Skip to content
Data-analytiikka Palveluliiketoiminta

Case Lääketietokeskus

Lääketietokeskus kehittää parempia datatuotteita Microsoft Power BI:n avulla

Lääkeinformaatiopalveluiden konkari Lääketietokeskus etsi näkemyksellistä toteuttajaa uudelle julkisia datalähteitä hyödyntävälle datatuotteelleen. Digian analytiikkatiimistä löytyi osaajat, jotka auttoivat Lääketietokeskusta kehittämään edistyksellisen datatuotteen kotimaisten kansantautien lääkehoidon seurantaan.

 

Lääketietokeskus tunnetaan parhaiten Pharmaca Fennica -palveluista, joihin kuuluvat verkkopalvelut, mobiilisovellus ja 1970-luvulta saakka julkaistu kirja. Tämän lisäksi yritys tarjoaa monipuolisesti muita lääkeinformaatiopalveluita ja on tiedolla johtamisen teknologia- ja asiantuntijayritys.

Lääketietokeskus muodostuu kolmesta liiketoimintayksiköstä, joista yksi on Mikko Polven, Head of Analytics, johtama tiedolla johtamispalveluiden yksikkö. Polvi tiimeineen tarjoaa asiakkailleen monipuolisia ja kehittyviä digitaalisia datatuotteita, joiden pohjana toimii Lääketietokeskuksen oma sekä sen sidosryhmien data.

Keväällä 2020 Lääketietokeskus halusi kehittää datatuotteitaan entisestään hyödyntämällä julkisia tietolähteitä kuten Kelan lääkekorvaustilastoja sekä THL:n Avohilmo-rekisteriä.

”Lähtötilanteessa tunsimme saatavilla olevan julkisen datan, ja meillä oli selkeä näkemys siitä, että julkista dataa hyödyntämällä pystyisimme kehittämään asiakkaitamme kiinnostavia datatuotteita. Sen sijaan meiltä puuttuivat näkemykselliset tekijät, jotka pystyisivät rakentamaan konkreettisen tuotteen näkemyksemme pohjalta”, Mikko Polvi kertoo.

Mitä teimme

  • kehitimme yhteistyössä julkista dataa hyödyntävän datatuotteen kotimaisten kansantautien lääkehoidon seurantaan

Millä teimme

Ensimmäisen version nähtyään loppuasiakkaan eri käyttäjäryhmät alkoivat oivaltaa sen mahdollisuuksia, ja tämä synnytti eräänlaisen itseään ruokkivan kehityssyklin. Digian tiimi pystyi toteuttamaan kaikki toiveet nopeasti ja luovasti, joten ensimmäiset myyntivalmiit tuotteet syntyivät varsin nopeasti.

Mikko Polvi, Head of Analytics, Lääketietokeskus

Ideasta tuotekehitykseen – Digian tiimi valikoitui datatuotteen visuaaliseksi toteuttajaksi

Kun Lääketietokeskus alkoi etsiä datatuotteelle kehittäjää, oli tuotteen teknisistä edellytyksistä jo huolehdittu. Olennainen data oli saatavilla Lääketietokeskuksen tietovarastossa, johon tuleva kumppani saisi pääsyn.

Tehtävään etsittiin asiantuntevaa tiimiä tiedon yhdistelemiseen ja visualisointiin. Kumppanilta edellytettiin näkemyksellisyyttä, ongelmanratkaisukykyä ja korkealuokkaista Power BI-osaamista. Digia tunnettiin toimijaksi, josta tällaista osaamista kannatti etsiä, ja Digian tiimin esittäytyessä löytyi yhteinen sävel nopeasti, jolloin kumppanivalinta oli helppo.

Valmis tuote tarjoaa tietoa lääkkeiden tosielämän käytöstä sairauksien hoidossa

Real-World Insights -tuote, jota Digian tiimi kehittää yhteistyössä Lääketietokeskuksen ja tämän asiakkaiden kanssa, on useita datalähteitä yhdistelevä visuaalinen raportti, joka on toteutettu Microsoft Power BI:n avulla. Lääketietokeskus myy tuotetta asiakkailleen vuosilisenssillä.

Tuote perustuu Lääketietokeskuksen omaan ja sen sidosryhmien tuottamaan dataan, jota on rikastettu julkisista lähteistä kerätyllä datalla. Lopputuotteena käyttäjä saa selkeät ja päivittyvät raportit mm. eri lääkeaineiden myynnistä alueittain ja valtakunnallisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa tuote kehitettiin raportoimaan kahden Suomessa kansantaudiksi määritellyn sairauden hoitoon käytettävän lääkeaineen myyntiä sekä käyttöä, ja myöhemmin seurattavien sairauksien määrää on kasvatettu viiteen. Jatkossa tuotetta on tarkoitus laajentaa seuraamaan myös muita sairauksia, mutta tärkein kehityssuunta on syventää olemassa olevaa dataa uusilla datalähteillä.

Ketterä tuotekehitys jättää tilaa ideoille ja luovuudelle

Yhteistyön alussa Lääketietokeskus ja Digian tiimi kehitti kahden eri loppuasiakkaan kanssa yhteistyössä erillisiä raportteja, jotka visualisoivat eri kansantaudin lääkehoidosta kertovaa dataa. Samalla rakennettiin monistettavissa olevaa perustaa, jota voitaisiin käyttää uusien raporttien kehittämisessä ja olemassa olevien jatkokehityksessä.

