FI
SV
EN
Digian tekemä kyselytutkimus paljasti yllättäviä ja osin hälyttäviäkin tietoja miten tekoälyä hyödynnetään nyt Suomessa. Organisaatiot ovat päässeet hitaasti liikkeelle ja siihen näyttäisi olevan yksi pääasiallinen syy. Lue millaisia mahdollisuuksia sekä haasteita tekoälyn hyödyntämiseen liittyy, ja mitä edelläkävijät tekevät varmistaakseen tekoälyn hyödyt liiketoiminnalle.
Vuodesta 2024 on tulossa tekoälyn käännekohta. ”Tämä alkaa olla viimeinen vuosi lähteä kokeilemaan tekoälyn hyödyntämistä. Sitten on oikeasti vaara jäädä junasta”, sanoo Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta.
Digian tekemä kyselytutkimus paljasti yllättäviä ja osin hälyttäviäkin tietoja suomalaisten organisaatioiden tilanteesta. Tekoälyn hyödyntäminen on ollut yllättävän ongelmallista, ja siihen näyttäisi olevan yksi pääasiallinen syy.
– Tekoäly voi tämän hetken arvioiden mukaan tehostaa esimerkiksi sovelluskehitystä 20–30 prosenttia ja yksittäisissä tehtävissä paljon enemmänkin. On selvää, että yritysten on vaarallista jäädä jälkeen näin suuressa tehostamisen aallossa, toteaa Levoranta.
Hän johtaa tekoälymurroksen eturintamassa toimivaa ohjelmisto- ja palveluyritys Digiaa, joka toteuttaa asiakkaille data- ja tekoälyhankkeita. Digian tuore kyselytutkimus paljasti, että merkittävä osa suomalaisista yrityksistä on huolestuttavassa tilanteessa.
Vuodesta 2024 on tulossa tekoälyn käännekohta.
– Tekoälyteknologian kehitys menee nyt hurjaa vauhtia eteenpäin, ja tänä vuonna yritykset ottavat laajasti ensimmäisiä askeleita. Vuonna 2025 tekoälyä levitetään organisaatioissa laajemmalle ja suuret liiketoimintahyödyt alkavat näkyä. Varhaiset hyödyntäjät saavat tietenkin eniten etua ja muut alkavat jäädä jälkeen, Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo kertoo.
Kyselytutkimus: Edelläkävijät vetävät kaulaa – ongelmiin yllättävä taustasyy
Missä suomalaiset organisaatiot menevät nyt tekoälyn hyödyntämisessä? Tästä saatiin arvokasta tietoa Digian tekemästä kyselytutkimuksesta. Siihen vastasi 58 organisaatiota, jotka edustivat kattavasti erityyppisiä ja erikokoisia yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita.
Yllättävä havainto oli, että jopa 80 prosenttia organisaatioista on jäänyt tekoälyssä vielä arviointivaiheeseen ilman konkretiaa tai edes sen suurempaa suunnitelmaa. Vaikka tekoälystä puhutaan paljon, se näyttää jääneen pitkälti hypevaiheeseen. Hälyttävintä on, että noin 45 prosenttia vastaajista lukeutuu varovaisten ryhmään, joka on aivan alkumetreillä Digian kehittämän maturiteettimallin kaikilla osa-alueilla.
Tulokset paljastivat, että suurimpia syitä ongelmiin on yllättäen johdon puutteellinen tuki. Vain 15 prosenttia vastaajista kertoi, että rahoitusta ja johdon sitoutumista tekoälyn hyödyntämiseen on ”melko hyvin” tai ”riittävästi” – eli 85 prosentissa organisaatioita tässä on selviä puutteita. Vain kolmessa prosentissa johto on erittäin sitoutunut ja myöntänyt riittävästi rahoitusta tekoälyn hyödyntämiseen.
Vain kolmessa prosentissa johto on erittäin sitoutunut ja myöntänyt riittävästi rahoitusta.
– Jos johto ei näytä suuntaa ja osoita resursseja, työntekijöiden on vaikea lähteä edistämään tekoälyn käyttöä. Se jää yksittäisten kokeilujen asteelle, Juppo muistuttaa.
Toisaalta kartoituksessa havaittiin noin yhdeksän prosentin etujoukko, joka menee jo vauhdilla eteenpäin tekoälyn hyödyntämisessä. Tämä korostaa liikkeellelähdön tärkeyttä.
Miten päästä vauhtiin tekoälyn hyödyntämisessä?
Yrityksissä on kyllä tehty tekoälyssä yksittäisiä kokeiluja ja proof of concept -hankkeita. Haasteena on, miten tekoäly voidaan tuoda arjen käyttökohteisiin, jolloin siitä saadaan laajempaa hyötyä.
– Tässä pitää olla rohkea mutta pragmaattinen. Ei kannata ostaa tekoälyä vaan pikemminkin ratkaista arjen bisnesongelmia, Levoranta neuvoo.
Tehokas keino parhaiden käyttökohteiden löytämiseen on työpajatyöskentely. Digia toteuttaa asiakkaille esimerkiksi Tekoälyn tiekartta -töitä, joissa työpajoja hyödyntäen kartoitetaan parhaita käyttökohteita ja käynnistetään hankkeita.
Älä osta tekoälyä, ratko bisnesongelmia.
– Tekoälymatka kannattaa aloittaa hankkeista, joissa saa nopeasti mahdollisimman suurta hyötyä, Juppo opastaa.
Tekoälyllä voidaan jo automatisoida joitain tehtäviä ja prosessien osia kokonaan, mutta alkuvaiheessa tekoäly tulee useimmiten ihmisen avuksi tehostamaan työtä. Ihmiset täytyy siksi saada mukaan muutokseen.
– Ei riitä, että vain ostaa lisenssejä ja sanoo, että käyttäkää uusia työkaluja. Hyödyt tulevat, kun ihmiset saadaan yhdistettyä uuteen teknologiaan. Johdon täytyy näyttää suuntaa ja luoda innostusta muutokseen. Työntekijöille on myös annettava tukea ja koulutusta uusien työkalujen käyttöön, Levoranta toteaa.
Hän painottaa, että tekoäly ja digitalisaatio ovat avainroolissa koko Suomen yrityskentän ja yhteiskunnan kilpailukyvyn ja menestyksen rakentamisessa.
– Vuonna 2024 johdolla täytyy olla jo syvällisempääkin ymmärrystä siitä, mitä tekoäly omalle liiketoiminnalle tarkoittaa. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että yrityksessä saadaan käyntiin ainakin jonkinlaista kokeilua tekoälyn arjen hyödyntämisestä. Tärkeintä on nyt päästä liikkeelle, Levoranta kannustaa.
Tutustu Tekoäly-katsaukseen: Edelläkävijät raivaavat tietä - älä jää vauhdista
Katsauksessa kerrotaan esimerkiksi:
- Missä tekoälyn hyödyntämisessä mennään nyt?
- Millaisia konkreettisia käyttökohteita tekoälyllä on?
- Miten pääset liikkeelle ja mitä kannattaa huomioida?
Pääset myös testaamaan, millä tasolla oma organisaatiosi on tekoälyn hyödyntämisessä!
