Näin tekoälyä aletaan hyödyntää YIT:llä ja Suomen Olympiakomiteassa – Tekoälykehitys käynnistettiin innovatiivisella konseptilla

Tekoälykehitys etenee hurjaa vauhtia, ja AI-teknologiat alkavat tulla yritysten arkeen. Rakennusyhtiö YIT ja Suomen Olympiakomitea ovat löytäneet kiinnostavia tekoälyn käyttökohteita, joilla voi olla jopa yhteiskunnallisia vaikutuksia. Niitä löydettiin Digian innovatiivisella konseptilla, jolla tekoälyhankkeita voidaan tunnistaa ja saada käyntiin erittäin nopeasti ja tehokkaasti.

Vuodesta 2024 näyttää tulevan käännekohta, jossa tekoäly alkaa tulla yritysten arjen ratkaisuihin. Vaikutukset voivat olla suuria, sillä joillain alueilla työ voi tehostua jopa kymmeniä prosentteja. Tämä synnyttää yrityksille kuitenkin haasteen: miten tekoälyn hyödyntämisen saisi oikeasti käyntiin.

Varhaisiin liikkeelle lähtijöihin kuuluvat Suomen suurin rakennusyhtiö YIT ja Suomen Olympiakomitea. Ohjelmisto- ja palveluyritys Digia auttoi niitä löytämään kymmeniä mielenkiintoisia tekoälyn käyttökohteita, joilla voi olla jopa yhteiskunnallista merkitystä.

Näin tekoäly alkaa tehostaa rakennusalaa

Kahdeksassa maassa toimiva YIT rakentaa koteja, infrastruktuuria sekä julkisia ja kaupallisia tiloja. Datajohtaja Olli Järvi kertoo, että rakennusalalla digitalisaation aste on perinteisesti ollut matala. YIT haluaakin olla suunnannäyttäjä ja kehittää tekoälyratkaisuilla koko alan tehokkuutta.

– Löysimme Digian kanssa yhteensä 36 erilaista tekoälyn käyttökohdetta, kertoo Järvi.

Yksi lupaavimmista on rakennusprojektien dokumenttien analysointi. Tekoäly voi auttaa löytämään projekteihin liittyviä hyödyllisiä tietoja tai dokumentteja, joita voidaan hyödyntää muissa projekteissa. Tämä voi parantaa suunnittelun ja rakennustyön tehokkuutta ja myös rakentamisen laatua.

Tekoäly voi tehostaa merkittävästi projektien suunnittelua, kustannuslaskentaa ja riskien hallintaa.

Hankkeessa löydettiin myös monia muita lupaavia käyttökohteita. Tekoäly voi esimerkiksi analysoida väsymättä asiakaspalautetta ja auttaa ymmärtämään erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Konenäön avulla voidaan taas parantaa työturvallisuutta. Tekoäly voi myös analysoida aiempia projekteja ja tehostaa merkittävästi uusien projektien suunnittelua, kustannuslaskentaa ja riskien hallintaa.

– Aloitimme heti neljä tekoälyhanketta. Ensimmäiseksi käynnistimme Digian kanssa asiakaspalautteen analysoinnin tekoälyn avulla, kertoo AI Lead Visa Linkiö.

Visa Linkiö, AI Lead, YIT

Suomen Olympiakomitea tehostaa tekoälyllä merkittävää verkkopalvelua

Suomen Olympiakomitea on rakentanut yhden maamme merkittävimmistä verkkopalveluista. Suomisportiin on rekisteröitynyt henkilökohtaisesti noin 820 000 käyttäjää, eli seitsemäsosa suomalaisista. Palvelun avulla yli 4 000 urheiluseuraa ja lajiliittoa huolehtii esimerkiksi jäsenyyksien, tapahtumien, maksujen ja urheilulisenssien hallinnasta.

Olympiakomitea löysi noin 30 lupaavaa tekoälyn käyttökohdetta tehostamaan Suomisport-palvelua. Tekoälyllä voidaan esimerkiksi tehostaa palvelun Sporttihakua ja antaa paremmin kohdistettuja lajisuosituksia.

– Jos ihmiset löytäisivät heille paremmin sopivia urheilulajeja, se olisi yhteiskunnallisestikin iso asia, toteaa seura- ja jäsentoiminnan johtaja Jaana Tulla.

Tekoäly voisi esimerkiksi keventää Suomisportin asiakaspalvelun kuormaa, kun rutiiniasioita pystyttäisiin hoitamaan automaattisesti. Tekoälyteknologialla voidaan myös analysoida syvällisesti sitä, miten suomalaiset liikkuvat ja minkälaiset asiat siihen vaikuttavat.

– Kaupungin liikuntatoimi voisi saada vaikka joka aamu raportin siitä, miten kaupunkilaiset ovat osallistuneet palvelujen käyttöön. Se voisi olla yhteiskunnallisestikin vaikuttavaa, sillä erilaisiin tarpeisiin olisi mahdollista reagoida nopeammin, kertoo Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki.

Innovatiivinen malli auttaa käynnistämään tekoälyhankkeita nopeasti ja tehokkaastin

Digian kehittämässä Tekoälyn tiekartta -konseptissa tekoälyn hyödyntämistä kehitetään neliosaisella työpajamallilla. Ensin käsitellään eri tekoälyteknologioita ja niiden avaamia mahdollisuuksia, minkä jälkeen aletaan ideoida konkreettisia käyttötapauksia. Kartoituksen jälkeen tunnistetaan parhaat käyttökohteet arvioimalla esimerkiksi potentiaalisia hyötyjä ja toteutettavuutta.

– Prosessissa syntyy valmis tekoälyn tiekartta, joka sisältää parhaat käyttötapaukset ja konkreettisen suunnitelman liikkeelle lähdöstä, kertoo Digian johtava asiantuntija Mikko Varila.

"Lumipalloefekti on selvästi lähtenyt liikkeelle"

– Meillä tekoälyhankkeiden aihiot eivät välttämättä olleet edes hankkeen suurin hyöty. Projektiin osallistuneet toimivat nyt muutosagentteina omissa organisaatioissaan. Lumipalloefekti on selvästi lähtenyt liikkeelle, ja keskusteluja tekoälyn hyödyntämisestä käydään eri puolilla konsernia, kertoo YIT:n Järvi.

Sekä Suomen Olympiakomitea että YIT kokivat, että ulkopuolisten ammattilaisten apu ja työpajatyyppinen prosessi tehostivat ja nopeuttivat tekoälyn hyödyntämisen kehitystyötä merkittävästi.

– Koimme, että tällainen konsepti on todella hyvä. Näkisin, että aikainvestointi on aika pieni suhteessa hyötyyn, jota hankkeesta saa, kiittää Järvi.

Suomen Olympiakomitean osallistujia Digian toimistolla Tekoälyn tiekartta -työpajassa

Näin pääset alkuun tekoälyn hyödyntämisen kanssa

Tutustu Tekoälyn tiekartta -palveluun, joka auttaa tunnistamaan, miten juuri teidän organisaationne hyötyisi tekoälystä eniten> 

Tavoitteena on tehdä AI ymmärrettäväksi ja löytää konkreettisia kehityskohteita, joita voidaan lähteä kehittämään ja testaamaan

Kuuntele myös webinaaritallenne Miten YIT ja Suomen Olympiakomitea hyödynsivät Digian tekoälyn tiekarttapalvelua >