Miten epäonnistua nopeasti?

“Fail fast, fail cheap and fail often!” Ei kuulosta kovin houkuttelevalta, kuka haluaisi epäonnistua? Palveluita – ja etenkin digitaalisia palveluita – kehitettäessä tuossa hieman kuluneessa mantrassa on kuitenkin paljon järkeä.

Henry Fordin kommentti asiakastutkimuksista sopii tähän hyvin:

“If I had asked people what they wanted,
they would have said faster horses.”
Henry Ford

On siis tehtävä rohkeita kokeiluja, mutta miksi kiireellä? Ainakin kolmesta syystä:

1. Ole ensimmäinen markkinoilla

Uutta palvelua kehittäessämme haluamme olla markkinoilla ensimmäisenä, kilpailijat eivät saa ehtiä ensin.

2. Hanki käyttäjäpalautetta ja paranna

Parasta palautetta palvelun kehittämiseen saadaan asiakkailta, ja tuota palautetta saamme vasta, kun palvelu on asiakkaan käytettävissä. Käyttäjäpalautteen hyödyntäminen on aloitettava mahdollisimman varhain: käyttäjät voi ottaa osaksi suunnittelutiimiä jo prototyyppivaiheessa. Tämä parantaa sekä kehitettävän palvelun laatua että käyttäjien sitoutumista palveluun.

3. Minimoi investoinnin takaisinmaksuaika

Palvelun kehittäminen alkaa maksaa itseään takaisin vasta palvelun julkaisemisen jälkeen. Siihen asti kehitystyö kerryttää vain kustannuksia. LinkedInin perustajan Reid Hoffmanin sanoin:

”If you're not embarrassed by the first version of your product, you’ve launched too late”.
Reid Hoffman

Suhtautuminen epäonnistumisiin ratkaisee

Kun uusia palveluita kehitetään rohkeasti ja kiireellä, on selvää, että toisinaan tulee myös huteja. Riskinotto ja epäonnistumiset pitää tällöin hyväksyä. Organisaatioon tulee luoda peloton uuden kokeilemisen ja innovoinnin kulttuuri. Tämä on ensimmäinen ja tärkein asia tiedostaa, kun uutta kulttuuria lähdetään luomaan.

Epäonnistumisia tulee todennäköisesti enemmän kuin onnistumisia, mutta ne pitää pystyä tekemään nopeasti ja riittävän pienin kustannuksin. Epäonnistumisista tulee oppia - ja toipua nopeasti uuteen yritykseen.

Hehkulamppuakaan olisi tuskin keksitty 1800-luvulla ilman sitkeää kokeilemista ja virheistä oppimista:

“I have not failed, I’ve just found 10 000 ways that won’t work”
Thomas A. Edison

Fail fast -kehitysmallin vaatimuksia

Mitä muuta ”Fail fast”-lähestymistapa edellyttää, paitsi pelottoman ja innovatiivisen organisaatiokulttuurin? Oikeat työkalut ja osaamisen.

MLP (minimum lovable product), scrum ja agile ovat esimerkkejä toimivista työkaluista ja lähestymistavoista nopeaan ja ketterään palveluiden kehittämiseen. Näiden mallien tulee olla hallussa ja käytössä koko organisaatiossa: myynnistä ja asiakasrajapinnasta ohjelmistokehitykseen ja koodaukseen asti.

Koko kehitystiimin tulee toimia samalla kellotaajuudella ja valittujen yhteisten kehitysmetodien mukaisesti. Hitautta tai empimistä ei tule sallia, ja kaikkien pitää hyväksyä myös epäonnistumiset.

Yllämainittujen lisäksi palveluiden nopeaa toteuttamista ja testaamista auttaa vahva skaalaaminen, alkuvaiheessa nimenomaan alaspäin: kannattaa aloittaa pienestä, minimoida toteutukseen osallistuvien toimijoiden lukumäärä ja käyttää kevyitä kehitystyökaluja. Ensimmäisen version ei tarvitse kestää 10 000 kävijää tunnissa.

Kun asiakkaat näyttävät vihreää valoa ensimmäiselle versiolle, voimme toteuttaa palvelun lopulliseen muotoonsa yhteistyössä eri aihealueiden asiantuntijoiden kanssa ja järeämmillä IT-ratkaisuilla.

Vain yrittämällä voit onnistua

”Fail fast”-lähestymistapa toimii digitaalisten palveluiden kehittämisessä erittäin hyvin ja sitä kannattaa hyödyntää. Palveluiden kehitystyössä yrityksiä ja erehdyksiä tarvitaan todennäköisesti useita, eikä epäonnistumisia saa pelätä.

Tässäkin asiassa kannattaa muistaa Wayne Gretzkyn asenne yrittämiseen:

“You miss 100% of the shots you don't take.”
Wayne Gretzky