Case Hätäkeskuslaitos

Vaikka sovelluksen pääpaino olikin aluksi juuri hätäpaikannuksen kehittämisessä, oli tavoitteena alusta alkaen kehittää sovelluksesta monipuolinen palvelukokonaisuus, joka tarjoaisi kattavasti eri viranomaistahojen palvelut. Tällä hetkellä 112 Suomi -sovelluksesta löytyvät muun muassa muiden viranomaisten puhelinnumerot, alueelliset liikennetiedotteet sekä vaaratiedotteet. Lisäksi sovelluksesta voi esimerkiksi tarkastaa lähimmän sydäniskurin sijainnin. Koronapandemian puhjetessa sovellukseen lisättiin nopealla aikataululla myös linkki koronataudin oirearvioon.

"Sovelluksesta on tullut jatkuvan kehitystyön myötä monipuolisempi kokonaisuus. Se on tänä päivänä virallinen vaaratiedottamisen kanava ja muutenkin erilaiseen tiedottamiseen liittyen merkittävämmässä roolissa", Nieminen toteaa.

Tulevat kehitystarpeet huomioiden sovellus on alusta alkaen suunniteltu siten, että se on helposti ja joustavasti laajennettavissa. Myös toimintavarmuus ja luotettavuus ovat yhteiskunnallisen sovelluksen kannalta tärkeitä seikkoja. Muun muassa näiden syiden takia sovellus on rakennettu pilvialustoja hyödyntäen.

Sovelluksen kehityspolulla olevia ideoita viedään jatkuvasti suunnitelmallisesti eteenpäin. Kun vastaan tulee uusia kehitysideoita, selvitetään Hätäkeskuslaitoksella ensin, onko asia sovelluskokonaisuuteen sopiva ja tarkoituksenmukainen. Tämän jälkeen idean toteutusmahdollisuudesta keskustellaan Digian kanssa. Yhteistyössä Digian kanssa suunnitellaan tarkoin myös testaus ja julkaisu.

"Digian kanssa on muodostunut hyvin sujuva ja käytännönläheinen yhteistyömalli sovelluksen kehittämisen ympärille. Uusia ominaisuuksia on kyetty toimeenpanemaan sovellukseen nopeallakin aikataululla", Nieminen kehuu.

Alun perin tavoitteena oli saada sovellukselle muutama satatuhatta latausta ensimmäisten vuosien aikana. Suosio kuitenkin yllätti ja sovellus löi läpi suurella volyymilla, vaikka varsinaista markkinointia tehtiin lähinnä sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2021 sovellusta on ladattu yli 2 miljoonaa kertaa ja se onkin Niemisen mukaan yksi tunnetuimmista viranomaissovelluksista Suomessa.

Hätäkeskuslaitokselle sovelluksen hyödyt ovat olleet merkittävät. Hätäpuhelun soittajan sijaintitiedot saadaan selville tarkasti ilman selvitystoimia suurimmassa osassa tehtäviä. Tämä on tarkoittanut sekä nopeampaa apua hädässä oleville että työn helpottumista hätäkeskuksissa. Sovelluksella on ollut myös yllättäviä hyötyjä, joita lanseerausvaiheessa ei osattu ajatellakaan.

"Sovellukseen lisättyjen palvelunumeroiden kautta on kyetty todennäköisesti vähentämään hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrää, kun ihmiset löytävät oikean palvelun helpommin", Nieminen toteaa.

Sovelluksen kehitystyö Digian kanssa jatkuu. Kehityslistalla on Niemisen mukaan edelleen paljon ideoita. Hiljattain sovellukseen lanseerattiin Hätäilmoitus viittomakielellä -palvelun kokeilu, jonka kautta on mahdollista saada videoyhteys Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen etäpalvelun tulkkiin. Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskuspäivystäjään, joka käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella.

Hätäkeskuslaitos on myös mukana Euroopan hätänumerojärjestö EENA:n organisoimassa Pan-European Mobile Emergency Apps (PEMEA) -projektissa. Tavoitteena on luoda arkkitehtuuri, jonka avulla kaikkien projektiin osallistuvien maiden omat hätäpaikannussovellukset toimivat eri puolilla Eurooppaa. Tällä hetkellä palvelu toimii jo Suomessa ja Italiassa.

"Projektin myötä suomalainen voi käyttää Euroopassa matkustaessaan 112 Suomi -sovellusta siten, että hätänumeroon soitettaessa sovellus jakaa soittajan sijaintitiedon automaattisesti myös paikalliseen hätäkeskukseen", Nieminen kertoo.