FI
SV
EN
Tekoäly on jo alkanut muuttaa yritysten arjen toimintaa, ja yritysjohdon on nyt pakko ymmärtää tekoälyä siinä missä taloudenkin perusasioita. Yleensä suurin haaste on saada tekoäly kokeiluista todelliseen hyötykäyttöön. Tähän on löytynyt toimivia keinoja, kertoo tekoälymurroksen eturintamassa toimivan Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta.
Lue tiivistelmä (tekoälyn generoima, ihmisen tarkastama)
- Tekoäly muuttaa nyt kaikkea yritystoimintaa, ja yritysjohdon on ymmärrettävä sen mahdollisuudet yhtä hyvin kuin talouden perusasiat.
- Hyötyjen saavuttaminen vaatii AI:n viemistä kokeiluista käytäntöön sekä systemaattista kehitystä, kuten osaamiskeskuksia ja työpajoja, jotka auttavat viemään ideat nopeasti eteenpäin.
- Vuoden 2025 murroksia ovat itsenäiset AI-agentit, erikoistuneet mallit ja keskustelevat käyttöliittymät, jotka parantavat tuottavuutta ja helpottavat järjestelmien käyttöä.
- Tekoälyn käyttöönotto vaatii pragmaattista ja hallittua otetta. Johdon on keskityttävä liiketoimintahyötyihin, varmistettava tekninen valmius ja huolehdittava turvallisuudesta – pelkät kokeilut eivät riitä.
Tekoälyn suurista tehostamisen ja laadun parantamisen mahdollisuuksista saadaan koko ajan lisää esimerkkejä. Esimerkiksi vakuutusmeklari- ja finanssialan palveluita tarjoavalla Söderberg & Partnersilla oli tarve tehostaa vakuutuskirjojen käsittelyä. Digian toteuttama tekoälypohjainen automaatiojärjestelmä tekee parhaimmillaan 80–95 prosenttia työstä täysin valmiiksi asiantuntijoiden tarkastukseen. Se on tehostanut asiakirjojen käsittelyä kymmenillä prosenteilla, ja samalla edistettiin työntekijöiden hyvinvointia.
”Automaatio ja tekoäly ovat digitalisaation seuraava vaihe ja vääjäämätön suunta. Ne tulevat yhä vahvemmin osaksi käytännössä kaikkia prosesseja ja palveluja”, toteaa it-palveluyhtiö Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta.
Tekoälyn kolme murrosta vuonna 2025
Levoranta kertoo, että tekoälyn kehitys on tänäkin vuonna jatkunut kovaa vauhtia. Hän nostaa esille kolme kehitysvaihetta.
1. Itsenäiset AI-agentit alkavat hoitaa joitain asioita ihmisen puolesta. AI-agenttien muutos on erityisen merkittävä, sillä niillä voidaan automatisoida osittain tai kokonaan organisaatioiden toimintoja. Se avaa valtavia mahdollisuuksia tuottavuuden kasvuun.
”On kuitenkin aina valittava oikea työväline oikeaan paikkaan. Esimerkiksi ohjelmistorobotiikan ja tekoälymallien yhdistelmä on monissa tapauksissa puhdasta AI-agenttimallia sopivampi vaihtoehto”, Levoranta kertoo.
3. Järjestelmiä aletaan käyttää aivan uudella tavalla – keskustelemalla tekoälyn kanssa. Esimerkiksi Digia Envision -toiminnanohjausjärjestelmässä myyntitilauksen voi jatkossa luoda keskustellen. Usein yhden lauseen pyyntö tekoälylle riittää sen sijaan, että pitäisi täyttää useita lomakekenttiä. Myyjät voivat myös kysyä tekoälyltä luonnollisella kielellä vaikkapa asiakkuuksiin liittyviä tietoja, mikä nopeuttaa tiedonhakua. Tekoälyavustaja on tulossa ensimmäisille pilottikäyttäjille syksyllä.
Yritysjohdolta vaaditaan nykyään perustason tuntemusta tekoälyn mahdollisuuksista – aivan niin kuin taloudenkin perusasioista.
”Ihmisen ja tekoälyn symbioosi työelämässä on alkanut, kuten totesimme jo visiossamme ja strategiassamme vuosille 2020–22. Se tuo ihmisille vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta”, Levoranta kertoo.
Yritysjohdolta vaaditaan nykyään perustason tuntemusta tekoälyn mahdollisuuksista – aivan niin kuin taloudenkin perusasioista. Lisäksi teknologisesti organisaation IT- ja data-arkkitehtuuri pitää saada sellaiselle tolalle, että se mahdollistaa tekoälyn tehokkaan ja turvallisen hyödyntämisen.
