Digian kulttuuri

Digian liiketoiminta on asiantuntijabisnestä. Arvostamme osaamistamme. Vielä enemmän arvostamme nöyryyttä uuden oppimisen edessä. Oppiminen on jatkuvassa muutoksessa elinehto. Se on aikakautemme metsästystaito. Olemmekin realisteina todenneet, että työt tulevat kyllä valmiiksi, mutta me emme.

Keskeneräisyys ei sulje pois huippuasiantuntijuutta, vaan päinvastoin. Mitä enemmän oppii, sitä uteliaampana suuntaa myös tulevaan. Oppiminen ei ole synonyymi koulutustilaisuudelle. Oppiminen ei tunnusta raja-aitoja, egoja tai virheiden välttelyä. Se on asenne ja valinta –kykyä ja halua ratkaista uusia ongelmia, tai vanhoja ongelmia uusilla tavoilla. Oppiminen on investointi, joka kasvaa korkoa joka päivä. Kun teknologia kehittyy, me kehitymme. Oppimalla uutta, vähän koko ajan. Oppiminen on inspiroivaa, mutta se myös velvoittaa.

Meillä jokaisella on vastuu jakaa oppimaamme aktiivisesti eteenpäin ja vastuu kuunnella kollegaa. Miksi? Vaikkapa siksi, että kiinnostava löytyy usein läheltä - kollegalta naapuripöydässä. Siksi, että pienet teot ja oppimisen rutiini ovat tapa saada aika arjessa riittämään myös uudelle. Siksi, että kukaan meistä ei yksinään ehdi tutustua kaikkeen maailmaan tietoon. Yhdessä oppimispotentiaalimme on valtava: meillä on yli tuhat osaavaa kollegaa ympärillämme! Jokaisella digialaisella on lupa ja vastuu olla sekä trainee että trainer.

Aika on rajallinen. Ja uusien asioiden määrä rajaton. On fiksua varjella aikaansa turhalta –kuten keksimällä uudelleen sellaista, jonka kaveri saman katon alla keksi jo. Jakamalla asioita voi tehdä tehokkaammin. Samalla jakamalla oppii.

Jakaminen myös haastaa avoimuuteen. Jakamista voi ajatella kuin työpisteen seinään porattuna aukkona, josta kurkistaa naapuriin ja kauemmaskin. Sieltä voi löytyä hyviä uusia juttuja, vaikkapa se seuraava urasiirto. Tai sitten ihan vain ylpeyden tunne siitä, että ollaan kaikki yhtä Digiaa ja täällä tehdään todella paljon hienoja asioita.

Verkottunut maailma on periaatteessa tuonut kaiken lähelle. Välineitä ja menetelmiä jakamiselle on. Jakaminenkin on osittain asenne ja päätös, että kannan korteni kekoon yhteisten asioiden sujumiseen. Kysyn, jos en tiedä, tai jos uskon, että joku voisi tietää paremmin. Ja autan, jos joku pyytää tai huomaan voivani olla avuksi.

Jakamalla tunti minun aikaani voi parhaimmillaan säästää työkaverilta esimerkiksi kaksi päivää työaikaa. Ja on tiedon jakamiseen sellainenkin arkisen järkevä syy, että olemme kaikki töissä samassa firmassa. Sinun asiakkaasi on minun asiakkaani.

Mitä kannattaa jakaa?: No vaikka tavoitteet, tuskat, projektit, osaamiset, huomiot, opit ja mokat. Kun joku meistä onnistuu, niin juhlitaan työkaverin menestystä. Kun joku meistä mokaa, jaetaan opit ja jatketaan. Olemme täällä yhdessä. Ei tänne egoja haluta, vaan asiantuntijoita.

Rohkeus on ammattilaisen arkijärkeä ja sopivaa etukenoa. Se ei aina tarkoita jotakin räiskyvää ja suurta. Se on luottamista omaan ammattitaitoon, jatkuvia pieniä valintoja ja vastuun kantamista asioiden sujuvuudesta. Meillä on hyvää porukkaa tekemässä hyvää jälkeä. Siispä luotamme itseemme ja kollegaan, uskallamme kokeilla ja mennä eteenpäin – näkemyksellisen kumppanin asenteella.

Ammattilaisina tiedämme, milloin oma tai tiimin asiantuntemus antaa parhaan vastauksen. Tiedämme, että joskus hutejakin tulee. Jos on tehty väärä valinta, se sanotaan rohkeasti ääneen ja valitaan uudelleen. Ammattilaisina tiedämme, että rohkeus ei ole hullunrohkeutta vailla raameja. Turhanpäiväistä mokailua tai yltiöpäisyyttä emme kaipaa.

Rohkeutta on myös myöntää ja kysyä, kun ei tiedä. Parhaimmillaan rohkeus vie lähemmäs ketteryyttä, kun asioista kannetaan reippaasti vastuuta eikä odotella, että joku muu päättää tai tekee. Silloin asiat eivät jää seisomaan paikoilleen, vaan etenevät sukkelasti. Tiimissä kannetaan yhdessä vastuuta asioiden edistämisestä ja tieto ja opit menevät jakoon nopeasti.

Organisaatio oppii, toimitusnopeus kasvaa, laatu paranee ja arki kukoistaa. Rohkeus on myös iso sana ja ylväs tavoite, jonka saavuttaminen ei ole helppoa. Rohkeuttakin voi opetella ja rakentaa hallittavin askelin – valinta ja oppi kerrallaan. Ei se nimittäin polta pahasti, kun sen fiksusti tekee.

Hyvä arki ei ole vain suoriutumista, eikä rimaa hipoen yli heilahtamalla rakenneta hyvää liiketoimintaa. Ammattiylpeys syntyy pienistä ja suurista arjen onnistumisista, joista kertoo mielellään myös eteenpäin. Haluamme olla ylpeitä itsestämme, toisistamme ja siitä mitä saamme aikaan. Yhdessä, asenteella, luvatusti.

Ammattiylpeys tarkoittaa myös välittämistä ja asioihin tarttumista. Sitä, että tietää itse mitä konepellin alla piilee ja pystyy seisomaan sen takana. Välittäminen ei vaadi suuria ritaritekoja, vaan pieniä valintoja. Jokainen asia viedään loppuun, meillä on halu rakentaa kestäviä tuloksia teippiviritysten sijaan.

Tiedämme mitä teemme, emmekä jätä lopputulosta hatarien uskomusten tai toiveiden varaan. Jokainen meistä on vastuunkantaja ja syyllisen sijaan etsimme aina parhaan mahdollisen ratkaisun. Tämä varmistaa kerta kerralta parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Terveen arkijärjen käyttö on meillä myös sallittua. Arkijärki on avointa keskustelua, epäkohtien esiin nostamista ja rakentavaa kritiikkiäkin. Ne vievät meitä eteenpäin. Yksittäisiin asioihin juuttuminen tai asioiden märehtiminen itsekseen eivät sitä tee. Jokainen meistä voi valita, onko arjessa mukana järki vai ei. Jos epäilemme, että jokin tapamme ei toimi, läpivalaisemme sen ja mietimme, onko tarvetta muuttaa jotain. Olemme avoimia syistä, jotka johtivat muutokseen tai vanhassa tavassa pysymiseen. Uskomme, että kun näin toimimme, tulokset seuraavat kyllä.