Tekoälyn kehitys ja hyödyntäminen jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Millaisia vaikutuksia sillä on liiketoimintaan, kun AI-agentit yleistyvät ja niiden käyttö monipuolistuu? Toisaalta sääntely ja kansainvälinen toimintaympäristö muokkaavat tekoälyn käyttöä. Myös robottien nousu alkaa.
Digian AI-asiantuntijat, teknologiajohtaja Juhana Juppo ja liiketoimintajohtaja Sami Paihonen kertovat, mitkä ovat ensi vuoden tärkeimmät trendit ja miten ne vaikuttavat organisaatioiden toimintaan ja kilpailukyvyn rakentamiseen.
Viime vuoden suurin murros tekoälyn hyödyntämisessä yrityksissä oli AI-agenttien käyttöönotto.
Siinä on kuitenkin vielä paljon ammennettavaa. Esimerkiksi Gartner on ennustanut, että ensi vuonna 40 prosenttia yrityksistä ottaa käyttöön tekoälyagentteja, kun tänä vuonna luku on vasta 5 prosenttia. Muutos on siis todella hurja.
”Olemme yhä aika alussa agenttien kanssa. Ensi vuonna nähdään automaation lisääntymistä, eli agenteista tulee entistä itsenäisempiä. Se vapauttaa ihmisten työaikaa ihmisille sopivampiin hommiin”, teknologiajohtaja Juhana Juppo sanoo.
Samoin erilaisten agenttitiimien käyttö yleistyy. Enää ei käytetä vain yhtä agenttia tekemään yhtä yksinkertaista tehtävää. Sen sijaan voidaan luoda agenttien joukko, joka yhdessä ratkoo erilaisia tilanteita varsinkin tietotyössä.
”Yksi tutkii asiaa, toinen kirjoittaa siitä, kolmas tarkistaa ja korjaa ja neljäs koordinoi koko hanketta. Tällainen agenttitiimi saa varmasti aikaan parhaan lopputuloksen.”
Agenttien käytön kehittyessä myös ihmisten työnkuvat kokevat ison muutoksen.
”Alamme nähdä työpareja tai tiimejä, joissa AI-agentti on yksi itsenäinen jäsen ihmisten joukossa. Kyse ei ole vain esimerkiksi hakurobotista, vaan agentti tuo tiimin toimintaan aitoa uutta luovaa lisäarvoa”, liiketoimintajohtaja Sami Paihonen sanoo.
Usein uutta ja mullistavaa teknologiaa käytetään ensin hyvin yksinkertaisesti, esimerkiksi vain yhtä kyvykkyyttä hyödyntäen.
Samoin on käynyt laajojen kielimallien kohdalla. Mutta nyt käyttötavoissa on tapahtumassa muutos.
”Tekoälynkin kohdalla aletaan siirtyä yhä enemmän tarkkuuteen, eikä enää turvauduta pelkkään raakaan voimaan. Se on myös pakon sanelema juttu, sillä jos tekoälyä käytetään holtittomasti, meiltä loppuu sähkö”, Paihonen kertoo.
Sähkön loppuminen on jopa vähän surkuhupaisa asia, ottaen huomioon, että laajat kielimallit ovat olleet käytössä vasta kolme vuotta.
Kuitenkin ennusteiden mukaan tekoälyn elämänlangan eli konesalien energiankäyttö kaksinkertaistuu tämä vuosikymmenen loppuun mennessä. Se väistämättä pakottaa käyttämään tekoälyä taloudellisemmin.
”Hybridikäyttö yleistyy. Meillä on paikalliset, alueelliset ja globaalit mallit, ja niitä kutakin käytetään aina tarpeen mukaan”, Juppo sanoo.
Tekoälykilpailu on siis myös energiakilpailua. Vakaan, puhtaan ja edulliseen energian maat ovat siinä vahvoilla. Suomi kuuluu tähän joukkoon, ja siksi datakeskusinvestoinnit herättävätkin tunteita.
”Suomessa on kyvykkyyttä ja osaamista rakentaa ja ajaa datakeskuksia. En kuitenkaan haluaisi, että Suomi jää Euroopan AI-konehuoneeksi, vaan kyllä meidän pitäisi päästä ylemmäs arvoketjussa”, Paihonen toteaa.