Levoranta kuitenkin toteaa, että tekoälykeskustelussa on tällä hetkellä kaksi ääripäätä. Joko se painottuu liikaa teknologiaan tai siinä on aivan liikaa höttöä ja pehmeää puhetta. Johdon kannattaa keskittyä liiketoiminnan näkökulmaan ja siihen, miten tekoälystä saadaan konkreettista hyötyä.
Tekoälykeskustelussa on kaksi ääripäätä: joko se painottuu liikaa teknologiaan tai siinä on liikaa höttöä ja pehmeää puhetta. Johdon kannattaa keskittyä liiketoiminnan näkökulmaan.
Miten päästä liikkeelle tekoälyssä? Hyviä toimintatapoja on
”Yritysten viesti on, että sanokaa meille selvällä suomella, mitä tekoälyssä pitää tehdä”, toteaa Levoranta.
Hän kertoo, että AI:n käytön edistämiseen onkin nyt syntynyt tehokkaita ratkaisuja. Yksi toimiva ratkaisumalli on perustaa yksikkö tai osaamiskeskus, joka alkaa systemaattisesti suunnitella ja toteuttaa tekoälyhankkeita. Näin kehitystyö ei jää vain yksittäisiin kokeiluihin, vaan tekoälyn hyödyntämistä voidaan kehittää systemaattisesti.
”Olemme toteuttaneet tällaisia keskuksia asiakkaille jo jonkin aikaa. Viimeisin esimerkki on Traficomin AI-kokeilutoimisto”, Levoranta kertoo.
Hyväksi ratkaisuksi on osoittautunut myös yritysjohdolle suunnattu työpajatyyppinen malli, jossa ensin tarkastellaan tekoälyn tämän hetken mahdollisuuksia. Sitten lähdetään hakemaan kyseiselle organisaatiolle lupaavimpia käyttökohteita ja toteuttamaan heti prototyyppiä parhaasta aihiosta.
Tärkeintä on saada tekoäly oikeasti tuotantoon – ja turvallisesti
Levoranta kannustaa yrityksiä hyvin pragmaattiseen lähestymistapaan. Tällaisen suuren teknologiamurroksen johtamiseen pätevät loppujen lopuksi tutut periaatteet.
”Kannattaa haastaa varsinkin IT- ja liiketoimintajohtoa siitä, miten tekoälyä aiotaan hyödyntää ja tuoda arkeen. Jos tähän ei saa ymmärrettäviä vastauksia, ei kannata hirveästi odotella vaan hakea ulkopuolista apua tekoälykehitykseen. Se on muutenkin lähes aina hyvä idea oman kiireisen organisaation tueksi, sillä tällaisessa muutostilanteessa uudet asiat jäävät helposti arjen kiireiden jalkoihin.”
Levoranta kuitenkin muistuttaa, että tekoälyn hyödyntäminen täytyy tehdä hallitusti.
”Tekoälyyn liittyy tiettyjä riskejä. Esimerkiksi dataa saattaa lähteä karkuun. Tekoälyn kokeilut täytyy siksi tehdä johdetusti ja sellaisten henkilöiden ohjaamana, jotka ymmärtävät riittävästi lainsäädäntöä ja turvallisuusnäkökohtia. Se että kaikki kokeilevat villisti, ei ole hyvä idea”
Tekoälyssä ei voi olla kyse vain siitä, että tehdään kokeiluja. Sekin on hyvä, mutta vastuuhenkilöiltä ja kumppaneilta pitää vaatia vastauksia siihen, miten tekoälyratkaisuja viedään tuotantoon ja osaksi jatkuvia IT-palveluita.
Levoranta painottaa sitä, että yritysten pitäisi nyt päästä etenemään tekoälyssä operatiiviseen ja jatkuvaan käyttöön.
”Tekoälyssä ei voi olla kyse vain siitä, että tehdään kokeiluja. Sekin on hyvä, mutta vastuuhenkilöiltä ja kumppaneilta pitää vaatia vastauksia siihen, miten tekoälyratkaisuja viedään tuotantoon ja osaksi jatkuvia IT-palveluita. On tärkeää muistaa, että tekoälyratkaisuista ei saada hyötyä ennen kuin ne ovat operatiivisessa käytössä”, Levoranta kannustaa.
Älä osta tekoälyä, ratko bisnesongelmia. Digian palvelukonseptien avulla voit vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä ja älykkään liiketoiminnan kehittämistä.
