FI
SV
EN
Nykyisessä pysyvästi epävakaassa maailmassa yritysten ja organisaatioiden sekä myös yhteiskunnan on päivitettävä toimintatapojaan poikkeuksellisen nopeasti aiempaan verrattuna.
Ketterällä innovatiivisuudella onkin yhteiskuntien selviämisen kannalta olennainen rooli, kuten selvisi Digian 16.9.2025 järjestetyn Unlock Your Ingelligence -kutsuvierastilaisuuden monista monipuheenvuoroista.
Digian vuosittain järjestämään keskustelutilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 400 Suomen johtavien organisaatioiden ja yritysten päättäjää vaihtamaan ajatuksia turvallisen ja resilientin kasvun varmistamisesta.
Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta muistutti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan, että tällä hetkellä taloudelliset ja poliittiset epävarmuushuiput seuraavat toisiaan yhä kiihtyvässä tahdissa. Vaikuttaa siltä, että epävarmuudesta on tullut pysyvä olotila, johon organisaatioiden ja yhteiskuntien on vain sovitettava toimintansa.
“Ketteryyden ja turvallisuuden tasapainon haku tärkeä kysymys kaikille. Miten taata turvallisuus niin, että toimintakyky säilyy? Tähän ei ole aukotonta ratkaisua. Erilaiset päämäärät tarvitsevat erilaisia toteutuksia”, Levoranta sanoi.
Skaalausta ja kehityssyklejä
Äärimmäistä esimerkkiä ketteryyden merkityksestä voi hakea vaikka Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutuneesta Ukrainasta, joka on puolustautunut ylivoimaista vihollista vastaan jo vuosia – toisin kuin kukaan oikeastaan odotti.
Naton apulaiskomentaja ja esikuntapäällikkö Jarkko Karsikkaan mukaan Ukrainan menestys johtuu isolta osaltaan nimenomaan siitä, että maa sopeutuu muuttuviin oloihin ja kehittää nopeasti keinoja pärjätä niissä vihollistaan paremmin.
“Innovaatiot ovat merkittävä osa resilienssiä, koska niiden avulla pääsee ulos sellaisesta jatkuvasta iskujen vastaanottamisen kierteestä. Innovaatiot muuttavat pelikenttää niin, että iskut eivät enää osu tai tehoa”, Karsikas kuvaili tilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa.
Ukraina väistää iskuja esimerkiksi nopealla skaalaamisella. Sodan alkaessa maassa toimi kaksi drooneja valmistavaa yritystä. Nyt sadat yritykset tuottavat miljoonia drooneja vuodessa. Perinteisten ilmatorjunnan ja tiedustelun lisäksi Ukraina hyödyntää drooneja myös merisodankäynnissä.
“Kyse on sopeutumisesta. Kun Ukraina haastoi Mustanmeren herruuden drooneilla, Venäjä alkoi nitistää niitä lentokoneilla. Sen jälkeen Ukraina varusti droonit ilmasta ilmaan -ohjuksilla. Ja kun muutamia Venäjän helikoptereita ja hävittäjiä oli tiputettu, Venäjä ei enää uskaltanut hyökätä”, Karsikas kuvaili sopeutumisen ja kehittymisen sykliä.
Ukrainan jatkuvasti kehittyvästä osaamisesta hyötyy nyt myös koko muu Eurooppa, kun sikäläiset asiantuntijat auttavat droonihäirinnän kohteeksi joutuneita maita kuten Tanskaa.
Innovaatiot ovat merkittävä osa resilienssiä, koska niiden avulla pääsee ulos sellaisesta jatkuvasta iskujen vastaanottamisen kierteestä.
Vaikka Ukrainasta onkin paljon opittavaa, Karsikkaan mukaan Suomi on resilienssin mallimaita Euroopassa, koska meillä on kestävästi rakennettu teknologisesti varautunut yhteiskunta. Ja se avaa myös mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle.
“Ajatuksemme resilienssistä on paljon kypsemmällä tasolla kuin muilla mailla. Siksi jo pelkästään tämä suomalainen ajatusmaailma olisi merkittävä älyllinen vientituote, jota kannattaisi hyödyntää”, Karsikas sanoi.
Elävä strategia turvaa toimintakyvyn
Jatkuvassa muutoksessa oleva aika vaatii myös uudenlaista strategista kyvykkyyttä. Hyvä strategia ei enää tähtää johonkin pisteeseen ajassa ja tavoitteissa, vaan elää ja reagoi.
Osuuspankin pääjohtaja Timo Ritakallio totesikin omassa puheessaan, että yritysten viitekehys syntyy koko ajan uudelleen. Geopolitiikka on tullut yritysjohdon pöydälle, eikä ole sieltä lähdössä nähtävillä olevassa tulevaisuudessa mihinkään.
