Viime vuosien suuret, äkilliset muutokset ovat osoittaneet, että kyky muuttua, sopeutua ja ketterästi kehittyä ovat keskeisiä yrityksen menestystekijöitä. Toimintaympäristön jatkuvat muutokset, kestävyysvaje sekä nopea teknologian kehitys tuovat organisaatioille sekä mahdollisuuksia että haasteita, ja samalla vaaditaan myös paljon kehityspanostuksia. Avainkysymys on, miten otamme parhaan hyödyn irti toimintatapojen, ihmisen ja teknologian liitosta, sanoo Digian liiketoiminta- ja muutoskonsultoinnin johtaja Henna Ahtola.
Ennennäkemätön muutosten aikakausi vaatii organisaatioilta keskittymistä, ketteryyttä ja muutoskyvykkyyttä. ”Elämme globaalissa maailmassa, jossa kaikki on ketjuuntunut vahvasti. Tapahtumat naapurimaassa tai toisella mantereella vaikuttavat markkinoiden kautta myös meillä. Kuinka kaikkiin mahdollisiin muutoksiin voi varautua ja miten rajalliset resurssit kannattaa jakaa eri kehitysalueiden välillä? Entä kuinka ketteryys säilytetään muutoksen keskellä, jotta tilanteen taas muuttuessa pystytään uudistumaan?” Ahtola kuvailee organisaatioiden tilannetta.
Realiteetit pakottavat organisaatiot valintojen eteen. Mihin satsataan, kun kaikkeen ei voi panostaa?
”Strategisella tasolla yritysten ja organisaatioiden on tunnistettava, mitkä muutokset ovat oleellisia juuri heidän toimintansa kannalta ja mihin kannattaa keskittyä. Siinä näkemyksellinen strateginen kumppani on lyömätön etu”, Ahtola sanoo. ”Resurssien jakaminen tasaisesti joka suuntaan tuottaa laimeita ratkaisuja, jotka eivät paranna toiminta- tai kilpailukykyä.”
”Strategisella tasolla yritysten ja organisaatioiden on tunnistettava, mitkä muutokset ovat oleellisia juuri heidän toimintansa kannalta ja mihin kannattaa keskittyä. Siinä näkemyksellinen strateginen kumppani on lyömätön etu.”
Teknologian kehityksen ja erityisesti tekoälyn tuoman murroksen myötä organisaatiot joutuvat priorisoinnin lisäksi pohtimaan prosessejaan ja työskentelytapojaan entistä tarkemmin. Mihin digitalisaation avulla säästetyt resurssit ja työaika kannattaa suunnata?
”Automaation tuomasta kustannustehokkuudesta saadaan usein nopeita hyötyjä. Tämän lisäksi meidän pitäisi enemmän miettiä, miten uuden teknologian vapauttama työaika käytetään tehokkaasti hyödyksi niin, että tuotamme asiakkaillemme arvoa kokonaisvaltaisesti fiksummin ja samalla huolehtien, että työ on edelleen työntekijän kannalta mielekästä ja motivoivaa. Toimintatapoja uudistaessa pitäisi myös pohtia, millaisia rooleja ihmisillä tulevaisuudessa on ja millaista osaamista on lähdettävä kehittämään”, Ahtola sanoo.
Kokonaisuuden strateginen suunnittelu ja johtaminen on tärkeää, sillä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen lisäksi muutoksessa voi piillä tulevaisuuden kilpailuetu. Pelkkien säästöjen etsimisen sijaan toimintamallien parantaminen on avain menestykseen. Tämä edellyttää panostuksia myös organisaatiokulttuuriin, jotta toiminnan kehittäminen aidosti kiinnostaa jokaista työntekijää.
”Teknologian vapauttamalla ajalla voidaan luoda kasvun mahdollisuuksia ja uusia innovaatioita. Sillä voi olla tulevaisuudessa todella iso merkitys”, Ahtola linjaa.
Moni yritys lähtee digitalisaatiomatkalle teknologia edellä yksinkertaisesta ja ymmärrettävästä syystä: teknologiaa on helppo ostaa. Tutkimusten mukaan suurin osa muutoshankkeista epäonnistuu eikä pääse tavoitteisiinsa.
”Olemme tottuneet ostamaan teknologiaa, koska se on konkreettista ja helposti hahmotettavaa. Joskus se kuitenkin johtaa siihen, että ostamme teknologiaa ymmärtämättä riittävän hyvin, mitä yritämme saavuttaa ja millä keinoin päästäisiin mahdollisimman hyvään tulokseen”, Ahtola kuvailee. ”Muutoksen kokonaisuudessa pitää huomioida teknologian lisäksi toimintatapojen ja prosessien muuttaminen ja ihmisten johtamisen näkökulma. Teknologian täydet hyödyt lunastetaan vasta, kun toimintatavat muuttuvat.”
”Muutoksen kokonaisuudessa pitää huomioida teknologian lisäksi toimintatapojen ja prosessien muuttaminen ja ihmisten johtamisen näkökulma. Teknologian täydet hyödyt lunastetaan vasta, kun toimintatavat muuttuvat.”
Onnistunut digitaalinen transformaatio on moniulotteinen kokonaisuus, jonka systemaattinen johtaminen edellyttää muutoksen eri tasojen ymmärtämistä.
”Hankkeet epäonnistuvat, koska panostukset muutoksen johtamiseen ovat riittämättömiä. Samanaikaisesti pitää pystyä johtamaan sekä yksilötason muutosta, muutosprojektia ja organisaatiotason muutosta. Varsinainen muutos syntyy vasta, kun kaikki nämä tasot kohtaavat”, Ahtola sanoo.
Inhimillisen muutoksen johtaminen on suuressa roolissa, sillä digitalisaation todelliset hyödyt saadaan irti vasta, kun riittävän suuri osa organisaatiosta toteuttaa uutta toimintatapaa.
”Muutoksen johtaminen on terminä kärsinyt melkoisen inflaation, ja usein se typistyy lähinnä viestintään ja koulutukseen. Itse ajattelen, että parhaimmillaan muutoksen johtaminen lähtee strategisesta suunnittelusta, ja sen pitää aina pohjautua liiketoiminnan konkreettisiin tavoitteisiin ja mittareihin”, Ahtola sanoo. ”Muutoshankkeen tavoite ei voi olla se, että saadaan vaikka fuusio toteutettua tai uusi järjestelmä käyttöön. Hyvä tavoite on mitattavissa, esimerkiksi markkinaosuuden kasvatus viidellä prosentilla tietyllä ajanjaksolla. Tämän lisäksi organisaatioissa on elintärkeää rakentaa pitkäjänteistä muutoskyvykkyyttä. Tässä onnistuminen tulee erottamaan tulevaisuuden menestyjät.”
Suurin hyöty digitalisoitumisesta saavutetaan katsomalla liiketoiminnan kokonaiskuvaa. Digia on kokenut ja laaja-alainen kumppani, jolta löytyy vankan teknologiaosaamisen lisäksi vahva näkemys ja kokemus liiketoiminnan uudistamisesta. Mikäli aihe on organisaatiossasi ajankohtainen, ota meihin yhteyttä, niin jatketaan keskusteluja.
Lue myös, mitä on aito strateginen kumppanuus ja miksi sen merkitys korostuu juuri nyt? Linkki blogiin >