FI
SV
EN
Miten tekoälyä hyödynnetään Suomessa infrastruktuurin, kuten tieverkoston ylläpidossa? Entä miten tekoälyllä voidaan parantaa liikenneturvallisuutta? Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki ja Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo pureutuvat tekoälyn käyttöön ja pohtivat sen tulevaisuutta Digian tekoälyä käsittelevässä Hypestä arkeen -videosarjan ensimmäisessä osassa.
Katso Hypestä arkeen -videosarjamme ensimmäinen osa:
Tekoäly Suomen valtateillä - teiden tukkeena vai turvallisen toiminnan mahdollistaja?
Voit myös lukea alta tiivistelmän videolla käydystä keskustelusta:
”Tekoälyä hyödynnetään yhä voimakkaammin myös Suomen valtateillä”, kertoo Digian CTO Juhana Juppo. ”Mutta onko tekoäly teiden tukkeena vai sujuvan ja turvallisen toiminnan mahdollistaja?”
"Me Traficomilla yritämme rakentaa parempaa ja tehokkaampaa yhteiskuntaa, joka pystyy palvelemaan sekä ihmisten, että tavaroiden liikkumistarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän toteuttamiseksi meidän on pakko hyödyntää teknologian mahdollisuuksia”, linjaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
”Me Traficomilla yritämme rakentaa parempaa ja tehokkaampaa yhteiskuntaa, joka pystyy palvelemaan sekä ihmisten, että tavaroiden liikkumistarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän toteuttamiseksi meidän on pakko hyödyntää teknologian mahdollisuuksia.”
Kunnossapidon avustaja
Saarimäen mukaan tekoälyä hyödynnetään jo tieverkoston ylläpidossa, sen suunnittelussa, sekä huoltotarpeiden analysoinnissa ja priorisoinnissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parempaa verorahojen hyötykäyttöä, mutta ei ehkä suoraan näy kansalaisille.
Tieverkon kunnossapito on tärkeää. Lisäksi koko ajan puhutaan korjausvelasta, jonka tehokas hoitaminen on yhteiskunnan näkökulmasta keskeistä. Infrastruktuurista puhuttaessa on hyvä huomioida, että kyseessä on arvokas asia, jo pelkkä rataverkko on Suomessa noin viiden miljardin arvoinen. Niinpä siitä on syytä pitää huolta ja saada siitä maksimaalinen hyöty yhteiskunnan käyttöön.
Saarimäen mukaan viestintäverkkojen ylläpidossa tekoälyllä on rooli erilaisten vikatilanteiden ennakoivassa estämisessä. Liikennepuolella tieverkon älykkyys lisääntyy jatkuvasti, samoin raideliikenteeseen on tulossa digihankkeen myötä lisää älykkyyttä. Dataa on paljon, ja tärkeää on saada irti maksimaalinen hyöty kaikesta käytössä olevasta tiedosta. Tekoäly on tässä aivan ehdoton työkalu.
Tietoturvasta huolehdittava
”Tekoäly on hyvä työkalu, mutta millaisia haasteita sen käyttöön liittyy?”, kysyy Juppo. ”Tuleeko tässä huomioida esimerkiksi tietoturvaan tai etikkaan liittyviä haasteita?”
”Tekoälyn käyttöön liittyy totta kai haasteita, mutta itse ajattelen tätä enemmän mahdollisuutena. Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti ja me ihmiset emme pysty tietomäärää käsittelemään. Tähän on löydettävä ratkaisuja ja itse näen, että tekoälyn avulla päästään parhaaseen lopputulokseen. Riskit on kuitenkin huomioitava. Tekoälyn yhteydessä on mietittävä nimenomaan tietosuoja-asioita, jotka ovat iso asia, samoin kyberturvallisuus”, kertoo Saarimäki.
Sekä Juppo että Saarimäki ovat huomanneet kyberturvallisuuden olevan tällä hetkellä ajankohtainen asia, sillä ihmisiä huijataan jatkuvasti erilaisilla tavoilla ja tekoäly mahdollistaa uudenlaisia huijauksia. Näitä voidaan tehdä isolla volyymillä, eikä suomenkielikään enää hirveästi meitä suojele.
”On keksittävä uusia ratkaisuja käyttäjäpuolelle, ja myös tässä on tekoäly isossa roolissa. Miten pystytään esimerkiksi käyttäjän päätelaitteella paremmin tunnistamaan ja suodattamaan huijausviestejä, ymmärtämään ettei se välttämättä olekaan oma äiti, jonka ääni puhelimesta kuuluu”, kertoo Saarimäki.
Parempaa liikenneturvallisuutta tekoälyn avulla
Entä millä konkreettisilla toimenpiteillä liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tekoälyn avulla?
”Liikenneturvallisuudessa tekoälyn mahdollisuudet ovat rajattomat. Suomessa hallitusohjelmassa on kunnianhimoinen nollan kuoleman tavoite liikenteessä, ja näen, että tekoälyn avulla pystytään parantamaan liikenneturvallisuutta. Valitettavan usein ihminen on se heikoin lenkki. Esimerkiksi peräänajotilanteissa sensorit voisivat olla hyvin tehokas työkalu ennaltaehkäisemään onnettomuuksia. Kuljettajaa tukevia järjestelmiä voisi lisätä, ja erilaisia äänellä toimivia ratkaisuja kehittää myös auton suunnalta kuljettajalle. Näin järjestelmä pitäisi huolta siitä, että kuljettaja on hereillä ja ajokunnossa ja reagoi niihin asioihin, mitä ympärillä tapahtuu”, jatkaa Saarimäki.
