Digian Hammer-hankkeessa kokeillaan ja tehdään AI-oivalluksia

Digialla on käynnissä Hammer-niminen sisäinen AI-kehityshanke, jonka tavoitteena on vahvistaa tekoälytekemistä arjessa sekä kehittää uusia tapoja hyödyntää AI-kyvykkyyttä myös ohjelmistokehityksessä. Hankkeeseen liittyvä Mob programming -sessio Jyväskylässä oli hieno esimerkki siitä, miten digialaiset vievät tekoälyä konkreettisesti koodauksen osaksi.

Hammerin Software Development -streamin vetäjä, Senior Manager Matti Saarikallio, kokosi lokakuussa joukon ohjelmistokehittäjiä Mob programming -päivään Digian jatkuvan oppimisen Senior Trainee -hengessä. Tapahtumassa ratkottiin tällä kertaa sähkön hintaennusteen rakentamista tekoälyavusteisesti GitHub Copilot -agentin avulla.

Koodataan yhdessä ja jaetaan osaamista 

Mob programming on tehokas tapa oppia yhdessä. Ideana on koodata yhdellä koneella porukalla, mutta vaihtaa koodin kirjoittajaa vuorollaan. Se voi tuntua jännittävältä ajatukselta, mutta tapa luo toisaalta turvallisen ympäristön, jossa jokainen saa tukea ja ohjausta muilta osallistujilta. Tekoälyn opettelussa (kuten monessa muussakin asiassa) on teoreettisen tutustumisen sijaan tärkeää päästä oikeasti tekemään, painottavat session kokeneet vetäjät.

”Mobaamalla kun tehdään, niin siinä yhdessä ihmetellään. Organisaation ymmärrys kuitenkin kasvaa, kun tietoa haetaan ja hyödynnetään yhdessä”, kiteyttää Group Manager Anssi Ylönen.

Tekoälyn rooli ohjelmistokehityksessä 

Saarikallio ja Ylönen ovat pohtineet paljon tekoälyn vaikutusta ohjelmistokehitykseen. Molempien tämän hetken näkemys on, että koodarin rooli laajenee ja toimintaympäristö saattaa muuttua entistä monimutkaisemmaksi. Jatkossa koodarin työtehtäviin kuuluu todennäköisesti enemmän esimerkiksi määrittelyä, sillä tekoäly pystyy luomaan koodia automaattisesti määrittelyn pohjalta. Mob programming onkin hyvä tapa nostaa esiin keskustelua siitä, mitä tekoälyllä voi ja ei voi tehdä.

”Tekoälyn kanssa kokeiluissa yllättävintä on ollut se, miten hyvin AI tuottaa koodia käskyjen pohjalta. Toisaalta laatu ja ylläpidettävyys mietityttää, lisäksi tekoäly tuo kokonaisratkaisuun kompleksisuutta. Faktaa on kuitenkin se, että aika moni asia tulee todennäköisesti muuttumaan. On jännä nähdä sekin, miten tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa rekrytointikriteereihin”, pohtii Ylönen.

Mitä yhteinen koodaushetki opetti? 

Mob programmingin aikana todettiin, että käytetty runko toimi hyvin: specs – product requirements – technical specification – implementation plan.

Kehitys eteni jouhevasti, ja jo muutamassa tunnissa päästiin lähes tuotantovalmiiseen ratkaisuun. Laatu ja testaus kuitenkin puhuttivat. Lisäksi esiin nousi kysymys siitä, miten varmistetaan ratkaisun turvallisuus.

“Tarkistuspisteet on hyvä miettiä ennakkoon, jotta pysyy yllä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä. Paalutus on tärkeää, ja kun tiedetään mihin ollaan menossa, homma pysyy raiteillaan. Tällä kertaa meillä oli paikalla myös seniorikaverit, jotka ymmärsivät ja ymmärtävät varmuudella mitä koodissa tapahtuu. Mutta AI:n kanssa saa olla tarkkana, sillä tunnistan itsekin houkutuksen painaa ”yes” ja siirtyä eteenpäin palaamatta lukemaan koodia”, kiteyttää Saarikallio.

Hammer iskee jatkossakin monella tavalla

Tekoäly on tullut voimalla osaksi kaikkien arkea. Kokeilujen, projektien ja oppimisen myötä se on ansainnut pysyvän paikan myös Digia työkalupakissa, joten tietotaidon lisääminen Hammer-hankkeen alla jatkuu. Todennäköisesti jopa kiihtyy.

Mob programming -tapahtumat ovat yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Digialla lisätään, kehitetään ja jaetaan tekoälyosaamista – pilke silmäkulmassa vasaroiden. Siksi seuraavassa sessiossa valittua haastetta ratkotaan vuorostaan Claude AI:lla, ihan vertailumielessä.

Hyviä ja hyödyllisiä tekoälykokeiluja kaikille!