Blogisarjamme avaa näkemyksiä ja kokemuksia Digian low-code-asiantuntijoilta, joiden taustat vaihtelevat humanistista koodariin.
Vihreää koodia, ympäristötietoista ohjelmistokehitystä ja energiaviisaita digiratkaisuja. Vaikka nämä aiheet nousevat tänä päivänä esiin otsikoissa ja monen organisaation puheissa, tuntuvat ne kuitenkin loistavan poissaolollaan, kun konkreettisesti keskustellaan uusien digityökalujen kehittämisestä. Itse asiassa en ole vielä kertaakaan kuullut asiakkaan nostavan kestävyysnäkökulmaa esiin, kun olemme miettineet käytännön tapoja tehdä muutoksia heidän järjestelmiinsä.
Kestävyys- ja ympäristönäkökulman huomioiminen ei onneksi tarkoita, että suunnitelmat olisi aloitettava alusta tai toteutukset räjäytettävä kokonaan uusiksi. Jos sovelluskehityksessä käytössä on Microsoftin Power Platform -alusta low-code-työkaluineen, voi jo onnitella itseään, sillä ekologisesti kestävän sovelluskehityksen työkalut ovat valmiina odottamassa käyttöönottoa eikä niistä aiheudu lisäkustannuksia, päinvastoin.
Datan merkitystä on hehkutettu jo vuosia, mikä on pahimmillaan johtanut siihen, että yritysten tietokannat alkavat muistuttaa himohamstraajien varastoja. Asiakkaat tuskailevatkin minulle jatkuvasti datan tallennuskapasiteetin loppuvan IT-ympäristöistään. Tyypillinen ensimmäinen kysymys on, paljonko lisäkapasiteetti maksaa. Lisätilan hankinta onkin helppo ratkaisu, mutta se ei yleensä ole järkevää taloudellisesti, ekologisesti tai käytettävyydenkään kannalta – olipa kyseessä sitten tietokanta tai himohamstraajan varastotilat.
Power Platformissa ympäristöjen kapasiteetin käyttöä voi seurata niin tietokannan, lokien kuin liitetiedostojenkin osalta: mikä vie eniten kaistaa ja missä ympäristössä, mitä dataa ei enää tarvita ja mitä voitaisiin ehkä kokonaan poistaa? Koska näitä tietoja päästään tarkastelemaan riittävän yksityiskohtaisella tasolla, saadaan kapasiteettisyöpöt jäljitettyä helposti. Power Platformin työkalut tarjoavat myös vinkkejä siihen, mitä dataa kannattaisi poistaa ja miten. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä tarpeettomiksi todetut datat voidaan poistaa alustan tarjoamilla ajastetuilla ajoilla, jolloin poistaminen ei jää kenenkään muistin varaan. Alustan tuplatarkistussäännöt puolestaan luovat huomautuksen, jos järjestelmästä löytyvää tietoa kuten vaikka asiakasorganisaatiota yritetään luoda toiseen kertaan.
Joskus ohjelmistokehityksessä sovellus tai automaatio jää kesken tai valmiidenkin sovellusten käyttö näivettyy tarpeiden muuttuessa. Nämä toteutukset unohtuvat helposti taustalle kummittelemaan ja tuhlaamaan resursseja. Power Platformissa on tähänkin ratkaisu, jolla hallituissa ympäristöissä voidaan seurata sovellusten ja automaatioiden käyttöastetta ja poistaa tarpeettomat käytöstä.
Resursseja voi toki säästää myös ennakoivasti. Turhan datan lisäksi myös kuvat ja varsinkin videot ovat merkittäviä tila- ja energiasyöppöjä. Peleissä laadukas grafiikka on perusteltua, mutta esimerkiksi Microsoftin Power Pages -verkkosivujen infovideoissa kannattaa punnita pelitasoisen grafiikan tuomaa hyötyä suhteessa kestävyyteen ja kustannustehokkuuteen. Onko video tarpeen, jos saman viestin voi välittää muutaman lauseen tekstinä parilla kuvalla höystettynä? Entä mikä on toteutettujen videoiden elinkaari?
