Digiarjen sankari: Pasi Luoma-aho työskenteli Digiassa jo ennen nykyisen Digian syntyä

Digiarjen sankarit -blogisarjassa kurkistetaan digialaisten arkeen ja tarinoihin. Tässä blogissa pääsemme kuulemaan Digialle takaisin palanneen Pasi Luoma-ahon uratarinasta. Lue, millaista Digialla oli aiemmin  ja miltä paluumuutto on tuntunut. 

"Ammatinvalinnan tunneilla olin nähnyt kuvia isoista ihmeellisistä laitteista, joiden vieressä seisoskeli tärkeän näköisiä henkilöitä nauhakeloja hypistelemässä. Mitähän nuo oikein tekevät? Noh, asiat johtivat toisiin, ja lopulta päädyin opiskelemaan Helsingin Yliopistoon uutta ja ihmeellistä alaa: tietojenkäsittelyoppia, eli ATK:ta (vuonna miekka ja kivi).

Työt ATK-alalla aloitin jo heti ensimmäisen lukuvuoden jälkeen operaattorina ja dokumentoijana. Reikäkorttien lävistyskin ehti tulla tutuksi. Ensimmäiset PC:t ja CP/M (Control Program for Microcomputers) odottelivat kuitenkin jo nurkan takana lopullista läpimurtoaan. 

Tieni johti opiskelujen ohessa varsin pian ohjelmistotalo Sycon’iin koodaamaan ja konvertoimaan Basic-ohjelmia. Sillä tiellä olen edelleen. Syconista lohkesi vuonna 1990 SysOpen, joka nyttemmin tunnetaan nimellä Digia. Olen siis ollut Digiassa töissä jo kauan ennen nykyisen Digian syntymää. 

 On ollut hienoa todeta, että laatuun ja osaamiseen satsataan Digialla edelleen vahvasti.

Ensimmäiset 20+ työvuottani vierähtivät erilaisissa ohjelmistokehityshankkeissa ja toimeksiannoissa koodarina, suunnittelijana, määrittelijänä, projektipäällikkönä/projektivastaavana ja niin edelleen.. Kun käytännön kokemusta ohjelmistotoimituksista ja asiakkaiden kanssa työskentelystä oli ehtinyt karttua, hyppäsin talon sisällä uusiin saappaisiin laatupäälliköksi. Laatusertifikaatin vaalimisen ja laadukkaiden toimintatapojen jatkuvan kehittämisen lisäksi haluttiin jo silloin olla etukenossa myös osaamisen kehittämisen ja kehittymisen osalta, uusia trendejä ja asiakkaiden valintoja seuraten. Yrityksessä alettiinkin satsata vahvasti myös sisäiseen koulutukseen ja omien asiantuntijoiden osaamisen jakamiseen. Ei aikaakaan, kun löysin itseni koordinoimasta koko kuviota. Syntyi OpenCollege, nykyisen Digia Akatemian sekä heimotoiminnan esi-isä. On ollut hienoa todeta, että laatuun ja osaamiseen satsataan Digialla edelleen vahvasti.

Viimeiset kuusi vuotta olen ollut mukana useissa eri toimialoille toteutetuissa tietovarastoprojekteissa. Tekemiseni ovat yleensä asemoituneet omien ja asiakkaiden asiantuntijoiden välimaastoon: käsite- ja tietomallinnus (erityisesti Data Vault), tietovirtojen ja tietojen käsittelysääntöjen määrittely ja suunnittelu, työmäärien arviointi, toteutuksen ohjeistus ja niin edelleen.

Luen dataa. Koska - kuten kollega Ari aikanaan hienosti tiivisti - data opettaa. Tarvittaessa luen myös ohjelmakoodia, vanhaa tai uudempaa. Haluan ymmärtää, mitä tiedot merkitsevät, miten tiedot syntyvät, miten tiedot liittyvät toisiinsa ja mihin tietoja tarvitaan. Kaiken tämän muodostamani ymmärryksen yritän sitten parhaani mukaan muotoilla ja dokumentoida palvelemaan sitä, mitä olemme asiakkaalle toteuttamassa.

Pitkällä työurallani tuli lopulta monien vaiheiden jälkeen eteen tilanne, jolloin oli ryhdyttävä miettimään, mitä haluan tehdä isona. Koko työurani oli liittynyt siihen, että tehdään ja toimitetaan asiakkaille järjestelmiä tai sovelluksia, joilla talletetaan ja ylläpidetään operatiivisia tietoja. Aikani tulevaisuutta mietittyäni tulin tulokseen, että oli koittanut aika ryhtyä ottamaan selvää, mihin ja miten kaikkea tuota talteen laitettua tietomassaa voisi ja kannattaisi hyödyntää. Olin jo kuullut paljon hyvää Avareasta ja sen rennon asiallisesta meiningistä. Entisten kollegojen myötävaikutuksella pääsin lopulta perustelemaan Avarean haastattelijoille, miksi heidän kannatti palkata juuri minut. Avareassa ehti vierähtää 6 vuotta, ja kun Avarea sitten liittyi osaksi Digiaa, tie johdatti takaisin vanhaan tuttuun taloon.

 Olen myös päässyt omissa työtehtävissäni usein muokkaamaan moton ”Tunne asiakkaasi” muotoon ”Tunne asiakkaasi asiantuntijat ja se, mitä he tekevät”. Sitä kautta löytyy yhteinen kieli ja terminologia, joilla asioista on paljon helpompi keskustella. Samalla oma ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta ja arjesta kasvaa kohisten. Se on arvokasta ja palkitsevaa, puolin ja toisin. Rennon asiallisessa ilmapiirissä hoituvat myös hankalammat tilanteet yhteisymmärryksessä

Omat työtehtävät ovat jatkuneet entiseen malliin. Vanhoja kollegoja putkahtelee siellä täällä esiin. Toivottavasti saan olla jatkossakin mukana yhtä mielenkiintoisissa projekteissa ja toimeksiannoissa kuin tähän saakka, sukeltamassa dataan. Vanha koodariminäkin on alkanut ajoittain nostella päätään. Josko sitä vielä…

Parasta täällä on omat kollegat ja asiakkaiden asiantuntijat, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään. Olen voinut ja saanut usein vaikuttaa myös siihen, millä tavalla hommat käytännössä hoidetaan. Olen myös päässyt omissa työtehtävissäni usein muokkaamaan moton ”Tunne asiakkaasi” muotoon ”Tunne asiakkaasi (lähdejärjestelmien) asiantuntijat ja se, mitä he tekevät”. Sitä kautta löytyy yhteinen kieli ja terminologia, joilla asioista on paljon helpompi keskustella. Samalla oma ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta ja arjesta kasvaa kohisten. Se on arvokasta ja palkitsevaa, puolin ja toisin. Rennon asiallisessa ilmapiirissä hoituvat myös hankalammat tilanteet yhteisymmärryksessä.

Tätäkään ette (ehkä) tienneet minusta:

• Olen voittanut pesäpallon Suomen mestaruuden Vimpelin Vedon riveissä. (Ampiaiset, alle 13v)
• Olen myös Euroopan ja Maailman Mestari sekä edustanut Suomea ’Olympialaisissa’ 4 kertaa. (Radioamatöörien kansainväliset kilpailut)
• Sähkötys (morse) on toinen äidinkieleni
• "Hyvää pyritähän tekemähän, priimaa pukkaa tulemahan!”