Parhaat päätökset syntyvät tiedolla. Tätä ei yksikään yritysjohtaja kiistä, mutta monella organisaatiolla on vielä matkaa aidosti datalla johdettuun yrityskulttuuriin. Asia on syytä nostaa esiin viimeistään silloin, kun ryhdytään puhumaan kuumimpien teknologioiden hyödyntämisestä. Fiksu ja turvallinen data-alustakokonaisuus on älykkään liiketoiminnan moottori, mutta myös automaation ja AI:n koti.
Kaikki yritykset ovat nykyään softa- ja datayrityksiä. Markkinat, asiakkaat, tuotantoprosessit, logistiikka, varastot ja muut toiminnan osat tuottavat valtavia määriä dataa, joka pitäisi olla hallussa ja käytettävissä. Digian Managed Solutions -liiketoimintayksikön Samuli Savolaisen mukaan liiketoimintahyötyjä ei kuitenkaan pystytä ulosmittamaan, jos datalähteet ovat irrallisia ja kokonaiskuvan rakentaminen perustuu manuaaliseen työhön.
”Automaatiosta ja tekoälystä puhutaan nyt paljon, mutta kyllä datan saatavuus ja datalähteiden yhdistäminen ovat vieläkin tärkeämpiä asioita. Tai tarkemmin sanottuna ensisijaisia. Silloin kun alusta on kunnossa, sen päälle voidaan rakentaa tavoitteiden mukaisia sovelluksia ja lisätä automaatiota ja älyä. Eli varsinaista oikotietä pinnalla oleviin teknologioihin ja älykkääseen liiketoimintaan ei ole."
Wolt on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka menestyksen ytimessä on alusta lähtien ollut data. Savolaisen mukaan datakeskeisyyttä voidaan toisaalta lisätä myös funktio ja askel kerrallaan.
”Suomen lentokenttien toiminnasta vastaava asiakkaamme, Finavia, on loistava esimerkki organisaatiosta, joka kehittää data-, integraatio- ja API-kokonaisuuttaan jatkuvasti. Jotta päivittäinen lentoliikenne sujuu ja tieto esimerkiksi koneiden aikatauluista, matkustajamääristä, rahdin ohjauksesta ja matkustajien jatkolennoista välittyy nopeasti oikeille yhteistyötahoille, järjestelmien vuoropuhelun pitää olla saumatonta. Ja tällainen pysyvä parantamisen malli vaatii hereillä oloa ja proaktiivisuutta myös meiltä."
Datan saatavuuteen ja hallintaan liittyvät strategiset hankkeet ovat yleensä kohtuullisen isoja monen vuoden prosesseja. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä heti ja kohti datapohjaista yrityskulttuuria voi Savolaisen mukaan suunnata myös maltilla.
”Ei välittömästi tarvitse olla hypermoderni. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja parantaa vaikka vain yhtä osa-aluetta, jos laajempiin investointeihin ei ole mahdollisuutta. Pienemmät hankkeet konkretisoivat yleensä datan hyödyt ja samalla organisaatio oppii tehdystä. Jos pilottihankkeen ansiosta yritys pystyy parantamaan esimerkiksi kohderyhmiensä asiakaskokemusta tai yksittäiseltä tiimiltä tai osastolta poistuu iso määrä työtä ja prosessit tehostuvat, kaikki näkevät homman toimivan. Toki pienetkin onnistumiset vaativat, että perustyöt tehdään hyvin, eikä parannuksia lähdetä hakemaan vain teknologialasit silmillä. Ensin pitää palauttaa mieleen missä yritys haluaa olla kahden tai kolmen vuoden kulutta ja mitä se vaatii. Sen jälkeen analysoidaan nykytila ja määritellään tärkeimmät kehitystarpeet. Vasta sitten puhutaan teknologisista ratkaisuista ja mietitään miten muutosjohtaminen hoidetaan ja järjestelmien palvelunhallinta järjestetään.”
Monet asiat organisaatioissa pyörivät toiminnanohjausjärjestelmien päällä, mutta lisäksi tyypillisessä keskisuuressa yrityksessä voi olla 30 muuta järjestelmää. Kaikkien erillisten datalähteiden ja turvallisuuden hallinta on Savolaisen mukaan yhä kriittisempää ja vaatii kovan luokan erikoisosaamista.
”Me olemme tehneet data-alustakokonaisuuksia ja liiketoiminnan perustuksia kaiken kokoisille organisaatioille todella pitkään ja ymmärrämme, että data on monille oikeasti se kilpailukyvyn ja toiminnan tärkein ydin. Esimerkiksi Suomen turvasektorin asiakkaidemme kanssa olemme työskennelleet erittäin sensitiivisen tiedon kanssa. He toimivat alueilla, joilla data ei yksinkertaisesti saa vuotaa. Ja tässä asiassa me edustamme todennäköisesti maan parasta osaamista.”