FI
SV
ENTekisitkö yhteistyötä yrityksen kanssa, joka ei käsittele dataa vastuullisesti? Tuskinpa – ja pian yhä useampi asiakas ja kumppani vaatii tästä konkreettista näyttöä. Luottamuksesta on tulossa yksi suurimpia kilpailuetuja, ja samalla se avaa aivan uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Miten kävi yrityksille, jotka eivät huomioineet ilmastonmuutoksen torjuntaa? Aluksi ei ehkä mitään. Mutta sitten pankit alkoivat sulkea niiden rahoituskanavia, sijoittajat vierastaa osakkeita ja asiakkaat vältellä tuotteita.
Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen uskoo, että sama ilmiö voi pian näkyä uudella tärkeällä alueella – datan käytön vastuullisuudessa.
”Luottamus on tulevaisuudessa yksi suurimpia kilpailuetuja”, hän sanoo.
Kyse on myös taloudellisesti hyvin merkittävästä asiasta.
”Euroopan datatalouden eli dataan perustuvien tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaikutusten arvoksi ennustetaan vuonna 2025 noin 830 miljardia euroa”, Härkönen kertoo.
Digitalisaation murroksen edetessä kuluttajat ja valtiot ovat heränneet vastuullisuuden ongelmiin, joita datan käyttöön liittyy. Yrityksiltä on alettu kysyä tiukkoja kysymyksiä, ja asiassa eletäänkin jonkinlaista murroskautta. Mutta mitä vastuullisuus datan käytössä oikein tarkoittaa? Ja miten se avaa yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia, joilla voidaan hyödyttää kaikkia osapuolia ja koko yhteiskuntaa?
Datatalouden kaksi perusongelmaa
Datataloudessa näyttää olevan kaksi keskeistä ongelmaa. Kuluttajat ovat ensinnäkin huolissaan yksityisyydestä ja siitä, millainen kontrolli heillä on omaan dataansa ja sen käyttöön. Viime vuosina on paljastunut, miten esimerkiksi markkinoinnin kohdistamista on saatettu käyttää hyvin vastuuttomilla tavoilla vaikkapa joidenkin maiden vaalien yhteydessä.
”Tässä data-alustatalouden nykyinen muoto on epäonnistunut, ja äänet kuluttajakentässä kovenevat koko ajan”, sanoo Härkönen. Seuraus on, että ihmiset eivät enää halua antaa dataansa muiden käyttöön vaan pikemminkin vetävät sitä pois palveluista.
”Data-alustatalouden nykyinen muoto on epäonnistunut, ja äänet kovenevat koko ajan”
Yrityksissä huolta herättää toisenlainen haaste.
”Tutkimme datataloutta neljässä eri maassa. Tulosten mukaan yritykset kokevat ongelmalliseksi, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset datajätit pelaavat omilla säännöillään”, Härkönen sanoo. Eurooppalaiset yritykset kokevat, että jättiyritysten etumatka on kasvanut liian suureksi ja että pienempien pelureiden on vaikea kilpailla markkinoilla.
Molempia keskeisiä ongelmia on kuitenkin mahdollista korjata. ”Ratkaisu on se, että muodostetaan uusilla pelisäännöillä toimivia dataekosysteemejä, jotka perustuvat luottamukseen ja palvelevat aidosti yrityksiä, asiakkaita ja kansalaisia”, sanoo Härkönen.
Tiina Härkönen, johtava asiantuntija, Sitra & Anna Wäyrynen, Head of Data Insight, Digia
Näin rakennetaan dataekosysteemejä – Digia on tarttunut haasteeseen
Ekosysteemit nousevat tulevina vuosina tärkeään rooliin, sillä vain toimimalla verkostomaisesti voidaan luoda riittävän suuria ja monipuolisia datamassoja uudenlaisten ja aidosti hyödyllisten palvelujen rakentamiseen.
”Jotta jollekin toimialalle voi rakentua dataekosysteemi, jonkun on otettava aloitteentekijän rooli. Se ei kuitenkaan tarkoita ekosysteemin sääntöjen sanelemista, vaan toimintamalli on rakennettava tasapuolisesti ekosysteemin eri toimijoiden kesken”, toteaa Anna Wäyrynen, joka on pitkään perehtynyt datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja nousevaan kysymykseen vastuullisuudesta. Nykyään hän johtaa Digian Data Insight -liiketoiminta-aluetta.
Digia on itse mukana luomassa tällaisia ekosysteemejä. Wäyrynen kertoo, että rooli tulee yhtiölle varsin luonnollisesti johtuen sen pitkästä kokemuksesta esimerkiksi data-analytiikan uudenlaisten sovellusten, integraatioiden ja API-rajapintojen rakentajana.
”Meillä on asiakaskuntamme kautta laaja näkyvyys siihen, millaisia datan hyödyntämisen ja jakamisen kysymyksiä eri toimialoilla pohditaan. Autamme asiakkaita rakentamaan datan jakamiseen perustuvia ekosysteemejä hyödyntämällä esimerkiksi Sitran dataverkostotyöpaja-menetelmiä, joista meillä on hyviä kokemuksia”, Wäyrynen kertoo.
Hän toteaa, että joillain aloilla esimerkiksi kilpailuasetelma voi hankaloittaa keskustelua. Siksi Digian tapainen ulkopuolinen toimija voi helpottaa hankalien kohtien käsittelyä.
Avainasemassa on kuitenkin vastuullisuus.
”Datan jakaminen ekosysteemeissä on yksi tulevaisuuden suuria menestystekijöitä. Mutta kuka haluaa luovuttaa dataa tai tulla mukaan yrityksen ekosysteemiin, jos siinä ei toimita vastuullisesti”, Wäyrynen kysyy.
