AI Act -tekoälysäädöksen vaikutukset yrityksille – "Pää kylmänä eteenpäin"

EU:n tekoälyasetus eli AI Act on maailman ensimmäinen kattava tekoälyn sääntelykokonaisuus. Sen ydin on yksinkertainen. Tavoitteena on ohjata tekoälyn kehittämistä ja käyttöä siten, että se on turvallista, läpinäkyvää ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa.

Siksi tekoälysovellukset arvioidaan niiden käyttäjille aiheuttaman riskin perusteella. Riskitasoja on neljä ja eri tasojen riskit tarkoittavat enemmän tai vähemmän sääntelyä. Usein riski on minimaalinen, mutta se pitää silti arvioida.

Euroopan komission marraskuussa 2025 julkaisemassa Digital Omnibus -paketissa esitetään taas kohdennettuja muutoksia tekoälyasetukseen. Tavoitteena on yksinkertaistaa sääntöjä ja keventää yritysten vaatimustenmukaisuusvelvoitteita sekä niihin liittyviä kustannuksia. 

”Jos on tähänkin asti tehnyt asiat fiksusti, väitän, että sääntelyn vaikutukset eivät ole useissa käyttötapauksissa niin suuret kuin moni ajattelee”, Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo sanoo.

Tekoälysäädös ei estä tekoälyllä innovointia

Juppo kertoo törmäävänsä villeihinkin käsityksiin siitä, mitä sääntely kieltää.

”Monet tuntuvat uskovan, että AI Act tekee tekoälyn käytöstä mahdotonta tai erittäin hankalaa. Tämä ei ihan pidä paikkaansa”, Juppo sanoo.

Riskiluokista vain yksi kieltää tekoälyn käyttämisen.

”Ei-hyväksyttävän riskin luokkaan määritellyt, ihmisoikeuksia rikkovat ratkaisut ovat sellaisia, jotka olisivat muutenkin lain tai vähintään etiikan ja yleisen oikeustajun vastaisia. En usko, että tämä kielto EU-tasolla vaikuttaa juurikaan siihen, miten yritykset Suomessa käyttävät tai suunnittelevat käyttävänsä tekoälyä”, Juppo huomauttaa.

Muissa luokissa, myös korkean riskin luokassa, tekoälyn hyödyntäminen on sallittua. Pitää vain tietää, mitä tekee, ja noudattaa kategorian ohjeita.

”Korkean riskin luokassa on toki organisaatiolle paljon vaatimuksia, mutta jos olet tähänkin asti toiminut fiksusti ja laadukkaasti, eli arvioinut riskit, dokumentoinut tekemisesi, kertonut käyttäjille tekoälyn hyödyntämisestä, noudattanut eettisiä periaatteita ja sinulla on prosessit kunnossa, ei muutos ole niin suuri”, Juppo sanoo, ja jatkaa:

”Jos taas nämä asiat eivät ole kunnossa, kannattaa työt aloittaa heti.”

Jupon mukaan tekoälyn hyödyntämisessä voi ja kannattaa edetä rohkeasti, riskiarviot huomioiden. Arkijärjellä pääsee pitkälle.

”Jos edessä on silta, ja epäilet kestääkö se, voit valita tarkistatko ensin vai paineletko silmät kiinni eteenpäin ja katsot mitä tapahtuu. Eli näinhän se menee myös yksityiselämässä: arvioi riskit ja ole valmis kestämään valintasi seuraukset”, Juppo naurahtaa.

EU:n tekoälysäädöksen täysimääräinen soveltaminen alkoi asteittain vuoden 2025 alussa ja jatkuu aina vuoteen 2027 asti.

• Tekoälysäädös, eli AI Act, astui voimaan 1.8.2024.
• Asetus laitetaan täytäntöön vaiheittain eri siirtymäaikojen mukaisesti
• Säännöt kielletyistä käyttötapauksista astuvat voimaan 2.2.2025.
• Marraskuussa 2025 julkaistiin Digital Omnibus -paketti, jossa esitettiin kohdennettuja muutoksia EU:n tekoälyasetukseen ja sen aikatauluihin
• Kesäkuussa 2026 EU julkisti tekoälyasetukseen tulevia muutoksia ja uusia siirtymäaikoja
• Tekoälysisällön merkitsemisen pakko tulee voimaan joulukuussa 2026
• Korkean riskin tekoälyjärjestelmien kielto astuu voimaan uuden aikataulun mukaan vasta joulukuussa 2027 (elokuun 2026 sijaan)
• Euroopan neuvoston ja parlamentin on vahvistettava säädökseen tulevat muutokset ennen sen viimeistelyä ja hyväksyntää (tilanne kesäkuussa 2026)

Teemu Birkstedt, yrittäjä ja työelämäprofessori, Turun yliopisto. Haastattelu vuodelta 2024.