Koska low-code mahdollistaa myös fail fast -henkisen kehittämisen, on graafiselta laadultaan erilaisia toteutuksia helppoa testata ja muokata. Voisiko joskus olla jopa järkevää tehdä samasta toteutuksesta pari versiota, jolloin käyttäjä voisi itse valita haluaako käyttää kestävää, joskin kenties vähemmän huippulaatuista kuvaa ja videota vai täysimittaista visuaalista ilotulitusta?
Tyypillinen esimerkki ylenpalttisesti dataa tuottavasta ratkaisusta on automaatio, joka päivittää dataa paikasta A paikkaan B aina, kun joku hipaiseekin A:n dataa. Jossain tilanteissa tietojen reaaliaikainen päivittyminen sovelluksessa on tarpeen, mutta reaaliaikaisuus ei saisi olla itseisarvo, kun toteutusta suunnitellaan. Mikä frekvenssi on riittävä ja järkevä?
Automaatioiden ajoittaminen tarjoaa optimointiin toisen mahdollisuuden. Massasähköposteja lähettävät automaatiot ajastetaan yllättävän usein käynnistymään virka-aikaan, jolloin sähkö on kallista ja verkot muutenkin kuormittuneet. Syynä tähän voi olla vaikkapa sähköpostien vastaanottajien valitus siitä, että sähköpostin kilahdus herättää yöllä. Voisiko ratkaisu kuitenkin – niin kestävyyden kuin yöunienkin kannalta – olla viestikanavien ilmoitusäänten muokkaaminen käyttäjien arkeen sopiviksi? Olisiko jopa mahdollista, ettei automaatio käynnistyisikään ajastetusti vaan optimoidusti hetkellä, jolloin on tarjolla ympäristöystävällisintä ja halvinta sähköä?
Power Automate Flow -automaatiototeutukset on helppo mukauttaa käynnistymään toivotulla hetkellä, oli kyseessä sitten ajastus tai tietyn spesifin tiedon muutos. Lisäksi Power Platform tarjoaa tilastoja järjestelmätöiden ja API-kutsujen määrästä ja onnistumisista. Näiden avulla voidaan seurata, kuinka tehokkaita automaatiot ovat, tunnistaa epäonnistuneet ajot ja tarvittaessa muokata automaatiototeutuksia tehokkaammiksi.
Kestävien sovellusten tekemiseen tarvittavia työkaluja ja teknistä osaamista on siis jo olemassa. Kyse on enemmän pitkäjänteisen ja tiedostavan ajattelumallin omaksumisesta. Sen mukainen suunnittelu- ja toteutustyö vievät ehkä enemmän resursseja, mutta tuottavat sovelluksia, jotka ovat suorituskykyisempiä ja vaativat jatkossa vähemmän muutoksia. Kestävä ohjelmistotuotanto ei siis ole pelkästään ympäristövastuullista vaan kestävää myös kustannusten, sovelluksen suorituskyvyn ja käytettävyyden kannalta.
Mikäli ammattilaistesi arjen helpottaminen tai esimerkiksi ERP-järjestelmän laajentaminen ketterästi ja niin vihreät kuin taloudellisetkin arvot huomioiden kiinnostaa, jätäthän meille yhteystietosi. Järjestetään organisaatiollesi veloitukseton Visiointi-työpaja, jossa Digian ammattilaiset yhdessä edustajienne kanssa kartoittavat, miten vähäkoodiset low-code-teknologiat auttaisivat teidän digiarjessanne.
Blogin luettavaksesi kirjoitti Digialta:
Katja Terho, Consultant
Digian Low-code-lähettiläät-blogisarjassa avaamme matalakoodisen eli low-code-kehittämisen mahdollisuuksia liiketoiminnan digitalisoimiseen. Blogeissa joukko eritaustaisia Digian asiantuntijoita kuvaa omia kokemuksiaan siitä, kuinka parempaa digiarkea rakennetaan low-code-työkaluilla aiempaa ketterämmin ja monenlaisten ihmisten yhteistyönä. Löydät kaikki Low-code-lähettiläiden tekstit täältä.