Kun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, muutoskyvykkyys on avain organisaation menestykseen. Tässä artikkelissa esittelen Digian luoman muutoskyvykkyyden viitekehyksen, jonka kuusi osa-aluetta auttavat luomaan vaikuttavia muutoksia.
Muutoskyvykkyydellä tarkoitetaan organisaation kykyä toimia jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutoskyvykäs organisaatio adaptoi ketterästi toimintaansa ja toipuu ripeästi yllätyksistä.
Sen lisäksi muutoskyvykäs organisaatio havaitsee proaktiivisesti mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja parantaa kilpailukykyään toimintaympäristön mahdollisuuksien mukaan. Tämä strategisempi puoli mahdollistaa sen, ettei organisaatio joudu jatkuvasti mukautumaan ulkopuolelta tuleviin muutoksiin, vaan se on itse aktiivisesti luomassa tulevaisuutta.
Siitä syntyy kilpailukyky – ja siksi tulevaisuudessa menestyvät muutoskyvykkäät organisaatiot.
Tehdessämme tutkimusta Organisaatioiden muutoskyvykkyys Suomessa 2025 muodostimme viitekehyksen muutoskyvykkyyden eri osa-alueista.
Viitekehys perustuu yleiseen tutkimustietoon muutoshankkeista, muutosjohtamisesta ja organisaatioiden kehittämisestä sekä tutkimuksen tekijöiden pitkään kokemukseen. Tutkimuksessa validoimme tämän viitekehyksen ja se sai lopullisen muotonsa.
Muutoskyvykkyyden kuusi osa-aluetta ovat:
Yhdessä nämä osa-alueet muodostavat ns. muutoskyvykkyyden timantin. Jos yksikin timantin kulmista on heikko, niin timantin kokonaislujuus on myös heikompi. Jokaista osa-aluetta siis tarvitaan.
Muutoskyvykkyys on parhaimmillaan strateginen kyvykkyys, joka muodostuu sen osa-alueiden harmonisesta ja tasapainoisesta yhteispelistä. On oleellista tunnistaa, mikä on organisaation johtotähti – eli sen strateginen valinta muutoskyvykkyyttä kehittäessä. Mikä on se alue, jota kehittämällä syntyy suurin vipuvaikutus? Muutoskyvykkyys kytkeytyy siis kirkkaisiin strategisiin valintoihin.
Jokainen organisaatio valitsee omien vahvuuksiensa ja toisaalta strategiansa pohjalta ne johtavat kulmat, joiden pohjalle tätä ruvetaan kehittämään.
Otetaan esimerkiksi organisaatio, joka katsoo tärkeimmäksi kilpailuedukseen poikkeuksellisen hyvän palvelukokemuksen. Silloin muutoskyvykkyyttä tulisi kehittää tämän näkökulman kautta. Miten eri osa-alueiden kehittäminen tukee nimenomaan palvelukokemuksen tuottamista ja kehittämistä? Tällöin esimerkiksi prosessien kehittämisen tavoitteena ei ole pelkkä suoritustehokkuus, vaan se, että prosessit tukevat palvelukokemusta tarjoavaa työntekijää, joka saa loistaa asiakaspalvelutilanteessa.
Teollisuudessa ja muilla investointi-intensiivisillä aloilla korostuvat perinteisesti prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja infrastruktuuri.
Palvelu- ja asiantuntija-aloilla ovat puolestaan painottuneet enemmän johtaminen ja johtamiskäytännöt sekä ihmiset ja kulttuuri.
Näissäkin organisaatioissa tulee huomioida, että kun työn murros etenee ja työ muuttuu, tulee myös muutoskyvykkyys rakentumaan erilaisista asioista. Tähän pitää lähteä rakentamaan kyvykkyyksiä jo nyt.
Esimerkiksi teollisuudessa tapahtuu jatkuvasti siirtymää tuotantotyöstä kohti valkokaulustyötä. Hyvien pitkän aikavälin investointien sekä prosessitehokkuuden rinnalle tarvitaan siis enemmän monipuolisia asiantuntijoita, jotka kehittävät uudenlaisia palvelumalleja. Tässä tilanteessa ihmisten osaamisesta, johtamisesta ja kulttuurista voikin tulla keskeinen muutoskyvykkyyden tekijä.
Muutoskyvykkyyteen panostaminen onkin tärkeimpiä keinoja menestyä tulevaisuudessa, jota ei ole vielä määritelty. Se on tänä päivänä organisaation keskeinen strateginen ominaisuus.
Kohti muutoskyvykästä organisaatiota!
Lataa ilmainen tutkimusraportti ja opi, miten organisaatiosi voi menestyä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.