Mobiili on kiinteä osa elämäämme – ja entistä tärkeämpi kanava myös yrityksille

Haluatko saavuttaa palveluillasi 90 prosenttia suomalaisista? Kääntäen, onko liiketoiminnassasi varaa missata kanava, jonka kautta palvelunne olisivat 90 prosentilla suomalaisista jatkuvasti taskussa? Vaikka mobiili on asiakkaille usein ensisijainen asiointikanava, yritykset voivat edelleen mieltää mobiilisovellukset lisäpalveluiksi.

Luetko tätä blogitekstiä puhelimen näytöltä? Niin tekee suurin osa, mutta kaikki yrityspäättäjät eivät ole sitä vielä ymmärtäneet.

Mobiili on muodostunut tärkeäksi kanavaksi liiketoiminnalle – tästä esimerkkeinä Suomessa muun muassa HSL, jonka vuoden 2019 lippukaupankäynnistä kolmasosa tapahtui jo mobiilin kautta, tai Hufvudstadsbladet, jonka digitaalisesta käytöstä jo 80 prosenttia tapahtuu älypuhelimilla.

Yritykset ovat mobiilin hyödyntämisessä kuitenkin hyvin eri vaiheissa. Tarkastelen tässä bloggauksessa, miten mobiilipalveluiden rooli on viime vuosina kehittynyt, missä tänä päivänä ollaan - ja kaikista tärkeimpänä, jos lukemasi jälkeen havaitset olevasi lähtökuopissa, miten päästä liikkeelle.

Lead, follow or get out of the way

Joitakin vuosia sitten julkaistun raportin mukaan Standard & Poor’s top 500 -listalla olevien yritysten keskimääräinen elinkaari oli lyhentynyt merkittävästi: siinä missä vuonna 1958 yritysten elinkaari oli keskimäärin 61 vuotta, oli se viime vuosikymmenen lopulla enää 18 vuotta. Ei olisi siis lainkaan ihme, jos tällä hetkellä top500 -yritysten listalla olevista enää 25 % olisi samaisella listalla 20 vuoden kuluttua.

Syitä tällaiselle muutokselle on varmasti monia, mutta eittämättä toimialariippumaton kilpailukentän muutos on yksi sellainen. Liike-elämässä puhutaan paljon disruptiosta, ilmiöstä, jossa täysin arvaamatta toimialalle ilmestyy uusi toimija, joka muuttaa koko toimialaa ennennäkemättömällä tavalla.

Miten Standard & Poor's top500 -lista ja disruptio liittyvät siihen, tehdäkö mobiilisovellusta tai ei?

Sanonnan mukaisesti ”kehitys kehittyy”, mutta mitä tästä voisi päätellä? Miten S&P top500 ja disruptio liittyy siihen, tehdäkö mobiilisovellusta tai ei? Vastaus on, että jokaisella toimialalla on mahdollista luoda pelikenttää uudelleen. Ja koska asiakkaille mobiilista on tullut ensisijainen käyttöliittymä, myös uudet, disruptiiviset palvelut leviävät nopeimmin mobiiliratkaisujen avulla. Tuskin kukaan olisi arvannut musiikin kuluttamisessa etukäteen niin selkeää muutosta kuin nykyään näemme, tai osannut ajatella pikaviestinnän syrjäyttävän lähes täysin perinteisen puheluihin pohjautuvan viestinnän.

Mutta tarvitseeko voittavan palvelun olla aina jotain ennennäkemätöntä ja disruptoivaa? Muutoksessa on mahdollista pärjätä selkeästi liidaamalla ja rikkomalla luutuneita toimintamalleja. Pärjätä voi kuitenkin myös tekemällä samaa kuin muutkin, kenties asiakaslähtöisemmin, tai ihan jopa pelkästään aalloilla ratsastaen. Ei siis ole pakko tuottaa aivan jotain uutta ja ihmeellistä. Tärkeää on tehdä, mikäli asiakastarve on olemassa.

Missä tänä päivänä mennään mobiilipalvelujen hyödyntämisessä?

Muistan hyvin vuosikymmen taaksepäin uutuuttaan hohtavan, yksinkertaisen tekstiviestipalvelun, johon viestin lähettämällä sai paluuviestinä kuittauksen maksetusta paikallisliikenteen matkasta. Palvelu tuntui silloin edistykselliseltä. Tänä päivänä odotus mobiilipalveluille on, että asiakaskokemuksen on oltava rikas. Sovellukset eivät ainoastaan tuota suoraa arvoa asiakkaille, vaan myös välillisesti tarjoavat joko maksullisia tai maksuttomia lisäarvoa tuottavia oheispalveluita.

Miksi mobiili on lyhyessä ajassa tullut niin kiinteäksi osaksi elämäämme?

1. Teknistä valmiutta löytyy. Tilastokeskuksen tutkimuksista ilmenee, että 87 prosentilla suomalaisista on henkilökohtaisessa käytössään älypuhelin. Työssäkäyvistä osuus on jopa 97 prosenttia.

2. Olemme yksinkertaisesti tottuneet älypuhelinten käyttöön. Hyvin harvalla lienee enää sylissään kannettava tietokone sohvasurffailussakaan, paitsi niissä poikkeustapauksissa, kun käytettävä palvelu sen vaatii. Ja vaikka liike-elämässä ei, edes näin poikkeusoloissa, juurikaan tehdä työtä sohvalta käsin, on aika- ja paikkariippumattomuus tuonut työskentelyyn tehokkuutta sekä helpottanut ajankäytön optimointia ja työntekoa kokonaisuudessaan.

