Digian kyselytutkimus: Tekoälyn käyttö Suomessa ottanut puolessa vuodessa harppauksen, mutta hyödyissä vielä paljon otettavaa

Digian kyselytutkimukseen vastasi 67 Suomen 500 suurimman yrityksen ja julkishallinnon edustajaa.

”Edellisessä, noin puoli vuotta sitten toteutetussa kyselyssä erottui kapea kärkijoukko, joka vaikutti menevän menojaan. Nyt vastauksista erottuu edelleen kärkijoukko, mutta se on leveämpi. Asioita tekoälyn kanssa on selvästi alettu tekemään”, teknologiajohtaja Juhana Juppo Digialta kertoo.

Eniten edistystä on puolessa vuodessa tapahtunut tekoälyyn liittyvissä suunnitelmissa ja innovoinnissa. Aiemmassa kyselyssä noin 20 prosenttia kertoi, että heillä on tekoälyn ja datan hyödyntämiselle selkeä visio ja toteutussuunnitelma. Uudessa kyselyssä näiden vastaajien osuus on lähes kaksinkertaistunut 36 prosenttiin.

Lisäksi 24 prosenttia on nyt täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”datan ja AI:n avulla on saavutettu merkittävää arvoa”, kun edelliskyselyssä näitä vastaajia oli vain 7 prosenttia.

”Niitä vastaajia, jotka kokevat saavansa tekoälystä merkittävää arvoa, on jopa kolme kertaa enemmän kuin puoli vuotta sitten. Tällainen muutos puolessa vuodessa kertoo, että oikeaan suuntaan mennään ja asioita tehdään nyt vauhdilla. Silti 24 prosenttia on vielä verrattain pieni luku, ja tekoälystä on saatavissa vielä paljon”, Juppo arvioi.

Tekoälyn itsenäinen päätöksenteko seuraava suuri kysymys

Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo, että tekoäly ei tee itsenäisesti päätöksiä missään tilanteessa.

”Tekoälyn rooli näyttää tällä hetkellä olevan lähinnä tukea ihmisiä päätöksenteossa. Kuitenkin suurimmat hyödyt usein saavutetaan, kun prosesseja, tai osaprosesseja, päästään kunnolla automatisoimaan, mikä saattaa edellyttää myös päätöksenteon antamista tekoälylle. Tämä vaikuttaakin olevan suomalaisorganisaatiossa yksi seuraavista tärkeistä kysymyksistä: sen tunnistaminen, missä asioissa ja millä ehdoilla tekoälyä voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon ja missä asioissa tarvitaan aina ehdottomasti ihmistä”, Juppo sanoo.

Reilun 10 prosentin edelläkävijäjoukko kuitenkin kertoo jo, että tekoälyn itsenäistä päätöksentekoa hyödynnetään.

”Tässä asiassa kyselystä erottuu selkein eronteko kapean kärjen ja suuren massan välillä. On hyvä, että rohkaisevia esimerkkejä löytyy jo", Juppo kertoo.

Tekoälyn hyödyt alkavat valjeta keskijohdossa – ylin johto luottavainen tietoturvasta

Tekoälyyn liittyy monenlaisia tietoturvaan ja -suojaan liittyviä kysymyksiä, mutta siltä osin suomalaiset vaikuttavat voivan huokaista helpotuksesta. Selkeästi suurin osa vastaajista (76 %) oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että tietoturva ja -suoja-asiat ovat kunnossa, ja loputkin olivat vähintään osittain samaa mieltä.

”Kuitenkin vain 42 prosenttia kertoo, että tekoälyyn liittyvät compliance-vaatimukset ovat omassa organisaatiossa hyvin hallussa. Näiden kahden vastauksen välillä on hienoinen ristiriita. Organisaatioilla on vielä tekemistä sen kanssa, mitä tekoälyyn liittyvä sääntely itselle tarkoittaa ja mitä kaikkea tietoturvaan ja -suojaan liittyen on otettava huomioon”, Juppo sanoo.

Tietoturvan ja -suojan osalta ylin johto on luottavaisempi kuin keskijohto. Kuitenkin keskijohdon näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä ja sen hyödyistä ovat positiivisempia kuin ylimmän johdon.

”Se kertoo, että nyt asioita tehdään. Tekoäly alkaa näkyä konkreettisina arjen asioina keskijohdon pöydällä: he pääsevät kokeilemaan ja kerryttämään kokemusta. Alkaa valjeta, että tämä tekoälyhän ei olekaan pelkkää puhetta ja ohutta yläpilveä, vaan tästähän on ihan hyötyäkin”, Juppo sanoo.

Lataa katsaus ja lue lisää kyselytutkimuksen tuloksista täällä.

Lisätietoja:

Juhana Juppo
Teknologiajohtaja, Digia
P. 040 172 2859
juhana.juppo(a)digia.com