiikkaa. Meidän pitää rakentaa ympäristö, jossa yritykset uskaltavat tehdä rohkeita peliliikkeitä ja jossa myös epäonnistuminen on mahdollista”, Susiluoto sanoo.
Timo Levoranta
toimitusjohtaja, Digia Oyj
p. 040 500 2050, timo.levoranta(a)digia.com
Taina Susiluoto
toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
p. 050 331 9832, taina.susiluoto(a)teknologiateollisuus.fi