Viime vuosina EU on valmistellut paljon tekoälyyn liittyvää sääntelyä, ja se alkaa näkyä yhä enemmän liiketoiminnoissa.
”Tekoälykehittäjien ja ratkaisutoimittajien on mietittävä entistä tarkemmin, että sääntelynmukaisuus tulee mukaan kaikkiin toimituksiin”, Juppo kuvailee.
Euroopassa laajasti toimiville yrityksille ongelmaksi voi muodostua se, että vaikka laki onkin kirjoitettu samaksi kaikille, eri maat tulkitsevat sitä omalla tavallaan.
”Italialainen viranomainen seuraa Data Actin toteutumista eri tavalla kuin suomalainen virkaveljensä. Tästä meille saattaa tulla eräänlainen sisäpoliittinen ja kilpailukykyyn vaikuttava ongelma EU-alueella”, Sami Paihonen sanoo.
”Tässä näemme isoja hyppyjä kansainvälisesti, mutta myös kansallisesti. Esimerkiksi Puolustusvoimat panostaa tekoälyyn voimakkaasti, ja on ilmoittanut avaavansa ensi vuoden alussa tekoälykeskuksen yhdessä kumppaneiden kanssa”, Juhana Juppo sanoo.
Myös robottien käyttö yleistyy puolustus- ja turvallisuussektorilla.
”Jos pilvi on alhaalla, kun rytisee, niin laskenta menee tekoälyllä varustettuihin robotteihin taistelukentällä. Sitä kautta toimintakyky pysyy yllä pidempään”, Paihonen kertoo.
Tekoälyä on tähän saakka pidetty lähinnä yhtenä IT:n osa-alueena. Kuitenkin nopeaa kehitystä tapahtuu myös niin sanotussa fyysisessä tekoälyssä – siis robotiikassa. Humanoidirobottien ja laajojen kielimallien yhdistelmästä on tulossa erittäin tehokas fyysisen työn tekijä.
”Humanoidirobottien kehitys on ollut viime aikoina aivan käsittämätöntä. Tähän saakka niiden käyttöä on lähinnä demonstroitu tuotantoympäristöissä, mutta nyt on jo olemassa versioita, jotka menevät oikeasti tuotantokäyttöön. Sillä on vahva vaikutus suorittavaan tekemiseen”, Juppo sanoo.
Hän muistuttaa, että halvemman työvoiman maihin ulkoistettua tuotantoa voidaan palauttaa takaisin kotimaahan. Robottien käyttäminen on jokseenkin saman hintaista kaikkialla maailmassa, koska työnteon kustannus muodostuu lähinnä huollosta ja sähkön hinnasta.
Vuonna 2026 nähdään ensimmäisiä laajan kokoluokan humanoidirobottien käyttöönottoja, ja isompi pamaus tapahtuu sitten vuosien 2027–28 aikana.
Juhana Juppo ja Sami Paihonen ennustivat vuosi sitten, että AI-agentit yleistyvät vauhdilla, ja näin onkin käynyt. He ennustivat myös, että tekoälymallien määrä kasvaa ja “kestävästä tekoälystä” tulee trendi. Varsinkin energian suhteen tekoälyn kestävyydessä on vielä kehittämisen varaa.
Kolmas ennuste koski tekoälyn vaikutusta luoviin aloihin. Ainakaan vielä isompaa myllerrystä ei ole tullut, mutta ensi vuonna todennäköisesti alkaa tapahtua.
Neljänneksi Juppo ja Paihonen arvioivat, että eri toimialoille alkaa syntyä toimialakohtaisia tekoälyn tappajasovelluksia, jotka disruptoivat nykyisiä toimintatapoja. Niitä ehkä vielä laajemmin odotetaan.
Viides ennuste koski nykyistä levotonta yhteiskunnallista tilaa. Tekoäly on myös rikollisten ja huijareiden työkalu, ja sen haitallinen käyttö lisääntyy. Siinä Juppo ja Paihonen olivat täsmälleen oikeassa.
Tekoälyn mahdollistamat vaikuttavuushyödyt onnistuvat vasta, kun tekoälyn saa tuotantokäyttöön ja osaksi toiminnan kehittämistä – turvallisesti.