Teräspalveluyhtiö sai uuden alun
Vaikka Feon Oy on yrityksenä nuori, sillä on pitkät perinteet ja asiakkuuksia jo 1990-luvulta asti. Yhtiö kutsuu itseään perinteiseksi terästukkuriksi, joka on erikoistunnut pitkiin terästuotteisiin, kuten tankoihin, palkkeihin ja putkiin. Asiakkaita ovat pääasiassa teräsrakenteita käyttävät urakoitsijat sekä konepajateollisuus, joka valmistaa esimerkiksi voimansiirtoon tai hydrauliikkaan liittyviä tuotteita.
Tällä hetkellä Feon on Suomen muutaman suurimman terästukkurin joukossa, liikevaihto on arviolta 65 miljoonaa euroa. Asiakaskunta on keskittynyt Etelä-Suomeen ja Pirkanmaalle. Yrityksellä on toistasataa terästoimittajaa ympäri maailman, pääosin hankinta tapahtuu Euroopasta ja myös kotimaisilta terästehtailta.
Reilusta sadasta työntekijästä suurin osa työskentelee Hattulassa, jossa sijaitsee Feonin iso palvelukeskus. Pääkonttori on Helsingin Vallilassa.
”Pidän tärkeänä sitä, että saamme nyt keskittyä olemaan aidosti terästukkuri ja paras yhteistyökumppani asiakkaillemme. Panostamme materiaalin laatuun, toimintavarmuuteen sekä sujuviin prosesseihin”, kertoo Kalliokoski. Myös tuotteiden jatkojalostus lisääntyy kasvavan kysynnän myötä.
Toiminnanohjausjärjestelmää käyttävät Feonissa kaikki toimihenkilöt päivittäin. Tuotannon työntekijät ottavat digitaalisia työkaluja käyttöön pikkuhiljaa.
”ERP mahdollistaa liiketoiminnan sujuvuuden ja kokonaisuuden hallinnan. Tiedämme koko ajan, mitä tapahtuu ja mitkä ovat keskeiset luvut.”
Kalliokosken mukaan digitaalisten toimintamallien lisääminen on ehdoton edellytys strategian onnistumiselle ja liiketoiminnan kasvulle. Jatkossa suunnitelmissa on muun muassa asiakasrajapinnan kehittäminen ja näkymän avaaminen siten, että asiakas voi seurata toimituksen kulkua.
”Yleensä ottaen terästukkuala ei ole digitaalisen kehityksen kärjessä, alalla on paljon perinteisiä käytäntöjä. Edelleen osa asiakkaista soittaa myyjälle ja haluaa heti saada tarvitsemansa tavaran. Mutta toimintamallit muuttuvat koko ajan ja uusi sukupolvi tekee jo tilauksia padilla”, tuumii Kalliokoski.
”Sähköisen asioinnin mahdollisuus täytyy olla olemassa ja siihen tulee panostaa, vaikka samalla tarjolla olisi myös muita vaihtoehtoja. Koen, että kannattaa kulkea digitalisaatiossa myötävirtaan ja olla itse mukana muuttamassa käytäntöjä.”