Seuraavan sukupolven liiketoimintamalli haastaa nettialustat – ja avaa uudenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Maailman suurimmat yritykset ovat nyt alustatalouden jättejä, mutta näkyvissä on merkittävä käänne. Uudenlaiset ekosysteemit ovat jo alkaneet ravistella perinteisiä malleja ja kokonaisia toimialoja. Ne avaavat myös suomalaisille organisaatioille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Maailmassa on viime vuosina nähty suuri bisneksen muutos, kun alustatalouden yritykset ovat nousseet keskeiseen asemaan alalla toisensa jälkeen. Näkyvissä on kuitenkin muutos, joka voi luoda seuraavat suuret menestystarinat.

Bisneksen verkostoitumisen voi jakaa kolmeen suureen murrosvaiheeseen. Ensin markkinoille tuli yrityksiä – esimerkiksi Nokia – jotka menestyivät hallitsemalla ja optimoimalla monimutkaisia globaaleja toimitus- ja arvoketjuja. Sitten valtaan nousivat digitaaliset alustat, mikä synnytti Googlen, Airbnb:n, Facebookin ja Uberin tapaisia jättejä. Molemmissa malleissa toiminnan keskiössä on yleensä yksi dominantti yritys. Markkinoille on kuitenkin tulossa kolmas ja vielä kilpailukykyisempi malli.

"Esimerkiksi tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan seuraava askel ovat dataa jakavat ekosysteemit, jotka ovat avoimempia ja tasa-arvoisempia kuin tämän hetken alustatalous", kertoo Digian Data Insight -liiketoiminta-alueen johtaja Anna Wäyrynen.

Näillä uusilla ekosysteemeillä on potentiaalia muuttaa koko maailmaa. Niiden voimasta on saatu esimakua esimerkiksi logistiikassa ja finanssimarkkinoiden lohkoketjuja hyödyntävissä palveluissa, kuten Bitcoinissa.

"Tällaisissa ekosysteemeissä ei ole yhtä dominanttia peluria vaan useita tasa-arvoisia toimijoita, joilla on yhteisiä tai toisiaan täydentäviä tavoitteita. Osapuolet sopivat yhteisistä pelisäännöistä ja hyödyntävät teknologiaa esimerkiksi datan jakamiseen ja asioiden automatisointiin. Tämä on hyvin mielenkiintoinen maailma", toteaa Mikko Hakola, joka toimii Digialla johtajana iPaaS ja Open Source -integraatioissa.

Lue myös: Digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa

Uusi malli on tehokas – ja joskus lähes välttämätön

Uudenlaiset ekosysteemit ovat tehokkaita ja hyödyllisiä useistakin syistä. Niillä saadaan käyttöön digitaalisten alustojen täysi voima, mutta paljon aikaisempaa joustavammin. Lohkoketjun tapaiset teknologiat mahdollistavat sen, ettei ekosysteemi tarvitse yhtä johdon ottavaa toimijaa. Näin yritykset saavat laajempia mahdollisuuksia täydentää ja tehostaa toistensa palveluita ja luoda uusia innovaatioita.

Hakola kertoo, että tämä avaa yrityksille valtavasti mahdollisuuksia. Ekosysteemimallilla voidaan luoda uudenlaisia palveluita ja liiketoimintamalleja, avata uusia myyntikanavia ja markkinoita, parantaa asiakaskokemusta ja luoda esimerkiksi uudenlaisia tapoja yhteistyöhön.

Ekosysteemien avulla saadaan myös kerättyä suurempia datamassoja esimerkiksi tekoälyn ja koneoppimisen käyttöön. Pienemmätkin yritykset saavat näin keinoja haastaa jopa netin jättiyrityksiä.

Wäyrynen kertoo, että tietojen jakaminen ekosysteemissä on usein luonnollinen kehitysaskel tai melkeinpä välttämättömyys. "Hyvä esimerkki tästä ovat logistiikkaketjut, joissa datan jakaminen voi tehostaa toimintaa erittäin paljon. Tai kiertotalous, jossa on pakko kerätä dataa ja ymmärtää materiaalivirrat todella hyvin, jotta yritys ylipäätään voi hoitaa liiketoimintaansa", hän toteaa.

Kevyimmillään ekosysteemi voi alkaa vain kahden yrityksen yhteistyönä. "SEB:n ja Wärtsilän yhteistyö on mielenkiintoinen toimialarajat ylittävä esimerkki", kertoo Wäyrynen. Yhtiöt kehittivät vienti- ja tuontikaupan rahoituksessa käytettävään remburssiin digitaalisen prosessin. Näin päästiin eroon perinteisestä hitaasta paperityöstä. Prosessi voitiin suurelta osin automatisoida ja tehdä huomattavasti nopeammaksi.