Kilpailukyvyn ylläpitäjä
”Hankkeiden käynnistämisessä vaikuttaa kuitenkin olevan vaikeuksia, mistä se johtuu?”, kysyy Juppo.
”Tässä on historian painolastia, eli on totuttu tekemään asiat tietyllä tavalla, ja muutoksen aikaansaaminen ja ymmärtäminen ottaa oman aikansa", Saarimäki vastaa.
"Tehokkuuden maksimoimiseksi tekoälyä tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon.”
"Nyt esimerkiksi Suomen logistinen tilanne on muuttunut Venäjän rajan sulkeutumisen myötä. Se, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä valtiona jatkossakin edellyttää, että pystymme tekemään asiat hyvin. Oikeastaan meidän täytyy olla parempia kuin Keski-Euroopan maat, että pysymme mukana kilpailussa. Aikaisemmin tavara saattoi tulla Venäjältä Suomeen. Se jalostettiin täältä, ja vietiin laivoilla pois. Nyt voi olla, että tavarat joudutaan tuomaan laivalla tänne, kuljettamaan junalla tehtaalle, jalostamaan siellä, kuljettamaan junalla takaisin tehtaalta satamaan, ja sitten laivalla pois. Tehokkuuden maksimoimiseksi tekoälyä tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon”, Saarimäki jatkaa.
Tiedon laatu ratkaisee
Saarimäen mukaan yhteiskunnan on tärkeää pysyä mukana tekoälyn tuomassa muutoksessa. Kyseessä on yhtä iso muutos kuin Internetin tulo aikoinaan. Ja yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki, ja mitä ylemmäksi pystymme yhteiskuntana tätä tasoa hinaamaan, sitä paremmin voimme ottaa tekoälyn kaltaisia mahdollisuuksia käyttöön.
”Esimerkiksi meillä Traficomissa ollaan suunnittelemassa jokaiselle työntekijälle peruskoulutusta tekoälyyn liittyen. Haluamme että kaikki pääsevät kokeilemaan, mutta pidämme huolen siitä, että kaikki tapahtuu turvallisesti”, kertoo Saarimäki.
”Ideaalitilanteessa tekoäly on hyvin demokratisoiva. Oikein käytettynä se kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti, ilman ennakkoluuloja”, muistuttaa Juppo.
”Tekoäly on juuri niin hyvä kuin sinne syötetty tieto on. Tieto on tekoälyn polttoainetta ja mielestäni tämä on Suomen vahvuus. Emme ole vielä ehkä oivaltaneet, että meillä on valtavia määriä hyvin jäsenneltyä tietoa”, kertoo Saarimäki.
”Tekoäly on juuri niin hyvä kuin sinne syötetty tieto on. Tieto on tekoälyn polttoainetta ja mielestäni tämä on Suomen vahvuus.
Esimerkiksi joukkoliikenteestä on saatavilla tietoa isoja määriä. Tällä hetkellä kuljetuspalveluita hankitaan yli 300 toimijalta, ja valtio ostaa tästä palvelusta syntyvän tiedon. Pääsy tietoon olisi kohtuullisen vaivattomasti avattavissa muidenkin hyödynnettäväksi uusien palveluiden kehittämistä varten. Tätä ei kuitenkaan tehdä, koska tietoa ei kerätä eikä hyödynnetä tehokkaasti. Lisäksi vaadittaisiin investointeja alustaa varten.
”Meillä olisi käytettävissä reaaliaikaista tietoa liikenteestä ja se pystyttäisiin avaamaan riittävällä tasolla eri toimijoiden hyödynnettäväksi. He voisivat sitten esimerkiksi tekoälyn avulla miettiä, miten ihmisten liikkumistarpeet hoidettaisiin tehokkaimmin ja asiakkaiden kannalta miellyttävimmin”, visioi Saarimäki.
”Selvästi tekoälystä on hyötyä eri valtateillä. On selkeästi välttämätöntä, että hyödynnämme tekoälyä, jotta pystymme pitämään huolta kriittisestä infrastruktuuristamme ja kansallisesta kilpailukyvystä”, tiivistää Juppo lopuksi.
Katso myös seuraavat Hypestä arkeen -videot:
Osa 2: Hypestä arkeen: Kaatuuko sote omaan mahdottomuuteensa ilman AI:n apua?
Osa 3: Tekoälystä potkua rakennusalalle
Lue aiheesta lisää:
- Tutustu Hypestä arkeen -videosarjaan ja sen tuleviin jaksoihin täällä >
- Haluatko päästä alkuun tekoälyn hyödyntämisen kanssa? Tutustu Tekoälyn tiekartta -palveluumme >
- Missä suomalaiset organisaatiot menevät tekoälyn hyödyntämisen kanssa? Tutustu tutkimukseemme ja testaa, millä tasolla oma organisaatiosi on >