Digia loi vuoden 2021 alussa uuden vastuullisuusraamin, jonka myötä datan käytön vastuullisuutta seurataan entistä järjestelmällisemmin sekä omissa että asiakasprojekteissa. Tätä varten kehitettiin myös uudenlaisia mittareita.
Ensimmäinen mittari on hyvin konkreettinen. Digia alkaa raportoida vuositasolla asiakasprojekteissa tehtyjen tietosuojavaikutusten ja tietoturva-analyysien kasvua. Tämä on tärkeää, sillä tietosuojan ja tietoturvan parantaminen on yksi merkittävä keino parantaa datan käytön vastuullisuutta.
Vastuullisuusraamiin lisättiin myös toinen seurattava asia: Digia pyrkii aktiivisesti edistämään datan eettistä hyödyntämistä. Keinot ja toimenpiteet vaihtelevat erityyppisissä projekteissa. Datan käytön vastuullisuus pyritään kuitenkin aina ottamaan huomioon, ja konkreettisista toimista raportoidaan vuosittain.
Uudenlaisia mahdollisuuksia bisnekselle: datan käyttö yhteiseksi hyväksi
Datalla voidaan tehdä yhteiskunnassa paljon hyvää, ja se onkin yksi tapa käyttää dataa vastuullisesti. Wäyrynen nostaa esimerkiksi terveysteknologian. Jos voidaan yhdistää dataa esimerkiksi ihmisten terveystiedoista, aktiivisuudesta ja ruokaostoksista, pystyttäisiin luomaan paljon nykyistä parempia terveyspalveluja. Ihmiset voisivat saada aivan uudenlaisen näkymän oman terveytensä parantamiseen – ja esimerkiksi lääkärit ja personal trainerit voisivat hyödyntää samoja tietoja.
Datalla voi tehdä yhteiskunnassa paljon hyvää. Myös se on vastuullisuutta.
”Yllättävän suuri osa ihmisistä on halukkaita jakamaan dataansa, jos he kokevat sen hyödylliseksi ja jos yksityisyys ja tietoturva pystytään takaamaan. Voi vain kuvitella, mitkä olisivat kansantaloudelliset ja -terveydelliset vaikutukset, jos esimerkiksi ihmisten älykelloista ja -sormuksista saataisiin tietoa laajempaan käyttöön”, sanoo Härkönen.
Samantyyppisiä ratkaisuja voitaisiin kehittää alalla toisensa jälkeen. Dataa on hyödynnetty esimerkiksi ihmisten ja organisaatioiden hiilijalanjäljen laskentaan ja visualisointiin, mikä tehostaa päästöjen vähentämistä. Wäyrynen kertoo, että Digialla hiilijalanjäljen laskentaa on kokeiltu esimerkiksi asiakastilaisuuksissa.
”Data on keskeinen tekijä myös kiertotaloudessa, sillä sen avulla materiaalivirtojen käsittelystä saadaan tehokkaampaa”, toteaa Wäyrynen.
Datan hyödyntämiseen avautuu lisäksi suuria mahdollisuuksia teollisuudessa. Suomessa esimerkiksi Kone on ollut uranuurtaja tällaisten ekosysteemien rakentamisessa.
”Jotta voi tehdä yhteiskunnallisestikin merkittäviä asioita, täytyy jakaa dataa ja tehdä yhteistyötä”, toteaa Wäyrynen.
Varo datan käytön virheitä – myös ympäristöongelmia
Datan vastuulliseen käyttöön liittyy myös monia käytännön näkökulmia. Yrityksen pitää ymmärtää, mitä dataa sillä on, ja hyödyntää sitä lakien mukaisesti sekä vastuullisesti. Wäyrynen painottaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Yksilön etu ja oikeudet tulisi huomioida yli lain vaatimustenkin.
Myös datan suojaamisesta on huolehdittava asianmukaisesti.
”Vastaamon tapaus on aika karu esimerkki. Jos asiat eivät ole kunnossa, sillä voi olla hurjia seuraamuksia”, muistuttaa Wäyrynen.
Tekoälyjärjestelmiin liittyy omia datan vastuullisuuden kysymyksiä. ”Keskeinen kysymys on, milloin tarvitaan ihminen tekemään päätös, ja milloin taas on yhtä vastuullista, että kone tekee ratkaisun”, sanoo Wäyrynen. On tärkeää myös varmistua siitä, ettei tekoälyn opettamiseen käytetty data aiheuta vinoumia tekoälyn toimintaan.Vielä yksi vastuullisuuden näkökulma liittyy datan käsittelyn ympäristövaikutuksiin. Jos dataa säilytetään ja käsitellään tehottomasti, voidaan tuhlata melkoisesti energiaa. Esimerkiksi lohkoketjujen ilmastoystävällinen hyödyntäminen vaatii asiantuntemusta.
Wäyrynen kehottaa kuitenkin miettimään erityisesti asian myönteistä puolta. Datan avulla voidaan rakentaa valtavasti hyviä ja vastuullisia palveluja – ja kokonaisia ekosysteemejä – jotka hyödyttävät kaikkia. Tuore esimerkki on vaikkapa Suomen Punaisen Ristin innovatiivinen tekoälysovellus, joka auttaa hyödyntämään tehokkaammin vapaaehtoisten avun.
Härkönen kannustaa samanlaiseen ajatteluun.
”Toivomme, että ihmisille kommunikoitaisiin enemmän myös sitä, mitä hyötyä heidän datansa käytöstä on. Tässä on tuhannen taalan paikka yrityksille.”
Härkösen kuva: Miikka Pirinen / Sitra
Wäyrysen kuva: Jarkko Mikkonen