Hakola nostaa toiseksi esimerkiksi Suomen lentoasemia operoivan Finavian. Sen digitaalisen ekosysteemin avulla pyöritetään lentokenttien erilaisia palveluita yhdessä kumppanien kanssa.

Järeimmillään uudet ekosysteemit voivat olla valtavia globaaleja verkostoja, jotka muuttavat kokonaisten toimialojen liiketoimintamalleja. Esimerkiksi logistiikkaan on syntynyt uusia lohkoketjupohjaisia ekosysteemejä, jotka avaavat lähes reaaliaikaisen näkymän kansainvälisten kuljetusten monimutkaisiin toimitusketjuihin.

Ekosysteemejä muodostuu myös lainsäädännön muutosten kautta. Hakola kertoo, että Euroopan PSD2-direktiivi on jo muuttanut pankkisektoria. Suurimpien pankkien ympärille on muodostunut Fintech-yrityksiä, jotka hyödyntävät pankkien dataa avoimien api-rajapintojen kautta. Tällaisia yrityksiä on tosin syntynyt odotettua vähemmän, mikä on herättänyt kysymyksiä regulaation tehosta ekosysteemien synnyttämisessä. Wäyrynen toteaa, että kun datan jakamiseen lähdetään vapaaehtoisesti, voidaan ehkä vielä paremmin huomioida osallistujien tarpeet ja synnyttää uusia innovaatioita.

Lue myös: Voiko yrityksesi menestyä alustatalouden taistelussa

Anna Wäyrynen, Head of Data Insight & Mikko Hakola, Director

Suurimmat haasteet eivät liity tekniikkaan

On tärkeää, että uudenlaisten ekosysteemien teknologinen ja myös juridinen perusta rakennetaan hyvin. Hakola ja Wäyrynen kertovat, että teknisiin toteutuksiin löytyy hyväksi havaittuja malleja moderneilla teknologioilla. Juridisia kysymyksiä taas helpottavat valmiit sopimuspohjat ja esimerkiksi Sitran Suomessa kehittämä sääntökirja.

”Ekosysteemien rakentamisen suurimmat kysymykset liittyvät yrityksen strategiaan ja uusien liiketoimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen. On myös tärkeää miettiä, millaista kilpailuetua ekosysteemin avulla haetaan, ja miten organisaatio voisi jakaa tietoa aiempaa avoimemmin”, kertoo Hakola.

Wäyrynen neuvoo miettimään liiketoiminnan näkökulmaa hankkeen alusta lähtien. "Digian järjestämissä ekosysteemityöpajoissa hyödynnetään mallia, jossa jo alkuvaiheessa kaikki saavat hyvän käsityksen siitä, millaista arvoa ekosysteemi tuo eri osapuolille", hän kertoo. Näin kehitystyö lähtee liiketoiminnan kannalta heti oikeaan suuntaan, olipa kysymys oman ekosysteemin luomisesta tai olemassa olevaan ekosysteemiin liittymisestä.

Hakola muistuttaa, että ekosysteemiajattelu kannattaa liittää tiiviisti yrityksen strategiaan. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että ekosysteemit johtavat todennäköisesti aivan uudenlaisiin innovaatioihin, joita ei osata vielä ennakoida. Kuvaava esimerkki alustatalouden puolelta on kirjakauppana aloittanut Amazon, joka tarjoaa nyt pilvipalveluja.

Ekosysteemin luomisessa on tietenkin tärkeää huomioida erilaiset eettiset näkökulmat esimerkiksi datan hyödyntämisessä. "Täytyy myös syntyä luottamus siihen, että kaikki toimivat samoilla säännöillä. Sekin on ekosysteemin näkökulmasta vastuullisuutta", sanoo Wäyrynen. Luottamusta ja turvallisuutta voidaan lisätä merkittävästi moderneilla teknologioilla.

Näyttää selvältä, että uudenlaiset ekosysteemit ja datan verkostomainen hyödyntäminen muuttavat yhä voimakkaammin liiketoimintaa ja markkinoita tulevina vuosina. Suomalaisilla yrityksillä on erinomainen mahdollisuus jatkaa kehityksen kärkijoukossa ja tuottaa uusia menestystarinoita. Wäyrynen kuitenkin muistuttaa, että tulevaisuuden menestys ei synny itsestään vaan sitä täytyy lähteä rohkeasti ja aktiivisesti kehittämään.