FI
SV
EN
Tekoäly – Hypestä arkeen -videosarjan toisessa jaksossa käsitellään tekoälyn roolia hyvinvointialueilla ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Keskustelemassa ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen CIO Toni Suihko ja Digian CTO Juhana Juppo, jotka tuovat esille sekä teknologian mahdollisuudet että nykyiset haasteet. Suihko kertoo myös, miten OmaHämeessä on lähdetty liikkeelle.
Katso Hypestä arkeen -videosarjamme toinen osa:
Kaatuuko sote omaan mahdottomuuteensa ilman AI:n apua?
Voit myös lukea alta tiivistelmän videolla käydystä keskustelusta.
Juppo avaa keskustelun pohtimalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannetta Suomessa, missä uudet hyvinvointialueet yrittävät ratkoa merkittäviä haasteita. Rahaa on niukasti ja tehtävää runsaasti, minkä vuoksi on perusteltua kysyä, voiko teknologia tuoda ratkaisuja näihin haasteisiin.
Huolimatta vaikeista taloudellisista olosuhteista ja jatkuvasta resurssipaineesta, Toni Suihko näkee, että teknologian käyttö ja rakenteelliset uudistukset voivat tuoda merkittävää edistystä alalle. Hän korostaa, että vanhoista toimintamalleista irtautuminen ja uusien, asiakaslähtöisten prosessien luominen ovat keskeisiä elementtejä terveyspalveluiden uudistamisessa.
Suihko viittaa tietojen keskeiseen rooliin terveyspalveluiden uudistamisessa ja asiakaslähtöisten prosessien kehittämisessä.
”Kyseessä on rakenneuudistus. Suomi on insinöörien maa ja meillä on tapana luoda rakenteita ja järjestelmiä, mutta loppujen lopuksi meidän tulee keskittyä asiakaslähtöisten prosessien kehittämiseen”, Suihko korostaa.
”Usein tuntuu, että keskitymme tekemään tehokkaasti asioita, joita ei välttämättä tarvitsisi tehdä lainkaan. Turhan työn karsiminen tuo vaikuttavuutta.”
Tekoäly voi parantaa sote-palveluiden laatua, tehokkuutta ja saavutettavuutta
Suihko nostaa myös esiin, että tietojen yhdistäminen ja hyödyntäminen eri sektoreilta, kuten sote- ja koulutussektorilta, voivat auttaa ennakoimaan ja ehkäisemään esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointia.
”Tekoäly voi auttaa meitä tunnistamaan muutoksia lasten ja nuorten toimintakyvyssä sekä heidän kokemassaan pahoinvoinnissa, jotka voivat liittyä erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin. Tämä ennakoiva lähestymistapa voi parantaa vaikuttavuutta huomattavasti.”
Juppo puolestaan nostaa esiin tekoälyn potentiaalin sote-palveluiden mullistajana, tarjoten uusia näkökulmia ja ratkaisuja.
”Tekoälyn mahdollisuudet sote-palveluissa ovat laajat. Sen avulla voidaan paitsi tehostaa prosesseja, myös luoda kokonaan uudenlaisia palvelukokemuksia”, Juppo toteaa, avaten ovia tekoälyn tuomille innovaatioille terveydenhuollossa.
Heidän yhteinen näkemyksensä on, että tekoäly ja muut teknologiat voivat parantaa sote-palveluiden laatua, tehokkuutta ja saavutettavuutta, mutta ihmiskeskeisyyden tulee säilyä kaiken teknologisen kehityksen keskiössä.
Teknologia mahdollistaa valoisamman tulevaisuuden
Suihko ja Juppo keskustelevat myös teknologian käyttöönoton edellyttämistä muutoksista lainsäädännössä ja ammattilaisten koulutuksessa.
”Lainsäädännön ja ammattilaisten osaamisen on kehityttävä teknologian tahdissa, jotta voimme hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti”, Suihko toteaa, korostaen tarvetta ajantasaiselle sääntelylle ja jatkuvan oppimisen kulttuurille.
Sote-palvelujen tulevaisuus Suomessa on Suihkon mukaan valoisampi, jos teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti.
”Olin varma, että tietyt ennakoivat toimenpiteet eivät koskaan pääse tuotantoon, sillä lainsäädäntö ei niitä salli. Teknologia kuitenkin mahdollistaa sen jo nyt”, Suihko huomauttaa lainsäädännön roolista teknologian hyödyntämisessä.
”Jo pitkään olen ajatellut, että ostaisin heti, jos joku tarjoaisi lohkoketjuun perustuvaa älykästä sopimusta, jolla voidaan valtuuttaa mitä tahansa”, Suihko kertoo innostuneena teknologian tuomista mahdollisuuksista sote-alan kehittämisessä.
”Tekoälyn käyttöönotossa meidän on varmistettava, että palvelut pysyvät ihmisläheisinä ja tukevat ammattilaisten työtä parhaalla mahdollisella tavalla.”
Älykkäitä ja ihmiskeskeisiä palveluita
Teknologian ja erityisesti tekoälyn avulla voidaan paitsi parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta, myös vastata paremmin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että teknologian käyttöönotto edellyttää myös muutoksia lainsäädännössä, ammattilaisten koulutuksessa ja toimintakulttuurissa.
Yhteinen näkemys Suihkon ja Juppon välillä kiteytyy siihen, että tulevaisuuden sote-palveluiden tulee olla paitsi älykkäitä myös syvästi ihmiskeskeisiä. Tekoälyn ja muiden teknologioiden tulee toimia ihmisen hyväksi, ei toisin päin.
”Oma vastuullisuutemme ja digitalisaation myötä automaatio tulee olemaan osa palveluita,” Suihko linjaa ja Juppo täydentää: ”Kun otamme tekoälyn käyttöön, meidän on pidettävä huolta siitä, että ihmisyys säilyy palveluiden ytimessä.”
Sosiaali- ja terveyspalveluissa tekoälyä on hyödynnetty mm.
Katso myös muut Hypestä arkeen -videot:
Osa 1: Hypestä arkeen: Tekoäly Suomen valtateillä - teiden tukkeena vai turvallisen toiminnan mahdollistaja?
Osa 3: Hypestä arkeen: Tekoälystä potkua rakennusalalle
Lue aiheesta lisää:
- Tekoälyn hyödyt tulevat arkisina askeleina, katso esimerkkejä sen käyttökohteista täältä >
- Tutustu Hypestä arkeen -videosarjaan ja sen tuleviin jaksoihin täällä >
- Haluatko päästä alkuun tekoälyn hyödyntämisen kanssa? Tutustu Tekoälyn tiekartta -palveluumme >
- Missä suomalaiset organisaatiot menevät tekoälyn hyödyntämisen kanssa? Tutustu tutkimukseemme ja testaa, millä tasolla oma organisaatiosi on >