Tuotekehitystä tehtiin ketterän kehityksen periaatteita soveltaen. Mikko Polvi Lääketietokeskuksesta toimi tuoteomistajana ja loppuasiakasyritysten edustajat muodostivat eri käyttäjäryhmät.

Polvi kertoo, että alussa heillä oli vain ylätason käsitys siitä, mitä kehitettävältä tuotteelta haluttiin, joten ensin haluttiin rakentaa tuotteesta ns. kävelevä luuranko ja antaa sen jälkeen tilaa tuotekehitystiimin ja käyttäjäryhmien näkemyksille jatkon suhteen.

Ensimmäiset myyntivalmiit tuotteet syntyivät muutamassa kuukaudessa, ja tuotekehitys on sen jälkeen jatkunut keskeytyksettä.

”Digian tiimi sai hyvin nopeasti rakennettua ne peruselementit, jotka olimme alussa tuotteelle määrittäneet. Ensimmäisen version nähtyään loppuasiakkaan eri käyttäjäryhmät alkoivat oivaltaa sen mahdollisuuksia, ja tämä synnytti eräänlaisen itseään ruokkivan kehityssyklin. Digian tiimi pystyi toteuttamaan kaikki toiveet nopeasti ja luovasti, joten ensimmäiset myyntivalmiit tuotteet syntyivät varsin nopeasti”, Polvi muistelee.

Lääketietokeskus on edelläkävijä julkisten datalähteiden hyödyntämisessä

Julkisten datalähteiden hyödyntäminen tiedolla johtamisessa on verrattain uusi ilmiö. Terveydenhuollon alalla asennoituminen tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen on viime vuosina muuttunut myönteiseksi, ja vuonna 2019 voimaan tulleen Toisiolain myötä terveydenhuollon dataa on myös tuotu avoimesti saataville.

Tämän vuoksi Lääketietokeskuksella on ollut erinomaiset edellytykset luoda julkisen datan avulla entistä monipuolisempia ja syvempiä datatuotteita. Mikko Polvi kertoo, ettei vastaava ole aiemmin ollut mahdollista ja globaalilla tasolla Suomi on data-analytiikan, edistyneen analytiikan ja tiedolla johtamisen edelläkävijä.

”Ilman asenneilmapiirin ja lain muutosta sekä niitä konkreettisia teknisiä toimenpiteitä, joita esim. THL ja Kela ovat tehneet datan saatavuuden parantamiseksi, ei tällainen olisi ollut mahdollista. Tällä hetkellä käydään Euroopan tasolla keskustelua terveydenhuoltoon liittyvien datakäytäntöjen yhtenäistämisestä ja tässä Suomella on tilaisuus olla todellinen suunnannäyttäjä”, Polvi sanoo.

Julkisen datan toisiokäyttö ei kuitenkaan ole yhtä suoraviivaista kuin itse määriteltyyn muotoon tallennetun datan. Koska datan toisiokäytössä tavoitteena on löytää sille käyttötapoja, joita ei ole datan määrittelyvaiheessa huomioitu, vaatii se tekijältään vahvaa liiketoiminnallista näkemystä sekä huippuluokan osaamista datan käsittelyssä ja visualisoinnissa.

Jälkimmäistä osaamista Lääketietokeskus etsi kumppaniltaan, ja Digian analytiikkatiimi vastasi odotuksiin erinomaisesti.

”Digian tiimiä täytyy kiittää erinomaisesta ongelmanratkaisukyvystä ja avoimesta suhtautumisesta uudenlaisiin haasteisiin. Toinen merkittävä asia oli se, että vaikka tiimissä on tapahtunut yhteistyömme aikana muutoksia, se ei ole näkynyt työn laadussa tai tehokkuudessa millään tavalla”, Polvi toteaa.

Datan mahdollisuuksista on raapaistu vasta pintaa

Lääketietokeskuksella on toimialansa ja oman historiansa vuoksi edellytykset olla datatuotteiden edelläkävijä. Terveydenhuollon ala on siitä poikkeuksellinen, että dataa on olemassa valtavasti, ja Suomessa sekä muissa Pohjoismaissa sen toisiokäytön suhteen ilmapiiri on avoin.

Samalla erilaiset edistyneen analytiikan teknologiat ja osaaminen kasvavat vauhdilla. Tämän vuoksi Mikko Polvi näkee, että tiedolla johtamisen ja datan hyödyntämisen suhteen ollaan nyt erittäin mielenkiintoisen matkan alussa.

Johtotähtinä matkalla toimivat suuren linjan tavoitteet vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta ja henkilökohtaisesta lääkehoidosta.

”Tiedolla johtaminen ja julkisen datan toisiokäyttö ovat erittäin mielenkiintoisia kehittyviä ilmiöitä, joista me olemme vasta raapaisseet pintaa. Datalla tulee olemaan kriittinen rooli terveydenhuollon ja lääkehoidon kehityksessä, sillä tiedon lisääntyessä pystytään potilaille tarjoamaan jatkuvasti täsmällisempää ja tehokkaampaa hoitoa”, Polvi sanoo.

Tulevaisuudessa nähtäviä käytännön sovelluksia on vielä kuitenkin vielä vaikea arvata.

”Datan hyödyntämisen luonteeseen kuuluu se, että se paljastaa mahdollisuutensa vain kokeilujen kautta, joten on mahdotonta arvioida, mitä kaikkea tulevaisuudessa voidaan vielä tehdä. Omalle matkallemme olemme löytäneet Digiasta erinomaisen kumppanin”, Polvi toteaa lopuksi.