Uusissa teknologioissa valtava potentiaali – “Digitaaliseen turvallisuuteen kannattaa investoida ennen kuin on pakko”

Digitaalinen turvallisuus ei ole enää vain tekninen vaatimus, vaan tärkeä strateginen tekijä yrityksille ja organisaatioille. Sen avulla varmistetaan toiminnan jatkuvuus, kasvu ja kilpailukyky sekä vahvistetaan kansallista huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Tulevaisuuden menestyjät osaavat ennakoida muutoksia ja uskaltavat investoida uusiin teknologioihin, kumppanuuksiin ja osaamiseen ajoissa.

“Uudet teknologiat ovat aina sekä uhka että mahdollisuus. Nyt keskitytään lähinnä mahdollisuuksiin, mutta ei kiinnitetä tarvittavalla tavalla huomiota siihen, millaisia uhkia ne tuovat mukanaan, ja miten niihin tulisi varautua”, sanoo Digian Defence & Security -liiketoiminnan johtaja Harri Suni.

Mahdollisuuksina Suni näkee esimerkiksi tekoälyn ja koneoppimisen, jotka voivat vauhdittaa uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämistä. Ne vapauttavat resursseja monimutkaisempaan ja luovempaan työhön sekä mahdollistavat rutiinien automatisoinnin.

Tämä tarkoittaa sitä, että investointi uusiin teknologioihin voi taloudellisesti haastavasta ajasta huolimatta osoittautua kannattavaksi hyvin nopeastikin.

“Mahdollisuuksien rinnalla kasvavat kuitenkin myös riskit. Esimerkiksi tekoälyjärjestelmät voivat altistaa manipuloinnille, tietovuodoille ja algoritmien vinoumille”, Suni toteaa.

Uudet teknologiat digitaalista turvallisuutta rakentamassa

Uudet teknologiat tarjoavat onneksi tehokkaita keinoja digitaalisen turvallisuuden kehittämiseen.

Tekoäly voi esimerkiksi analysoida reaaliajassa valtavia määriä dataa ja tunnistaa malleja, jotka voivat viitata kyberhyökkäykseen jo ennen tilanteen eskaloitumista. Tarvittaessa tekoäly voi reagoida uhkiin automaattisesti, eli esimerkiksi eristää saastuneen laitteen verkosta, estää haitallisen liikenteen tai päivittää palomuurisääntöjä. 

Kaikki tämä on erityisen tärkeää kriittisen digitaalisen infrastruktuurin suojaamisen ja organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Lisäksi tekoäly sekä muut uudet teknologiat auttavat tunnistamaan järjestelmien ja sovellusten heikkouksia ja haavoittuvuuksia automaattisesti, jolloin ne voidaan korjata ennen kuin hyökkääjät pääsevät hyödyntämään niitä.

Kaikki tämä on erityisen tärkeää kriittisen digitaalisen infrastruktuurin suojaamisen ja organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Teknologinen murros haastaa miettimään digitaalista turvallisuutta

Yhteiskunnan ja kansalaisten arjen toiminta on koko ajan yhä enemmän digitaalisten järjestelmien ja palvelujen varassa. Tämä lisää riippuvuutta teknologiasta ja tekee yhteiskunnasta haavoittuvamman erilaisille häiriöille.

Tekoälyllä voidaan luoda entistä kehittyneempiä kyberhyökkäyksiä sekä syväväärennöksiä ja tehostaa sosiaalista manipulointia.

Tulevaisuudessa erityisesti kvanttiteknologia tulee olemaan entistä suurempi uhka nykyisille salausmenetelmille.

Murrokselliset teknologiat eivät ole vain työkaluja, vaan ne muuttavat merkittävällä tavalla organisaatioiden tapaa ajatella, toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

“Digitaalinen turvallisuus ja huoltovarmuus on uusien järjestelmien kohdalla suunniteltava niihin sisään alusta lähtien”, Suni toteaa.

Murrokselliset teknologiat eivät ole vain työkaluja, vaan ne muuttavat merkittävällä tavalla organisaatioiden tapaa ajatella, toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ne vaativat strategista visionäärisyyttä, kykyä muutoksen johtamiseen ja jatkuvaa oppimista.

“Jokainen organisaatio tarvitsee osaavan kumppanin oman digitaalisen turvallisuutensa varmistamiseen. Kumppanin, joka kertoo, miten uusia teknologioita on hyödyllisintä ja turvallisinta käyttää”, Suni sanoo.

Investointien aika on nyt

Turvallisuusympäristömme ei enää muutu vaiheittain vaan jatkuvasti: geopoliittiset jännitteet, taloudellinen epävakaus, kyberuhat, teknologiset murrokset ja lainsäädännön nopeat päivitykset ovat uusi normaali, joka vaikuttaa organisaatioiden toimintaan.

Erilaiset häiriötilanteet ja hyökkäysten kohteeksi joutuminen onkin nykyään melkein todennäköisempää kuin se, ettei mitään kävisi.

Varautuminen kaikkeen tähän jo tänään on edellytys olemassaololle huomenna.

Siksi organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn varmistamisessa pelkkä tietoturvasta huolehtiminen ei enää riitä, vaan kaikki digitaalisen turvallisuuden osa-alueet tulee ottaa huomioon: data, kriittinen infrastruktuuri, riskien- ja häiriötilanteiden hallinta, regulaatio, ihmiset ja ekosysteemit.

Suni arvioi, että suomalaisyritykset voisivat hyvinkin olla valmiuden ja varautumisen suhteen teknologisen kehityksen aallonharjalla.

“Meillä on osaamista ja kyky varautua mahdollisiin uhkiin. Erityisesti huoltovarmuuskriittisillä aloilla toimivien organisaatioiden tulisi näyttää mallia digitaaliseen turvallisuuteen panostamisessa”, hän sanoo.

Suni korostaakin jatkuvaa proaktiivisuutta, teknologisen kehityksen seuraamista ja yhteistyön merkitystä.

“Nyt puhutaan tekoälystä, koneoppimisesta ja kvanttilaskennasta. Mutta mitä ovat ne uudet teknologiat, joita käytämme kolmen tai viiden vuoden päästä, ja millaisia uhkia ne meille mahdollisesti muodostavat”, hän kysyy.

Operatiivisen johdon tulee tehdä suunnitelmia pitkäjänteisesti, ja katsomaan seuraavaa kvartaalia pidemmälle.

“Varautuminen kaikkeen tähän jo tänään on edellytys olemassaololle huomenna. Menestyjät investoivat digitaaliseen turvallisuuteensa ennen kuin on pakko.”

Lisää aiheesta: Digitaalinen turvallisuus on varmistettava muuttuvassa turvallisuusympäristössä >>