3. Puhelin on aina mukana ja siksi kätevä – myös työvälineenä. Toimistotyössä tietokoneet ovat edelleen arkipäivää, mutta monilla aloilla työ on liikkuvaa, ja erilaisia palveluja olisi tarvetta käyttää juuri siinä hetkessä kun tarve ilmenee. Esimerkiksi hoitotyössä on hyödyllistä saada kirjattua potilasta koskevia tietoja suoraan järjestelmään heti potilasta kohdattaessa. Kiinteistönhuollon tehtävissä arkea helpottaa, kun työohjeet ja korjaustarpeet kulkevat mukana taskussa. Päivittäistavarakaupassa työtä tehostaa, kun tilaukset saa tehtyä suoraan hyllyväleissä toimiston sijaan.

Nämä esimerkit ovat onneksi jo paljolti arkea. Silti monilla aloilla työtä voisi helpottaa ja prosesseja optimoida hyödyntämällä rohkeammin digitaalisia ratkaisuja, erityisesti mobiilia. Kun prosesseja ja käyttäjien tarpeita aletaan tutkia mobiilin mahdollisuuksia ajatellen, voi paljastua uutta liiketoimintaa kehitettäväksi.

Kuka käyttää ja missä tilanteessa? Älä tee huonoa sovellusta

Usein tarpeiden kirkastuessa liikkeelle pitäisi päästä nopeasti. Tällöin on houkuttelevaa lanseerata mobiiliratkaisuja esimerkiksi olemassa olevien verkkopalveluiden varaan. Nyt kannattaa pysähtyä. Vaikka mobiilin liiketoiminnalliset hyödyt ovat kiistattomat, ei mobiili ole kuitenkaan itseisarvo. Mobiili tuo sille asetetut liiketoiminnalliset hyödyt vain, kun se aidosti palvelee käyttäjiään.

Jos mobiilipalvelua aletaan rakentaa olemassa olevien verkkopalveluiden pohjalta, on hyvä huomioida laitteiden tekninen erilaisuus (ruudun koko, resoluutio) sekä käyttötapaukset. Suuremmalle näytölle suunniteltu toteutus harvoin toimii sellaisenaan pienemmässä laitteessa, mutta usein käyttö on myös lähtökohtaisesti erilaista. Aiemman esimerkin tilanteessa, jossa hoitotyötä tekevä henkilö on mobiililaitteen varassa potilaan kotona, primäärikäyttö voi olla esimerkiksi potilaan perusmittausten arvojen kirjaamista tai muuta voinnin seurantaa. Vastaanotolla on tärkeämpää tehdä hoidon suunnittelua, jolloin on pystyttävä vertailemaan erilaista dataa ja käyttämään mahdollisesti useampia ohjelmia yhtä aikaa. Tällöin käyttötarve, ja ennen kaikkea käytön logiikka, on merkittävästi erilainen.

Tämä on syytä ottaa huomioon ratkaisuja kehitettäessä. Huonon käytettävyyden vuoksi kalliillakin rahalla toteutettu mobiiliratkaisu jää helposti käyttämättömien listalle. Varsinkin, jos vaihtoehtoisia ratkaisuja on saatavilla.

Lue myös: Kuinka varmistaa, että mobiilisovellus on käyttäjälle merkityksellinen?

Miten liikkeelle?

Kaikessa tekemisessä aloittaminen on vaikeinta, mutta myös tärkeintä. Näin pääset alkuun:

1. Selvitä, mitä asiakkaat aidosti haluavat. Asiakkaita ovat myös yrityksesi työntekijät, mikäli tarkoituksenasi on kehittää sisäisiä ratkaisuja ja mielessäsi on työn tehokkuus ja työntekijätyytyväisyyden parantaminen. Kuuntele asiakasta, mutta älä kuitenkaan tyydy yksinkertaisiin vastauksiin.
2. Tee ensimmäinen versio ja ole valmis muuttamaan nopeasti suuntaa. Protoile ja kehitä, luo pohja jatkuvalle oppimiselle. Aito MVP (minimum viable product) muodostaa pohjan tulevalle kehitykselle. Tässä kannattaa olla erityisen tarkkana, jottei ensimmäisestä versiosta synny liiaksi teknistä velkaa tai käyttökelvotonta toteutusta.
3. Opi, kuinka käyttäjäsi käyttää rakentamaasi palvelua, ja kehitä jatkuvasti. Tässä yksinkertainenkin analytiikka on avuksi. Jo se, kuinka pitkään käyttäjät viihtyvät sovelluksen eri toiminteissa voi antaa arvokasta tietoa, niin ratkaisun käyttöasteesta kuin käytettävyydestäkin.

Yritystoiminta on viime vuosikymmeninä muuttunut ja yritysten elinkaari lyhentynyt, kuten alussa mainitusta Standard & Poor'sin listasta käy ilmi. Mutta yksi asia ei ole muuttunut mihinkään. Yritykset ovat olemassa asiakkaitaan varten, ja ne yritykset pärjäävät, jotka osaavat parhaiten palvella asiakkaitaan. Siinä mobiilipalveluilla on tänä päivänä ohittamaton rooli.