Tekoäly helpottaa ja nopeuttaa sisällöntuotantoa. Minkälainen vaikutus tällä on mediataloihin ja journalismiin? Miten tekoäly haastaa laadukkaan ja ammattimaisen toiminnan vai helpottaako se sitä? Digian teknologiajohtaja Juhana Jupon vieraana tekoälyä käsittelevässä Hypestä arkeen -videosarjan neljännessä osassa aiheesta on keskustelemassa Alma Median IT- ja teknologiamedioiden päätoimittaja Harri Junttila.
Katso Hypestä arkeen -videosarjamme neljäs osa:
Vieraana Alma Median IT- ja teknologiamedioiden päätoimittaja Harri Junttila.
Voit myös lukea alta tiivistelmän videolla käydystä keskustelusta.
”Journalismi on periaatteessa yksinkertaista puuhaa. Siinä on paljon osia, joihin hyvillä IT-työkaluilla voidaan vaikuttaa. Työ tehostuu ja laatu paranee. Loppujen lopuksi tämä näkyy siinä, ovatko ihmiset halukkaita kuluttamaan mediaa”, kertoo Alma Median teknologiamedioiden päätoimittaja Harri Junttila.
”Voin sanoa, että ilman tekoälyn hyödyntämistä toimitus ei enää pärjää.”
Alman toimituksissa tekoälyä käytetäänkin jo monella eri tavalla. Esimerkiksi otsikoiden generointi ja käännöskone on valjastettu toimittajien työskentelyä tehostamaan.
”Otsikkojen ehdottaja kykenee luomaan viisi otsikkoa vain viidessätoista sekunnissa, mikä ylittää parhaankin toimittajan nopeuden. Sitten toimittaja voi nopeasti muokata sopivan otsikon tekoälyn tarjoamista ideoista”, Junttila avaa.
Kolumnien kirjoittamisen yhteydessä toimittajat usein hyödyntävät vastaväittäjää, joka pakottaa heidät tarkastelemaan argumenttejaan ja käsittelemään eri näkökulmia aiheeseen.
”Tekoälyn avulla sparraaminen on mahdollista missä ja milloin tahansa, eikä se vaadi työkaverin aikaa. Prosessit nopeutuvat ja sisältö kehittyy.”
Toisaalta tekoälyn käyttö herättää kysymyksiä laadusta ja ammattimaisuudesta. Vaikka tekoäly voi tarjota nopeita ratkaisuja, se ei korvaa ihmisen kykyä arvioida ja tuottaa sisältöä kriittisesti. Junttilan mukaan tekoälyn rooli onkin enemmänkin avustava, sillä lopullinen päätös sisällöstä jää ihmisen vastuulle.
”Vaikka tekoäly voi tarjota nopeita ratkaisuja, se ei korvaa ihmisen kykyä arvioida ja tuottaa sisältöä kriittisesti.”
Keskusteluun nousevat kuitenkin myös eettiset ja ammatilliset näkökulmat, jotka vaikuttavat siihen, miten tekoälyä hyödynnetään ja miten sen käyttöön suhtaudutaan. Tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä ovat muun muassa tekijänoikeudet, tietosuoja ja vastuu sisällöstä. Tekoälyä on esimerkiksi käytetty jo nyt työkaluna luomaan vääriä kuvia, videoita ja sisältöjä hyvinkin aktiivisesti.
Pohdintaa käydään myös siitä, kuinka hyvin perinteiseen mediaan luotetaan ja mitä tämä merkitsee. Teknologia mahdollistaa sen, että journalismin alalle tulee uusia tekijöitä ja sisällöntuottajia.
Junttila painottaa, että Almalla kerrotaan aina kuluttajille, milloin tekoälyä on käytetty sisällön tuottamisessa. Tämä lisää luottamusta ja auttaa ymmärtämään, miten sisältöä on luotu. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olennainen osa vastuullista tekoälyn käyttöä mediataloissa.
Digian Juhana Juppo puolestaan nostaa esiin, että tärkein eettinen näkökulma on kykymme osata käyttää tekoälyä.
”Meidän on ymmärrettävä, mitä emme tiedä käyttäessämme tätä työkalua. Oleellista on se, miten käytämme tekoälyä ja millaisia tuloksia se tuottaa.”
Digian tutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista organisaatioista ei ole vielä päässyt käyntiin tekoälyn hyödyntämisessä. Tutkimukset maailmalta kuitenkin osoittavat selvästi, että oikein käytettynä tekoäly voi parantaa tuottavuutta ja tuoda merkittäviä hyötyjä. Suomessa organisaatiot ovatkin olleet verrattain varovaisia tekoälyn käyttöönotossa verrattuna muihin maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.
Miten sitten Alma Median toimituksessa lähdettiin alun perin tekoälyä hyödyntämään?
”Almalla tekoälyn käyttö sai alkunsa uteliaista ja nokkelista ihmisistä. Chat GPT mahdollisti meille sellaisten juttujen tekemisen, joita emme olisi pystyneet toteuttamaan, jos olisimme joutuneet luomaan ne manuaalisesti. Nyt meillä on vahva tekoälystrategia ja erityisesti siihen omistautunut resurssi”, Junttila kertoo.
”Täytyy kokeilla vähän salaa sellaisella kapinallisella startup-hengellä, että katsotaan mitä tästä tulee. Organisaatioiden tulisi rohkeammin hyödyntää tekoälyä Suomessa. Tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, joita meidän on hyödynnettävä paremmin”, Junttila sanoo.
”Tekoälyllä voidaan luoda eettisiä ja täysin hallittuja ratkaisuja. Voimme rakentaa erillisiä tekoälysovelluksia, jotka toimivat esimerkiksi omalla kannettavalla tietokoneella tai omassa palvelinsalissa, erillään verkosta”, Juppo sanoo.
”Meidän on ymmärrettävä, mitä emme tiedä käyttäessämme tätä työkalua. Oleellista on se, miten käytämme tekoälyä ja millaisia tuloksia se tuottaa.”
Tekoälyn rooli mediassa tulee kasvamaan vauhdilla. Sen avulla voidaan tuottaa entistä nopeammin ja monipuolisemmin sisältöä, joka perustuu reaaliaikaisiin tietovirtoihin. Tällä on mullistava vaikutus uutistoimituksiin.
Junttila kuvaa, kuinka tekoäly pystyy nopeasti käsittelemään ja kirjoittamaan uutisen esimerkiksi onnettomuuksista ja taustoittamaan niitä aiempien tapahtumien perusteella toimitusten omien arkistojen ja verkon tietovirtojen avulla. Kone hoitaa tiedon kaivamisen ja toimittajan rooli keskittyy analysointiin ja pohdintaan.
Molemmat keskustelijat painottavat, että ihmisen rooli tulee tulevaisuudessakin säilymään tärkeänä sisällön arvioijana ja tulkitsijana.
Katso myös aiemmat Hypestä arkeen -videot:
Osa 1: Hypestä arkeen: Tekoäly Suomen valtateillä - teiden tukkeena vai turvallisen toiminnan mahdollistaja?
Osa 2: Hypestä arkeen: Kaatuuko sote omaan mahdottomuuteensa ilman AI:n apua?
Osa 3: Hypestä arkeen: Tekoälystä potkua rakennusalalle – näin YIT hyödyntää AI:ta perinteisellä alalla
Lue aiheesta lisää: