AI 1000 -koulutus kirkasti johdon roolin yrityksen tekoälyloikassa

Telinekatajan johtoryhmä ja hallitus lähtivät rohkeasti AI Finlandin AI 1000 -koulutuksen pilottiin. Telinekatajan hallituksen jäsen Anna Tapio kertoo, millainen kokemus koulutus oli. Miten Tapio näkee johdon ja hallituksen roolin yritysten tekoälyloikassa?

Anna Tapio, millaista hyötyä tekoäly voi tuoda yrityksille?

Näen merkittäviä mahdollisuuksia. Nyt yhtäältä uutisoidaan, että suomalaisyrityksillä ei ole kilpailukykyä. Tässä on yksi ihan selkeä keino sen kasvattamiseen. Jos Suomi halutaan kasvuun ja nousuun, tekoälyn kasvuhyödyt täytyy hyödyntää.

Ajattelen asiaa kahdesta näkökulmasta. Tekoälyn avulla saadaan paljon nopeammin kehitettyä uusia liiketoiminta-aihioita ja kokeiltua niitä, ja sillä tavoin se voi toimia kasvun moottorina.

Arjen tasolla kukapa ei tykkäisi ajatuksesta, että arkiset, manuaaliset hommat voi "nakittaa” automatisoinnille. Tämäntyyppinen käyttö ei tuo kasvua, ehkä pientä säästöä, mutta sillä tavalla ihmiset harjaantuvat tekoälyn käyttöön. Ja kun tekoälyn käyttö arkipäiväistyy, voi syntyä oivalluksia sen mahdollisuuksista suuremmassa mittakaavassa.

Vinkkisi oman tekoälyosaamisen kasvattamiseen johtajana?

• Itselle kannattaa hankkia jonkinlaista perusymmärrystä tekoälystä, vaikka ihan kursseja käymällä ja kokeilemalla. Itse kävin suorittamassa pois alta Elements of AI -kurssin heti, kun se muutama vuosi sitten julkaistiin. Kun ChatGPT nousi puheenaiheeksi, rekisteröidyin sinne ja rupesin kokeilemaan, miten arjessa siitä saa hyötyä. AI Finlandin uutta koulutusta suosittelen lämpimästi.
  
  
• Johtajana ei tarvitse olla syväasiantuntija eikä tarvitse tietää oikeita vastauksia, vaan tärkeämpää on pitää huolta, että asia on agendalla. Oma tapani on oivalluttaa kysymysten kautta. Mitä tekoäly meille tarkoittaa? Miten lähdetään rakentamaan tiekarttaa? Millaisia kasvumahdollisuuksia siihen meillä liittyy?

Millaisia johtamishaasteita tekoälyn hyödyntämiseen liittyy?

Yritysten johdossa saattaa edelleen jossain määrin vallita ajattelu, että tekoäly ’ei kuulu mulle’, kun meillä on erikseen IT-johtaja ja IT-ihmiset. Mutta tekoälyn mahdollisuudet koskevat kaikkia organisaatiossa, ja ennen kaikkea kyse on muutosjohtamisesta. Siksi tekoäly tulisi tuoda koko johtoryhmän agendalle luontevaksi osaksi strategiatyöskentelyä ja vuosikelloa. Alkuun voi olla, että yhteistä kieltä joudutaan hakemaan, ja siihen vaikkapa tämä AI Finlandin koulutus tarjoaa erittäin hyviä työkaluja.

Yksi tekoälyyn liittyvä paradoksi on, että asioita on teknisesti mahdollista tehdä paljon nopeammin, mutta eihän se tarkoita, että ihmisten käyttäytyminen muuttuisi samalla nopeudella. Vaikkapa analyysejä tai simulaatioita päätöksenteon vaihtoehdoista saadaan tehtyä paljon nopeammin ja tehokkaammin. Aivot ovat kuitenkin samanlaiset kuin ne ovat olleet tuhansia vuosia, ja ne ohjaavat ihmisiä hyvin rutiininomaiseen työskentelyyn. Johtamisessa pitää olla entistä enemmän aikaa kuulla empaattisesti, mistä lähtökohdista ihminen lähtee muutokseen. Ihmisten johtamisen taidot korostuvat entisestään.

Digian Minna Häkämies fasilitoimassa AI 1000 -pilottikoulutusta.

Mainitsit termin ”arvoturva”, mitä se tarkoittaa?

Kun tiedon saatavuus paranee ja nopeutuu, johtamisessa on mietittävä, mitä se tarkoittaa riskienhallinnan kannalta. Kaikki, mikä on mahdollista, ei ole välttämättä eettistä tai laillista. Myös brändin ja brändiarvon kannalta on maltettava miettiä, onko se, mitä ollaan tekemässä, brändimme mukaista – niin viestinnässä ja markkinoinnissa kuin laajemmin toiminnassa. Samalla tavalla, kun puhutaan tietoturvasta, pitäisi mielestäni puhua arvoturvasta. Se tarkoittaa harkintaa ja valintojen tekemistä inhimillisellä tasolla.

Johtajien vastuulla on, että organisaatiossa löytyy sellainen tapa hyödyntää tekoälyä, että hallinta pysyy ihmisillä, eikä vauhtisokeus tempaa mukaansa. Ihmisen pitää aina olla tekoälyn ohjaksissa.

Millainen kokemus AI 1000 -pilottikoulutus oli?

Saimme koulutuksessa Telinekatajan johdon ja hallituksen kesken hienosti kirkastettua tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä tekoälyn roolista. Välitehtävänä kerättyjen idea-aihioiden priorisointi synnytti vilkkaan keskustelun, jopa kiihkeää väittelyä. Johdon tehtävä on määritellä, mihin tekoälyn hyödyntämisessä keskitytään, ja juuri tämän yhteisen kielen ja tahtotilan määrittelyyn AI Finlandin koulutus toimii erinomaisesti.

Fasilitointi työpajassa oli hedelmällistä ja arkikielistä. En usko, että kukaan tunsi ulkopuolisuutta, vaikka tekoälyyn liittyvät tekniset termit eivät olisi tuttuja. Asioista puhuttiin bisneksen kielellä, yritykselle olennaisista asioista käsin, ei teknisesti.

Uskon, että moni ideoista menee jatkokehitykseen – seuraava vaihe on tarkastella, millaista investointia ne vaativat ja missä järjestyksessä niitä aletaan toteuttaa.

Ainakin omasta puolestani voin siis sanoa: kyllä kannatti!

Telinekataja täyttää tänä vuonna 60 vuotta eli se ei ole mikään startup tai diginatiivi, vaan se on ihan aikuisen iässä. Yritykseen on synnytetty sellainen kulttuuri, että jatkuvasti uudistutaan ja mietitään, miten tehdään asioita fiksummin. Terve uteliaisuus on hyvä lähtökohta AI Finlandin koulutukseen ja tekoälyyn tutustumiseen ylipäänsä.

Miten johto ja hallitus voivat tukea organisaatiota tekoälyn hyötyjen lunastamisessa?

• Jatkuvuus arjen työssä. Arjessa olennaista on tehdä tekoälyn hyödyntämisestä jatkuva polku. Sovitaan jotakin, mitä ruvetaan kokeilemaan ja investoimaan, ja palataan asiaan säännöllisesti.
• Muutoskyky. Teknologiaa tulee ja menee, joten oleellista on yrityksen muutoskyvyn valmentaminen. Tekoäly ei ole sellainen asia, joka otetaan kerran käyttöön ja on sitten valmis.
• Johtamiskulttuuri. Ympäristössä, jossa uusia asioita tulee jatkuvasti, luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden rooli korostuu. Ylimmän johdon täytyy hyvin tietoisesti miettiä, millainen meidän johtamiskulttuurimme on, ja miten sitä kannattaa kehittää, jotta tekoälystä saadaan kaikki irti.

Tutustu AI Finlandin AI 1000 -koulutukseen ja ilmoittaudu mukaan täällä.