“Liiketoiminta tässä ajassa on kuin peli, jota ei voi pelata kuten päättyvää peliä – siis sellaista, jossa tiedetään vastustaja, peliaika ja käytettävissä olevat säännöt”, Ritakallio sanoi.
Elävän strategiatyön ydintä on kyky tehdä jatkuvasti uusia strategisia valintoja ja toteuttaa ne. Se puolestaan ei onnistu ilman huolellista skenaariotyötä.
Esimerkiksi Osuuspankissa hyödynnetään kolmea eri skenaariota viidestä eri tulokulmasta, jotka ovat talous, asiakas, kilpailuympäristö, teknologia ja sääntely. Näin pankki pystyy nopeasti ottamaan käyttöön sopivan toimintasuunnitelman, jos jotain yllättävää tapahtuu.
Nyt vaaditaan uudenlaista strategista kyvykkyyttä. Hyvä strategia ei enää tähtää johonkin pisteeseen ajassa ja tavoitteissa, vaan elää ja reagoi.
Yksi viime vuosien kovimmista strategian koetinkivistä on ollut vuoden 2020 pandemia.
“Pystyimme siirtämään 14 000 ihmistä etätyömoodiin kahdessa viikossa. Onnistumiselle oli hyvin tärkeää, että olimme jo ketteriä. Se mahdollisti muutokset ja sen, että pidimme silti toiminnan hyvin käynnissä”, Ritakallio muistelee.
“Kun aloitimme elävää strategiaprosessia vuonna 2018, pohdimme, että olemme ehkä menossa volatiiliin ja kompleksiin maailmaan. Emme kyllä osanneet ennustaa, että siitä tulee näin värikäs.”
Suomalaisten ihmisten ja yritysten varallisuutta käsittelee myös Verohallinto, jonka vero.fi-sivustoa voi pitää erittäin onnistuneena julkisena digipalveluna. Yksi syy sen menestykseen on pitkäjänteinen kehitystyö, joka jatkuu koko ajan.
“Verohallinto 1.0 oli jonot veroviraston ulkopuolella, kakkonen puolestaan nyt käytössä oleva Oma Vero. Tavoitteemme on Verohallinto 3.0. Jos tarvitsemamme tieto on yrityksillä digitaalisena, niin kysymys kuuluu, miten saamme sen käyttöön automaatiolla niin, että yritysten ei tarvitse erikseen raportoida. Silloin yritysten nykyisistä 39 erilaisesta verohallintoon tehtävästä ilmoituksesta jäljelle jäisi seitsemän”, Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura sanoi omassa puheenvuorossaan.
Vastuullisuus ja kestävyys ovat osa resilienssiä
Yksi tärkeimmistä toimintaympäristön mullistajista on ilmastonmuutos ja sen oheisvaikutukset sään ääri-ilmiöineen ja satovahinkoineen.
Urheiluvaatteita ja -välineitä kuluttajille myyvän Amerin kestävyydestä vastaava johtaja Anne Larilahti muistutti omassa puheenvuorossaan, että vastuullisuutta ja kestävyyttä on pitkäaikaisiin trendeihin vaikuttaminen. Jos yritysten toimintatavat ja kuluttajakäyttäytyminen molemmat omalta osaltaan vähentävät ympäristökuormitusta, resilienssiä tarvitaan vähemmän.
Sekä resilienssissä että vastuullisuudessa tärkeää on, että ne otetaan mukaan yrityksen strategiaan ja että niiden toteuttamisessa käytetään uusimpia teknologioita.
Vaikka liiketoiminnan kestävyys ympäristön näkökulmasta ei olekaan enää niin pinnalla kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, megatrendi ei ole muuttunut miksikään. Hyvistä käytännöistä ei pidä luopua vain sen takia, että uusi hittisana kaksikäyttöteknologia on korvannut vihreän teknologian.
“Sekä resilienssissä että vastuullisuudessa tärkeää on, että ne otetaan mukaan yrityksen strategiaan ja että niiden toteuttamisessa käytetään uusimpia teknologioita niin paljon kuin osataan. Niitä ei myöskään pidä tehdä siiloissa, vaan läpi koko organisaation”, Larilahti sanoi.
”Toimintaympäristön laaja muutos nousi esiin kaikissa puheenvuoroissa, eikä ole nähtävissä, että se tulisi jotenkin yksinkertaistumaan. Datan, tilannekuvan ja uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, merkitys korostuu. Turvallinen ja resilientti kasvu edellyttää myös innovaatioita. Kilpailu siirtyy strategiselle tasolle ja meillä tulee olla kyky katsoa tulevaan riittävän avarakatseisesti, koska tämä ei ole loppuva peli, kuten kaimani totesi”, Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta kiteytti päivän keskustelun.
Katso tunnelmavideo Digia Unlock your intelligence -tapahtumasta: